Kartellisakkojen pöyristyttävyys

Euroopan unioni läimäytti suomalaista Konetta määräämällä yhtiölle 142 miljoonan euron kartellisakot. Arvatkaapa, miksi yritykset turvautuvat kartelleihin. Se on yhtiöiden ainoa keino puolustautua julkisen sektorin ja toisten yritysten harjoittamaa jatkuvaa kilpailuttamista vastaan. Jos Euroopan unionissa tavoitteeksi asetettu vapaa kilpailu toteutuisi, yritykset söisivät itsensä ja toisensa hintakilpailulla pois. Lopulta jäljellä olisi vain kaksi kilpailijaa tai monopoli, johon jokainen taloudellinen toimija tietysti pyrkii mutta jota kilpailuviranomaiset eivät salli.

Filosofian kielellä lausuttuna kilpailuviranomaisten toiminta on intentionaalisesti ristiriitaista. Kilpailuviranomainen pyrkii itse luomaan kilpailua, vaikka sen toiminta tosiasiassa on omiaan vähentämään kilpailua tuottaessaan fuusioita ja keskittymistä. Lisäksi se merkitsee julkisen viranomaisen sekaantumista yksityisten toimijoiden välisiin suhteisiin tavalla, jonka tarkoituksena on tuottaa hyötyä vain julkiselle sektorille itselleen. Vastaavanlaisilla kymmenien miljoonien kartellisakoilla on kiusattu myös suomalaisia Outokumpua ja Metsoa. Tapaus antaa jälleen kerran näyttöä siitä, miten internatsismilla vahingoitetaan kansallisten toimijoiden etua. Kartellien kartellihan on EU itse.