4. toukokuuta 2024

Välikysymys hallitukselle aso-asukkaiden hylkäämisestä ja aso-yhtiöiden rahoituksen pettämisestä

Tässä kirjoituksessa kerron tavasta, jolla kokoomusjohtoinen hallitus on romuttamassa asumisoikeusjärjestelmän ja uhkaa yli sadantuhannen suomalaisen ihmisen kodinturvaa.

Tämä kirjoitus koostuu todenperäisestä aineistosta ja sen tulkinnoista, ja sitä suositellaan kaikille, jotka haluavat tietää, kuinka poliittinen valta koettaa rikkoa taannehtivasti vaikuttavalla lainsäädännöllä aiemmin sovittuja asuntorakentamisen sitoumuksia vastaan ja haluaa repiä elinikäisiksi tarkoitetut aso-sopimukset joko lainmuutoksella tai keinotekoisilla hintahäädöillä.

Kerron tässä kirjoituksesta tavasta, kuinka hallitus käyttää likaisia ja päivänvaloa sietämättömiä temppuja kääntääkseen aso-järjestelmässä ja Valtion asuntorahastossa olevaa varallisuutta budjetin tilkkeiksi.

Kirjoitukseni saattaa herättää lukijoissa vastenmielisyyttä, mutta lukijan ei tulisi antaa omien tunteidensa estää häntä huomaamasta, että hallituksen harjoittamassa asuntopolitiikassa on meneillään röyhkeä ja ihmisten kodit vaarantava varainsiirto, asumisoikeuksien riisto ja kavallus, joiden uhreina ovat asumisoikeusasukkaat ja hyötyjinä kansainväliset ja kotimaiset sijoittajat.


1. Taustaa

Hallitus on ohjelmansa mukaisesti jatkanut mattojen ja lattioiden vetämistä asumisoikeusasukkaiden alta. Asunto- ja ympäristöministeri Kai Mykkänen (kok.) asetti jo 1.9.2023 selvitysryhmän ”tarkastelemaan valtion tukeman asumisen kehittämistarpeita”.

Toimeksianto oli vain näennäisesti puolueeton, koska päähallituspuolue Kokoomuksella on ollut jo pitkään poliittisena tavoitteenaan aso-järjestelmän lopettaminen.

Sen hallitus katsoo nyt tehneensä Yleisradion 29.4.2024 julkaiseman uutisen mukaan, kun hallitus sulki ARA-rahoituksen uusien asumisoikeustalojen rakentamiselta.

Perusteeksi Mykkänen mainitsee halunsa vältellä valtiolle lankeavia kuluja. Vuokra- ja aso-yhtiöiden ARA-lainojen korkokulut ovat tulleet korkoleikkurin ylityttyä osittain valtion maksettaviksi, mutta aso-yhtiöiden korkosubventiot muodostavat varsin pienen osan ARA-lainojen noin 100 miljoonan kokonaiskorkokuluista.

Alhaisen koron aikana korkokulut ovat olleet lähellä nollaa, eikä valtio ole toistaiseksi joutunut takaajana maksamaan yhdenkään aso-yhtiön lainoja. Suomessa on noin 50 000 aso-asuntoa, joten merkittävää taloudellista motiivia aso-järjestelmän lopettamiseen ei siis edelleenkään ole.

Tosiasiassa kyseessä onkin Kokoomuksen pitkäaikainen halu iskeä kyntensä aso-asumiseen ja puolueen pyrkimys lopettaa kaikenlainen subventoitu asuminen.

Aso-järjestelmä perustettiin tarkoituksena taata pitkäaikainen ja käytännössä elinikäinen asunto sekä asuinturva taloudelliselle keskiluokalle, jonka varat tai tulot eivät riitä omistusasumiseen ja sosiaaliset perusteet eivät täyty tuettuun vuokra-asumiseen.

Tarkoitus oli mahdollistaa pysyvien kotien rakentaminen etenkin kasvukeskuksiin työssä käyvälle väestölle. Kokoomus on nyt kävelemässä tämän ryhmän yli, ja samalla tallotaan useita Perussuomalaisten, Kristillisdemokraattien ja RKP:n äänestäjiä – muiden puolueiden kannattajista puhumattakaan.

 

2. Mistä aso-maksu oikeastaan kannetaan, jos asumisoikeus riistetään asumisoikeusasukkailta?

Aso-asukas maksaa tunnetusti 15 prosenttia asuntonsa rakentamiskuluista niin sanottuna kynnysrahana sopimusta solmittaessa ja sen lisäksi kuukausittaista käyttövastiketta, jonka tulee aso-lain (393/2021) 33 §:n mukaan jäädä vallitsevan vuokratason alapuolelle. Siitä, pidetäänkö vertailuvuokratasona markkinavuokria vai ARA-tuetun vuokra-asumisen vuokria, on kiistelty paljon.

