Kelan vastavalittu pääjohtaja, Kokoomuksen eduskuntaehdokas Lasse Lehtonen, on ehtinyt ansioitua jo monella saralla. Kesällä hän ehdotti lapsilisien korottamista, sillä lapsilisät ovat sosiaalietuuksia, jotka annetaan yhtä avokätisesti varakkaille ja hyvätuloisille kuin kaikille muillekin. Taitavaa kokoomuslaista vaikuttamista virkamiehen roolissa! Kirjoitin aiheesta täällä.
Nyt Lasse Lehtosta on arvosteltu hänen niin sanotusta etätyölinjauksestaan, jonka mukaan hän vaatii Kelan henkilökuntaa olemaan virkapaikalla vähintään kerran viikossa.
Vaade sinänsä ei ole kohtuuton, paitsi jos osa Kelan etuuskäsittelijöistä työskentelee esimerkiksi Kanarian saarilla. Palmun alla ollessaan he tekevät tietenkin huolellista työtä, eli katkaisevat Kela-hiirellään kansaneläkkeen maksatuksen ulkomailla asuvilta kansaneläkeläisiltä, niin kuin hallituksen aikaansaaman surkean lainmuutoksen vuoksi täytyykin tehdä!
Joka tapauksessa Lehtosen vaateet viikottaisesta työpaikalle ilmestymisestä kirvoittivat kelalaisilta ankaraa kritiikkiä pääjohtajaa kohtaan.
Lehtonen oli mennyt lausahtamaan sosiaalisessa mediassa, että Kelassa ei ole erityistä tarvetta pitää henkilökunnasta kiinni ”ihan viimeisen päälle”. Hän siis uhkasi epäsuorasti potkuilla ja henkilökunnan vaihtamisella tottelevaisempiin, jos työpaikoilla ei näyttäydytä vähintään kerran viikossa. Se edustikin perinteistä kokoomuslaista patruunahenkeä. Tosin lausauhdus voidaan ymmärtää myös niin, että Kelan kaulapanta venyy.
Huvittavaa asiassa on, että Lehtosen taipuessa julkisen sanan vaatimiin anteeksipyyntöihin hän vieritti anteeksipyynnöt Kelan viestintäjohtajan Pipsa Marjamäen aneltaviksi lausuen videolla kuolemattomat sanat: ”Pipsa, ole hyvä!”
Vaikuttaa kuin Lehtonen olisi käynyt Esa Saarisen maineenhallinnan kurssin. Mutta ei. Esa Saarinen opetti minua, ei Lehtosta.
Kun Kela-Pipsa ilmestyi kuvaruutuun, hän puolestaan typisti asian minimiviestintään ja sanoi, että asiasta on tiedotettu Kelan sisäisessä intranetissä.
Näin Kela toteuttaa humaaneja resursseja ja on esimerkiksi koko kansalle.
Julkisomisteisissa laitoksissa HR & recruitment & marketing eivät mene aina ihan nappiin, vaikka ja koska erilaiset yhdenvertaisuuskouluttajat, häirintäyhdyshenkilöt, executive personal management supervisorit ja muu woke-jengi tanssivat niiden pöydillä.
Hullunkuriseksi asia meni, kun mediassa kerrottiin, että Lehtosen lähtöä oli juhlittu hänen entisessä työpaikassaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa samppanjan kera.
Aihetta samppanjapullon poksautteluun on nyt varmasti hänen kilpahakijallaan, entisellä työministeri Arto Satosella (kok.). Ja minulla, sillä hain myös Kelan pääjohtajan tehtävään, tosin vahingonilon vähäisyys ohjaa omassa tapauksessani vain skumppalinjaan.
Siitä olen joka tapauksessa varma, että olisin osannut hoitaa tehtävää menestyksellisemmin.
Toisaalta median nostama kohu, jossa Lehtonen leimattiin ”hankalaksi ihmiseksi”, ei kumoa sitä, että Lehtonen on ollut asiassaan oikeassa.
Häntä pidettäneen vaikeasti hallittavana siksi, että lääketieteestä ja oikeustieteestä väitelleenä hän on ilmeisesti älykkäämpi ja kyvykkäämpi kuin monet työelämän sovinnaisnormeihin siedätetyt ja hapatetut muut pulliaiset.
Median nostamaan kohuun paljastuu yksi syy: Kela on läpikotaisin omahyväinen ja omavaltainen laitos, jossa on totuttu kellistelemään vailla minkäänlaista itsekritiikkiä. Sen takaa paistaa tietty vaateliaisuus ja kyvyttömyys sietää ulkopuolista arvostelua ja kansalaisten vastalauseita.
Kelan mukavista, valoisista ja lämpöisistä suojatyöpaikoista nautiskelleet viranhaltijat eivät viitsisi vaivautua työpaikoilleen edes kerran viikossa, mutta he räksyttävät hyvinvoinnistaan julkisessa sanassa valtavirtamedian tuella. Ja katkaisevat toimeentulotuen, opintotuen tai muun sosiaalietuuden maksatuksen Kela-hiirellään. Klik, klik.
Pahinta asiassa on, että media ei tee juttuja eikä nosta kohuja Kelan toiminnan perustoja koskevista vääryyksistä: ihmisten läpivalaisuista, takaisinperinnöistä ja kaikista niistä tuhoista, joita Kela saa aikaan kaltoin kohteluillaan. Syy noin 100 000 uuden asiakkaan syöksemiseen toimeentulotuen piiriin ei tietenkään ole Kelan, vaan vika on maan hallituksen toimeenpanemissa perusturvaleikkauksissa, jotka on kohdistettu työttömyysturvaan ja asumistukeen.
Mikäli Lehtonen vastustelee toimeentulotukimenojen kasvua, kuten näyttää, hänen kannattaisi palauttaa Kokoomuksen jäsenkirjansa. Perusetuuksiin tehdyt leikkaukset ovat syynä siihen, miksi työttömät putoavat viimesijaisen tuen, eli toimeentulotuen, piiriin, ja hakemusten käsittelymenot ovat nousseet Kelassa noin 10 miljoonalla.
Lehtonen oli puheena olevassa etätyöasiassa oikeassa. Etätyöskentely saattaa tehostaa toimintaa, koska aikaa ei tarvitse tuhlata lähtemällä kotoa lumisateeseen. Mutta aiheella on yleisempää merkitystä myös siksi, että muinaiselta koronakaudelta periytynyt etätyöskentely rapauttaa ja mullistaa koko työelämäämme, kun opiskelijat eivät saa lähiopetusta etäopetuksen vuoksi ja lääkärit eivät tapaa potilaita tehdäkseen diagnooseja sote-alueilla.
Laiskimmankin työläisen pitäisi ilmestyä työpaikalle vähintään kerran viikossa, vaikka kuinka tekisi etätyötä ja toimisi ”hyvinvoinnin ytimessä”, kuten työn sankarit Kelassa.