Loogisesti ajatellen ja markkinatalouden näkökulmasta on mahdotonta, että käyttövastikkeiden vertailutasona pidettäisiin markkinavuokria, koska aso-yhtiöt ovat saaneet ARA-tuet, ja lisäksi aso-asukkaat ovat maksaneet osan rakentamiskuluista. Kukaan ei varmasti maksaisi kynnysrahana kymmenien tuhansien eurojen aso-maksua, jos kuukausikulut olisivat markkinavuokrien tasolla tai edes lähellä sitä. Näin ollen vertailutasona tulisi pitää tuettua vuokra-asumista.

Tämä ei ole kuitenkaan pääfokukseni, vaan huomio on nyt hallituksen halussa antaa kuolinisku koko aso-järjestelmälle.

Sen lisäksi, että hallitus on tehnyt päätöksen uusien aso-talojen ARA-lainoituksen lopettamisesta, Mykkäsen asettama ensimmäinen selvitysryhmä nosti jälleen esille myös aso-talojen ”käyttö- ja luovutusrajoitusten purkamisen”. – Miksi?

Poliittisten lähteiden mukaan aso-talot eivät kelpaa yksityisten pankkien lainoitettaviksi, koska asuntoja ei voida realisoida niissä olevien asumisoikeussopimusten vuoksi. Aso-asuntoja ei voida tunnetusti myydä omistus- eikä vuokra-asunnoiksi.

Sen sijaan omistajayhtiöt voivat uuden aso-lain (393/2021) 74 §:n mukaan vuokrata tyhjiksi jääneitä asuntoja nykyisin, jos niihin ei löydy aso-sopimuksen solmivia asukkaita.

Lisäksi uuden lain 88 § jo mahdollistaa myös asuntojen realisoimisen, jos asunnot ovat päätyneet muuhun kuin asumisoikeuskäyttöön tai päätyvät sellaiseen, joten lisätarvetta ”käyttö- ja luovutusrajoitusten purkamiselle” ei pitäisi olla. –  Eikä ole. Käyttö- ja luovutusrajoituksia on jo nyt purettu liikaa. Kyseinen mahdollisuus asettaa asukkaiden kodit välillisesti uhatuiksi, kuten jäljempänä tarkemmin perustelen.

Hallituksen halua lopettaa uusien aso-asuntojen ARA-rahoitus on pidetty epäviisaana myös aso-talojen omistajayhtiöissä, ja eräs kokenut rakennusneuvos on sanonut sitä typeräksi.

 

3. Valtion asuntorahaston kavallus

Hiljattaisessa kehysriihen tiedottamisessaan hallituksen edustajat eivät selittäneet sanallakaan suunniteltua 800 miljoonan euron siirtoa Valtion asuntorahastosta (VAR) valtion menoihin, vaikka kyseinen summa on 27 prosenttia koko kolmen miljardin lisäsopeutuksesta! Suomen Asumisoikeusasukkaat SASO ry tiedotti asiasta täällä. Kannattaa myös allekirjoittaa SASO ry:n kansalaisadressi aso-asumisen puolesta.

VARin varojen siirto ja valtion takausten vähentäminen ovat ilmeisesti kytköksessä samaan aikaan valmisteltuun aso-asukkaiden vuokralaistamishankkeeseen, eli aso-sopimusten irtisanomisiin, jonka on (yhtiöiden kertoman mukaan) asettanut rahoituksen ehdoksi jokin rahalaitos tai suursijoittaja. Kirjoitin aso-asukkaiden oikeuksien riistoyrityksestä täällä.

Asia on komplisotunut myös tilastointitavan muutoksen vuoksi. ARA-lainat on vähin äänin alettu laskea osaksi julkista velkaa, mikä on nostanut valtion velkamäärää noin 5,9 prosenttia. Tämä muutos tosin tehtiin EU-vaateiden vuoksi jo 2022 edellisen hallituksen aikana, ja sen kautta aso-asuntojen rahoitus on alkanut näyttää epätoivoiselta. Nyt siitä on joka tapauksessa saatu kelpo veruke myös aso-uuskohteiden rakentamisen lopettamiseen, kun silmukka kiristyy myös korkokriisin vuoksi. Paremmin asia olisi voitu järjestää niin, että ARA-lainoja ei luettaisi osaksi julkista velkaa. 

Aso-asumisen lavastaminen epätaloudelliseksi ja ”riskikkääksi” on poliittinen trikkitemppu, jolla Kokoomus yrittää lopettaa kyseisen asumismuodon, vuokralaistaa asukkaat, hoitaa valtionbudjetin vajeen ja kaupata suuren osan asukkaiden rahoilla ja julkisella tuella tuotetusta kiinteistövarallisuudesta jollekin suursijoittajalle, joka saattaa löytyä ulkomailta, kun kotimaassa ei moisia ostopääomia ole.

 

4. Hallitus vivuttaa aso-asukkaiden vuokralaistamista laittomilla uhkauksilla

Aso-talojen omistajayhtiöille ei ole käynyt rakentamisen lopettaminen, mutta niille on kyllä sopinut hallituksen kuvioon sisältyvä myyntirajoitusten purkaminen.

Voidaan nähdä, että hallitus on tässä asiassa omistajayhtiöiden etujärjestön KOVA ry:n asialla. 

Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajien KOVA ry:n 28.2.2024 julkaisema kannanotto löytyy täältä ja Suomen Asumisoikeusasukkaiden SASO ry:n 4.4.2023 esittämä vastaus täältä. SASO vastustaa asuntojen myyntiä ja vuokralaistamista ehdottomasti. Vastaus on toimitettu myös asunto- ja ympäristöministeri Kai Mykkäselle.

Perustuslakijuristeista muiden muassa professori Mikael Hidén on todennut aso-asuntoja koskevan käyttö- ja luovutusrajoitusten purkamisen selvästi perusoikeuksien vastaiseksi jo nykyistä aso-lakia säädettäessä.

Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajia edustavan KOVA ry:n hanke aso-asukkaiden vuokralaistamiseksi on niin yhdensuuntainen hallituksen kaavailujen kanssa, että herää epäilys sen suunnittelemisesta ja valmistelemisesta yhdessä.

On vaikea sanoa, millä tasolla härski suunnitelma aso-asuntojen myymiseksi asukkaiden ahdinkoa pahentamalla, ARA-rahoitusta keskeyttämällä ja asuinkuluja tilastonikkaroinnein nostamalla on lopulta syntynyt.

Onko se keksitty hallitusneuvotteluissa, Kokoomuksen tai muiden hallituspuolueiden puoluetoimistoilla, kehysriihessä, ministeriössä, ARA:ssa, eduskunnassa vai aso-yhtiöissä vai kaikissa niissä? Aihetodisteita riittää. 

Joka tapauksessa hallitus savustaa asukkaita pois aso-taloista hintahäädöillä, jotka seuraavat ARA-rahoittamisen lopettamisesta, kun kuukausittaisia käyttövastikkeita nostetaan valtiontuen katkaisun ja VAR-kahmaisun vuoksi rajusti. Nyrkiniskua tehostaa korkea korkotaso. Tavoite lienee asumismuodon saattaminen syöksykierteeseen ja asuntojen myyminen aso-lain mukaisesti, kun asunnot käyvät tyhjiksi.


5. Hallitus koettaa perua aso-rakentamiselle annetut lupaukset ja velvoitteet

Vaikka aso-asukkaiden vuokralaistaminen ja käyttö- sekä luovutusrajoitusten purkaminen on selvästi torjuttu perustuslain vastaisena, hallitus edelleen käy sotaa järjestelmän perusteita vastaan.

Hallitus on uhkaillut asukkaita muun muassa väitteellä, että joko käyttö- ja luovutusrajoitukset on purettava tai asuntojen käyttövastikkeita (eli kuukausittaisia asuinkuluja) on nostettava valtion vetäytyessä ARA-rahoittamisesta.

Jos uusia taloja ei enää rakenneta, tämä kallistaa aso-talojen omistajayhtiöiden sisäistä rahoitustilannetta rakennuskannan sisäisen tasausjärjestelmän kautta niin, että vanhojen talojen korjauskuluja ei voida rahoittaa, kun uusille taloille ei myönnetä valtion takauksia eikä korkotukea.

Tämä muutos uhkaa luhistaa aso-yhtiöt järjestelmään jälkikäteen tehdyllä muutoksella. Se puolestaan saattaa olla vastoin taannehtivasti vaikuttavan lainsäädännön kieltoa, aivan niin kuin aso-asukkaiden ja -sopimusten vuokralaistaminenkin.

Joka tapauksessa hallituksen toiminta on saanut myös aso-talojen omistajayhtiöt huolestumaan, ja yhtiöt ovat kokeneet tulevaisuutensa uhatuiksi.

Hallituksen toimenpide, jolla se sulkee rahoituksen uudelta aso-tuotannolta, saattaa olla lain vastainen, sillä se romuttaa sekä asukkaille annetut lupaukset pysyvästä ja kohtuuhintaisesta asumisesta että aso-yhtiöiden suunnitelmat siitä, miten yhtiöitä on tarkoitus rahoittaa.

Kysymys on siis pahimmillaan PETOKSESTA, jonka Kai Mykkänen esittää asukkaille ja aso-yhtiöille tuhoamalla asukkaiden ja yhtiöiden tulevaisuudensuunnitelmat täysin.

Tällaisen huijauksen ei pitäisi olla mahdollista oikeusvaltiossa.

 

6. Petoksen juoni

VAR-säästöpossun särkeminen on ilmeisesti tekemisissä aso-sopimusten irtisanottavuusvaateiden kanssa. Jos aso-asunnoista olisi tehty tai tehtäisiin myytäviä, tämä helposti korjaisi valtion budjettivajetta, kun jokin ulkomainen sijoittajataho poimisi aso-yhtiöitä ja -asuntoja omikseen kuin kypsiä hedelmiä ja valtio välttyisi niiden ARA-rahoittamiselta jatkossa!

On huomattava, että aso-asuntojen käyttövastikkeiden valtavat ja kestämättömiksi käyvät korotuspaineet eivät johdu vain korkeasta korkotasosta vaan nimenomaan uuden aso-tuotannon ja niitä koskevien valtiosubventointien lopettamisesta.

Sen syynä puolestaan on edellä mainitsemani veivaus, jolla ARA:n luottokanta siirrettiin pelkällä tilastointitavan muutoksella osaksi valtionvelkaa. Näin valtionvelkaa on saatu tilastonnäpertelyllä paisutetuksi, ja vaikuttaa kuin valtion velkakantaa olisi haluttu tahallisesti liioitella kansalaisten pelottelemiseksi.

Eduskunnan ympäristövaliokunta käsitteli (VARin aloitteesta) 23.2.2024 ja 22.3.2024 valtion tukemaa asumista ja aso-asumista (asiakirjat täällä). Lausunnon saivat valiokunnalle laatia tällöin 11 eri tahoa.

Eduskunnan valiokunta ei kuullut Suomen Asumisoikeusasukkaat SASO ry:tä ollenkaan, vaikka aso-asukkaat ovat selvästi asianosaisia. Lausunnon ovat voineet esittää lähinnä omistajayhtiöiden edustajat. 

Huomautin asiasta valiokunnalle 26.3.2024 lähettämässäni kirjelmässä ja sain sihteeriltä vastauksen, jonka mukaan asiassa ei ole rikottu kuulemisvelvoitteita vastaan.

Valiokunnan puheenjohtaja Jenni Pitko (vihr.) ja varapuheenjohtaja Eveliina Heinäluoma (SDP) eivät ole katsoneet asiakseen vastata minulle.

Tässä paljastamani keinottelu on tottahan toki mykistävää, ja aso-asioiden ymmärtämiseen tarvitaankin huomattavaa asiantuntemusta, jota ei edes pylvästaloista hevillä löydy. Media lienee pudonnut kärryiltä jo kauan sitten, koska sekään ei ole asiaan puuttunut.

 

7. Lain kiertoyritys: aso uudelleen, uudella nimellä ja ilman asumisoikeuksia?

Laadin huhtikuun alkupuolella ympäristöministeriölle kirjelmän, jolla torjuin aso-sopimusten purkamisen ja irtisanomisen vedoten jälkikäteen vaikuttavan lainsäädännön kieltoon ja sopimusten sitovuusperiaatteeseen. Kannanottoni ”Näpit irti asumisoikeusasukkaiden oikeuksista” löytyy täältä.

Koska asuntoministeri Kai Mykkänen ilmeisesti havaitsi, että edessä olisi juridinen umpikuja, ministeri perääntyi ja perusti toisen selvitysryhmän pohtimaan, voisiko aso-mallin kiertää jollakin uudella ”välimallin” asuinmuodolla.

”Välimallien” mukaisesta väännöstä on koitunut huonoa näyttöä aiemminkin. 

Kun kokoomuslainen Jan Vapaavuori oli asuntoministerinä, hän kampesi voimaan välimallin ARA-rahoitteiset vuokra-asunnot, joissa ei sovellettu perinteisiä 40 vuoden käyttö- ja luovutusrajoituksia, vaan ne lyhennettiin pahimmillaan 5 vuoteen.

Rakennusliikkeet ja pankkiiriliikkeiden sijoitusrahastot ottivat tämän vastaan iloiten, rakensivat valtion tuella vuokrataloja 2010-luvun alussa ja potkaisivat asukkaat pihalle noin 6 vuoden kuluttua, jos asukkailla ei ollut varaa lunastaa asuntoa omaksi tai jäädä asumaan markkinavuokralla.

Samaa Kokoomus yrittää nyt aso-asukkaille. Tämä on Kokoomuksen tapa toimia: jos asiaa ei saada heti läpi, juntataan, kierrellään ja juonitellaan.

Perustuslakivaliokunta on jo nykyistä aso-lakia valmisteltaessa todennut käyttö- ja luovutusrajoitusten purkamisen oikeudettomaksi, joten kokoomuslainen ministeri on laittanut selvitysryhmän perustamaan samaa järjestelmää uudella nimellä mutta ilman puolueelle epämieluisia ominaisuuksia!

Tätä varten Mykkänen laittoi pari kaveriaan (TkT Matti Kurosen ja ekonomisti Juhana Brotheruksen) johtamaan uutta ”välimallin” asuinmuotoa pohtivaa selvitysryhmää, toisin sanoen perustamaan uutta asoa – asoa numero 2 – jossa ei olisi käyttö- ja luovutusrajoituksia.

Mukaan työryhmään sisällytettiin 9 kaupungin edustajat, mutta ei taaskaan yhtään nykyisen aso-mallin edustajaa, vaikka juuri meidät on uudella mallilla tarkoitus kiilata ojanpohjalle tai – kuten Ylen jutussa sanotaan – ”ajaa alas”.

Tosiasiassa nykyiset aso-asukkaat ovat uuden mallin asianosaisia, koska uudella mallilla halutaan rampauttaa nykyinen malli ja kiilata nykyiset aso-asukkaat ojaan. Tätä tarkoittaa, että aso-malli halutaan ”ajaa alas”. – Mitäpä, jos ajettaisiinkin alas hallitus ja ministeri Mykkänen?


8. Selvää asiaa ei tarvitse selvittää: ministerin valheet kumotaan tässä

Yleisradion uutisoinnissa on hyvää se, että Yle pitää asumisoikeusasukkaiden asioita esillä. Mutta Ylen jutussa ja ministeriön tiedotteessa on myös monta virhettä.

8.1. Ympäristöministeriön ”tiedotteessa” 23.4.2024 valehdeltiin, että ”[y]mpäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäsen syksyllä 2024 asettaman selvitysryhmän mukaan asumisoikeusasukkaat ovat keskimäärin varsin samanlaisia kuin omistusasujat.”

Vastaus: On kyseenalaista, mitä tarkoitetaan sanalla ”samanlaisia”, koska ihmiset yleensä ovat melko samanlaisia. Jos ”samanlaisuutena” pidetään taloudellista asemaa, kyseessä on räikeä vale. Totuus on, että SASOn, Tilastokeskuksen ja Kuluttajaliiton mittauksen mukaan peräti 45 prosentilla aso-asukkaista talous on kriittisellä rajalla, ja valtaosa aso-asukkaista on vähävaraisia, pieni- tai keskituloisia.

Johtopäätös: Aso-järjestelmän romuttamisen perusteena ei voida käyttää väittämää, että aso-asukkaat olisivat hyväosaisia. Missään ei ole perusteltu Kokoomuksen perusoletusta, jonka mukaan vain kaikkein surkeimmassa asemassa olevat olisivat tuen tarpeessa. Todellisuudessa hallituksen politiikka pudottaa toiseksi tai kolmanneksi huonoimmassa olevat kaikkein huonoimmassa asemassa olevien asemaan. Vaikutus olisi sosiaalisesti rapauttava, ja siksi niin ei pidä tehdä.

8.2. Ympäristöministeriön ”tiedotteessa” väitettiin, että ”asumisoikeuskohteiden niin sanottujen pysyvien rajoitusten vuoksi asunnoilla ei ole vakuusarvoa, mikä vaikeuttaa huomattavasti rahoituksen saamista niiden peruskorjaamiseen luottolaitoksilta.”

Vastaus: Edellä esitetty väittämä on vale. Totuus on, että Ylen MOT-ohjelma teki jo vuonna 2017 aso-jutun ”Sota omasta aso-kodista”, jossa selvitettiin yksityisten pankkien näkemyksiä aso-talojen peruskorjausten rahoittamisesta. Esteitä luotottamiselle ei nähty. Kyselyn tulos oli, että suurin osa pankeista myöntää luottoja aso-talojen peruskorjauksiin normaalisti tavanomaisen luottoriskiharkinnan perusteella (pankkikysely täällä). Suuri osa aso-talojen luotoista tulee muualta kuin pankeista, esimerkiksi Kuntien eläkevakuutukselta KEVAlta ja Kuntarahoitukselta, joiden luottoehdot poikkeavat markkinaehdoista. Valtio on oikeuttanut eläkevakuutusyhtiöt kantamaan veroluonteisia eläkemaksuja, joten niiden luottoehtojen pitääkin olla solidaarisempia yleishyödyllistä asumista kohtaan. 

Lisäksi on otettava huomioon, että aso-yhtiöiden mahdollisissa (mutta epätodennäköisissä) konkurssitapauksissakaan niiden asema ei poikkea yksityisistä asunto-osakeyhtiöistä, joten luottoehtojenkaan ei pitäisi poiketa. Konkurssiin menevät kiinteistöt myydään aina veloista puhtaina, eli ostaja ei vastaa mistään kiinteistön veloista. Kauppahinta toki menee kiinteistön velkojille ja ensisijaisesti vakuusvelkojille. Jos omistusasunto-osakeyhtiö menee konkurssiin, niin kiinteistö myydään, ja kauppahinnalla kuitataan ensisijaisesti asunto-osakeyhtiön vakuusvelkoja. Ne velat jotka jäävät kattamatta, jäävät velkojille tappioksi, mutta eivät seuraa kiinteistöä sen ostaneelle taholle. Samaan tapaan meneteltäisiin aso-yhtiöiden kohdalla. Koska asioissa ei ole eroa, ei myöskään rahoituksen saamisessa ja luottoehdoissa pitäisi olla eroa – eikä pankkien mukaan olekaan.

Johtopäätös: Ministeri joko ei ole tehtäviensä tasalla eikä tunne aso-järjestelmää, tai hän on valehdellut ministeriön kautta julkiselle sanalle.

8.3. Ylen jutussa ministeri Mykkänen sanoo, että ”aso-järjestelmässä on piilevä julkisen talouden riskikeskittymä.”

Vastaus: Mykkäsen väite on vale. Totuus on, että mitään riskiä aso-yhtiöille ei ole, koska kaikki kulut maksavat lopulta asukkaat. Tämä on analyyttinen totuus sui generis, sillä se on kirjattu aso-lakiin. Valtiolla on tietenkin ARA-rahoittamiseen liittyvä korkoriski, mutta tämä on täytynyt ottaa huomioon jo järjestelmää luotaessa. Kyseessä siis ei ole mikään uusi ja ennustamaton ”riski” vaan kustannusten kasvu jo tiedossa olleessa riskissä.

Johtopäätös: Suuria riskejä ei ole. Ministeri Mykkäsen tulisi ymmärtää, että kohtuuhintaista asumista ei voi olla ilman valtion subventioita. Tämä on hyväksytty Suomessa osaksi konsensuspolitiikkaa. Kaikki viittaakin siihen, että Kokoomus haluaa ajaa alas tuetun asumisen ylipäänsä perumalla jo hyväksyttyjä valtion velvoitteita. Mykkänen itse ja hänen puolueensa muodostavat riskikeskittymän asumisoikeusasukkaille.

8.4. Ylen jutussa ministeri Mykkänen sanoo, että ”nykyisen aso-järjestelmän lopettamisessa ei ole taustalla mitään ideologista painetta purkaa tällainen välimalli.”

Vastaus: Ideologian tunnusmerkki on, että ideologian harjoittaja ei itse ymmärrä tai myönnä toteuttavansa ideologiaa.

Johtopäätös: Totuus on, että Mykkäsen harjoittama vyöryttäminen on nimenomaan ideologista, koska kyseessä oleva kokoomuslainen talouspolitiikka perustuu ideologiaan.

8.5. Ylen jutussa mainitaan, että vaarassa ovat nykyisten talojen peruskorjausten rahoitus ja yhtiövastikkeet.

Vastaus: Tosiasiassa mitään välitöntä vaaraa ei ole, koska rakennuskanta on uudehkoa ja edelleen hyväkuntoista. Mikäli vaaroilla viitataan peruskorjaustarpeisiin, näkemys on liioiteltu. Peruskorjaukset tehdään yleensä noin 40 vuotta rakentamisen jälkeen. Aso-rakentaminen aloitettiin kolmisenkymmentä vuotta sitten ja oli aluksi hidasta. Vasta tällä vuosituhannella aso-rakentaminen kiihtyi johtuen kasvavasta mielenkiinnosta ja järjestelmän toimivuudesta. On valheellista väittää, että kaukana tulevaisuudessa olevat haasteet olisivat nyt uuden rakentamisen esteenä. Niin sanottuja viihtyvyysremontteja on tehty kaiken aikaa, joten rahaa omistajayhtiöillä on ollut roiskittavaksi turhiin tarkoituksiin.

Johtopäätös: Hallitus itse vaarantaa toiminnallaan ASUKKAIDEN ASUMISOIKEUDET ja KODIT.

8.6. Ylen mukaan Mykkänen sanoo, että ”hallitusohjelman linjauksesta ei enää neuvotella eikä sitä muuteta”.

Vastaus: Sanelupolitiikalla ja poliittisella tahdonmuodostuksella ei voida ohittaa aso-sopimusten juridisia sitoumuksia, eikä lakeja voida muuttaa jälkikäteen sopimuksia vastaamattomiksi. 

Johtopäätös: Poliittisella tahdonmuodostuksella on rajat, eivätkä poliittiset toimielimet voi tehdä perusoikeuksien, yleisten oikeusperiaatteiden ja oikeusvaltion vastaisia päätöksiä, vaikka istuva hallitus näyttää niin ajattelevan. Vastassa voivat olla EUT:n ja EIT:n tapaiset tuomioistuimet, jotka ovat kiinnostuneita perusoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteiden rikkomuksista jäsenvaltioissa. Aso-laki ei ole mikään verolaki, joihin voidaan tehdä vuosittaisia muutoksia, vaan aso-laki on konstitutiivinen laki, jolla perustetaan pitkäaikaisiksi tarkoitettuja oikeudellisia asemia ja suhteita, ja siksi se ei saa olla jatkuvan jyrsimisen kohteena. Muutoin menee luottamus koko lainsäädännöltä.

8.7. Mykkänen on asettanut uuden selvitysryhmänsä puolueellisesti ja yksipuolisesti valitsemalla kaksi kaveriaan asiaa pohtimaan.

Vastaus: Mukana on tekninen ja taloudellinen näkökulma (Kuronen & Brotherus) , mutta ei yhtään asiantuntijaa, joka tuntisi asukkaiden sosiaalirakenteen, eikä yhtään oikeudellista asiantuntijaa. 

Selvitysryhmä on lähtökohtaisesti puolueellinen ja painottunut, eli edustaa komiteamietintötiedettä, joka on yksi pseudotieteen laji. Totuus on, että asiantuntijalausunnoissa ei saisi olla ministerin julkisuuteen antamia virheitä (edellä), sillä asiantuntijalausunnot annetaan virkavastuulla, ja niiden antajia koskevat samanlaiset sanktiot kuin valaehtoisessa oikeudellisessa todistelussa väärän lausunnon antaneita (vankeustuomio).

Johtopäätös: Mykkäsen harjoittama aso-asumisen repiminen on sangen ajattelematonta, koska se jo ennakolta vaikuttavasti vähentää kiinnostusta ja luottamusta aso-asumiseen ja saattaa käynnistää nykyisten aso-asukkaiden massiivisen joukkopaon ja talojen tyhjenemiskierteen vaarallisin seurauksin (aiheesta täällä). Siihen Kokoomus ilmeisesti tähtääkin halutessaan junailla talot yhtiöiden realisoitaviksi aso-lain 88 §:n nojalla.

8.8. Ylen jutussa on vakava virhe myös sikäli, että toimituksellisessakin osuudessa viestitetään näkemystä, jonka mukaan aso-järjestelmä on lopetettu.

Vastaus: Totuus asiassa on, että aso-järjestelmää ei ole lopetettu, vaan ainoastaan sen ARA-rahoittaminen on toistaiseksi keskeytetty.

Johtopäätös: Koska aso-laki on edelleen onneksi koskematta, se mahdollistaa rahoittamisen jatkamisen ylimenokauden jälkeen. Mikäli korkokriisistä ja hallituksen sitä hyödyntävästä painostuksesta päästäisiin yli kuivin jaloin, olisi mahdollista jatkaa järjestelmää mahdollisesti uuden ja paremman hallituksen aikana. Nähdäkseni uutta 2021 hyväksyttyä aso-lakia ei tule avata miltään osin eikä millään tavalla.

8.9. Ministeriön ja aso-yhtiöiden viestinnässä pitää paikkaansa se, että aso-yhtiöt ovat velkaantuneet voimakkaasti, mikä on ongelmallista korkeiden korkojen aikana.

Vastaus: Tauko uusien talojen rakentamisessa voi olla myös hyväksi, koska se estää yhtiöitä edelleen velkaantumasta. Mutta pysyväksi jäädessään tauko näivettäisi järjestelmää ja johtaisi juuri niihin rahoitusongelmiin, joita Mykkänen murehtii.

Johtopäätös: Mykkäsen kuvailemat ongelmat ratkeavat yksinkertaisesti siten, että järjestelmää jatketaan korkojen laskun jälkeen. Siksi ARA-rahoittamisen katkaisun tulisi olla määräaikaista eikä pysyvää. Pysyviä poliittisia päätöksiä mikään hallitus ei voi tehdäkään, koska käsien sitominen tulevaisuudelta on paitsi mahdotonta, myös epäviisasta.

 

9. Mitä pitäisi tehdä?

Edellä esittämääni viitaten toivon, että tämän kirjoituksen lukevat henkilöt veisivät sen jonkin eduskuntaryhmän luettavaksi ja toivoisivat eduskuntaryhmän esittävän asiasta välikysymyksen sekä vaativan epäluottamuslausetta ministeri Kai Mykkäselle.

Toivon, että kaikki asiasta kiinnostuneet kävisivät allekirjoittamassa SASO ry:n adressin, jakaisivat sitä tehokkaasti ja suosittelisivat allekirjoittamista tuttavilleen ja aso-asukkaaksi hakeville.

Jäljempänä olevista linkeistä pääsee kirjoituksiini, joissa olen aiemmin käsitellyt asumisoikeusasioita ja asumistukiasioita.

Myös asumistukea leikatessaan hallitus on kajonnut kansalaisten perusturvaan. Perusturvaleikkaukset puolestaan kiertyvät sirkulaatioilmiön mukaisesti toimeentulotukeen, eli valtion säästöt jäävät vähäpätöisiksi.

Varjopuolena asumistuen leikkauksissa on, että hallitus lopetti asumistuen omistusasukkailta kokonaan, jolloin suuri osa heistä putoaa mustaan aukkoon. Tämä on linjassa Ben Zyskowiczin (kok.) sen mielipiteen kanssa, jonka hän esitti A-studiossa ennen vaaleja sanoessaan 13.4.2023 (kohta 36:35), että asumistuki pitäisi ”räjäyttää” (aiheesta täällä).

Kokoomus on osoittanut olevansa kaiken subventoidun asumisen vihollinen, ja Kokoomuksen harjoittama politiikka vahvistaa vanhan sanonnan, että asuntopolitiikka Suomessa on laillistettua rikollisuutta, joka on valtiovallan erityisessä suojeluksessa.

Miksi asumisen subventioita sitten tarvitaan? Vuokrat, korot ja osingot ovat riistoa ja kiskontaa vähävaraisilta ja pieni- sekä keskituloisilta taviksilta porvareille, kapitalisteille ja digirikastuneelle rälssisäädylle, joka haluaisi nähdä toisten ihmisten kodeissa uuden torpparilaitoksen. Siksi tarvitaan valtion väliintuloa ja toisensuuntaisia tulonsiirtoja: korkotukia ja asumistukia. Tosin nekin tuppaavat päätymään lopulta varakkaiden sijoittajien hyväksi asuinkulujen korotuksina. 

Hyviä keinoja asuinkulujen hillitsemiseen ovat nykyisenkaltainen omakustannushintainen aso-asuminen ja vuokrien hintasääntely, mutta juuri niitä uusliberalistiset, minarkistiset ja anarkokapitalistiset sijoittajat vihaavat, koska ne ovat uhka heidän harjoittamalleen bisneksenteolle ihmisten kodeilla.

Aso-järjestelmä kerta kaikkiaan on niin hyvä, inhimillinen ja oikeudenmukainen, että sen vuoksi ministeri Mykkänen haluaa sen ryssiä, ja tulen käyttämään kaikki lailliset keinot tämän hävyttömän ryöstöhankeen pysäyttämiseksi.

Aso-järjestelmän ahdistelijat ovat todennäköisesti vain kateellisia siitä, että joillain ihmisillä kohtuuhintainen asunto vielä on. He potevat eksistentiaalista Angstia ja katkeruutta siitä, että omistusasuntonsa maksettuaan heidän täytyy viimeisenä päivänä astua ulos kartanoistaan ja huumeisiin kuolleet perillisensä haudattuaan kohdata todellisuus, joka on, että Suomessa asuntopolitiikka on osa piiskurimaista työpolitiikkaa, jossa asuntojen hinnaksi on per definitionem tahallaan määritelty kaikki se omaisuus, jonka ihminen ehtii koko työuransa aikana ansaita, jos paiskii joka päivä töitä.

Jos halutaan oikeasti hillitä asuinkuluja, pitäisi rajoitustoimien kohdistua subventioiden lopettamisen sijasta aivan toiseen päätyyn ja lisätä omakustannushintaista aso-asumista ja julkisyhteisöllistä vuokra-asumista sekä perustaa laillisia hintakattoja.

Aso-asukkaat ovat suhteellisen vähäisen määränsä vuoksi lainsuojattomia ja vailla edustusta eduskunnassa.

Vihreiden prioriteetti on liiaksi ympäristönsuojelussa ja vasemmistopuolueiden mielenkiinto ay-politiikassa. Kokoomus toimii omistajayhtiöiden lobbauksen mukaisesti kapitalismin etäispäätteenä, ja Perussuomalaisille näyttää merkitsevän lähinnä maahanmuutto ja ulkoinen turvallisuus puolueen pettäessä vaalilupauksensa, jonka mukaan perusturvaan ei kajota. Kristilliset ja RKP toimivat myötäilijöinä, kunhan saavat pitää ministerinpostinsa, ja Kepua asia ei kiinnosta, koska Keskustan kannatuslaitumilla ei juuri aso-taloja ole.

Säästäminen sinänsä on tietenkin viisasta politiikkaa, mutta hallitus säästää väärissä kohteissa. Rahaa roiskitaan miljardeittaan tiehankkeisiin ja aseisiin, mutta kansalaisten elämässään kokema turvallisuus jätetään retuperälle (aiheesta täällä).

Aso-asuntojen korkotukimeno on valtionbudjetissa vähäpätöinen osa 100 miljoonan ARA-kokonaispotista. Pelkkä raketinheitinten päivittäminen maksaa 450 miljoonaa, eli enemmän kuin asumistukileikkausten oletettu säästö ja aso-asuntojen korkotuki yhteensä. 

Hallitus toimii vailla asiantuntijaohjausta, seurausharkintaa ja järkeä. Nato-Suomea ei vakavissaan uhkaa kukaan eikä mikään idästä eikä lännestä. Hallitus tekee miljardipanostuksia Turun kiskojen kiillottamiseen ja Hailuodon siltaan sekä muuhun infrastruktuuriin, kuten betonisiin liikenneympyröihin, joissa rahat eivät tuota mitään, eivät myöskään hyvinvointia.

Myös asiantuntijatahoilla törmää hämmästyttävään aso-järjestelmää koskevaan tietämättömyyteen.

 

Asuntopolitiikasta aiemmin

Näpit irti asumisoikeusasukkaiden oikeuksista!

Kehysriihessä kansalaisille toinen silmä mustaksi

Kirjoitukseni Kaleva-lehdessä (7.11.2023)

Lausuntoni asumistukea koskevan lain huononnusesityksestä sosiaali- ja terveysministeriölle (17.9.2023)

Oikeuskanslerin lausunto (19.9.2023)

Hallitus heittää kotioville hevosenpään

Miksi asumistukea ei pidä leikata? – Kyseessä nykyhallituksen ”taksiuudistus”

Kokoomuksen näkemys kannustamisesta

Perussuomalaiset kokoomuslaisen politiikan vankeina 

Perussuomalaiset ei ole enää kansanpuolue – Hallitusvalta vei hakoteille

Hallituksen keltainen kirja: täyttä kuraa!

Porvarihallituksen ohjelma on suomalaisille susi – Pahimmat virheet asuntopolitiikassa

Kokoomus haluaa räjäyttää suomalaisten kodit