Viikon päästä on Perussuomalaisten puoluekokous. Siitä tulee puolueen dooming day.
Sen jälkeen puoluetta joko ei ole tai kokoukseen osallistuvat vain puolueaktiivit, jotka pitävät puolueen letkuissa, kun eivät kehtaa vuosien takaista intoaan perua.
Äänestäjistä puolet on jo lähtenyt ja valunut sinne, mistä ovat tulleetkin, eli lähinnä Kepuun ja Sdp:hen. Syy: kansalaisten perusturvan runtelu.
Vanha valtti, eli maahanmuuttokritiikki, on syöpynyt pois, kun itärajan osaavat pitää kiinni jo demaritkin.
Koska en ole Perussuomalaisten jäsen, kirjoitan näkemykseni tänne.
Siis: jolla on korvat, se kuulkoon.
Menitte leikkaamaan kansalaisten perusturvasta, vaikka Purra lupasi ennen vaaleja, että perusturvaan ei kosketa.
Asumistuen tason alennukset ja myöntöehtojen kiristykset ovat laittaneet perussuomalaisten pieni- ja keskituloiset, tilapäistyölliset, kaikki työttömät ja omassa tuvassaan asuvat tiukalle.
Omistusasunnossa asuvilta vietiin asumistuki kokonaan. Se oli härskiä pakotusta myymään kotinsa, vieläpä huonossa markkinatilanteessa, mikä tarkoitti asuntovelallisille varallisuutensa menettämistä ja jopa nettovelkaantumista.
Omassa mökissään asuvilta Kokoomuksen ja persujen koalitio vei sen, mitä ryssä ei onnistunut sodissa ottamaan.
Rakennusteollisuus on lamassa ja asuntojen arvot pohjilla, koska valtio lopetti uusien asumisoikeusasuntojen lainatakuut ja leikkasi Kelan asumistuet, joiden loppusaajia ovat aina olleet rakennuttajat, rakentajat ja sijoittajat.
Vain muodollisesti asumistuista ovat hyötyneet vuokralaiset, joiden pankkitileiltä asumistuet on imuroitu rakentamisen tukiaisiksi. Kyse oli aiemmin kansalaisten keskinäisriippuvuuksiin perustuvasta konsensuksesta, joka nyt on tuhottu. Halla-aho puolestaan kehtaa valittaa, ettei enää saakaan asuntorahastoihinsa kiertyviä asumistukia. Olisi ajatellut sitä aikanaan.
Sitten uhataan vielä lopettaa työttömyysetuuksien maksaminen ja laittaa jopa työmarkkinatuelle ajallinen takaraja, jotta kaikki työttömät saataisiin pudotettua toimeentulotuelle.
Kaavaillussa yleistuessa on joko ilmeinen (tarveharkintaan perustuva) tai piilevä varattomuusehto, joka astuu voimaan, kun ihminen päätyy toimeentulotuelle, jossa on ankara varattomuusvaatimus (arvostelin yleistukiuudistusta lausunnossani ministeriölle ja täällä).
Sellainen yleistuki ohjaisi ihmisiä köyhiksi kuin kirkonrotat ja sulattaisi vähävaraisten omaisuuden valtionbudjetin tilkkeeksi. Samalla, kun velkaannutetaan valtiota ja tehdään satojatuhansia rutiköyhiä lisää, annetaan merkittävimmät verohelpotukset suurituloisille.
Puoliväliriihessä päätetty tuloveron alennus vaikuttaa näin:
Tuloveron alennus huojentaa eniten hyvätuloisten taloutta. Lähde: Yleisradio / Ilkka Kemppinen. (Lainattu tutkimustarkoituksiin tekijänoikeuslain 14 §:n puitteissa.) |
Veronalennukset ovat huonoa politiikkaa, kun valtiontalous huutaa hoosiannaa. Veronalennukset lisäävät kulutusta ja verokertymää viiveellä, mutta ne ovat välittömästi pois valtion tuloista. Sosiaaliturvaleikkaukset puolestaan vähentävät heti kotimaista kulutusta ja lisäävät lamaa. Sen sijaan perusturvaan sijoittaminen olisi elvyttävää, koska ne varat käytetään yleensä kotimaiseen kulutukseen (aiheesta tarkemmin täällä).
70 vuotta täyttäneitä hallitus taivuttelee tekemään käänteisiä asuntolainoja ja syömään seinänsä, jotta eläkkeitä voidaan leikata.
Hallitus on tehnyt hartiavoimin töitä lisätäkseen eläke-eriarvoisuutta, vaikka olisi pitänyt menetellä täysin toisin: juustohöylätä korkeat eläkkeet ja päivärahat pois sekä täyttää niillä kansalaisten perusturvaa.
Ulkomailla asuvilta Suomen kansalaisilta hallitus lopetti kansaneläkkeet perusoikeuksien (yhdenvertaisuus, oikeus valita asuinpaikkansa) vastaisesti ja tuo heidät sillä tavalla takaisin Suomeen eläkettään saamaan ja terveyspalveluja jonottamaan. Se ei säästä vaan lisää valtion menoja.
Hävetkää, persuidiootit! Ette vain osaa.
Mihin hallitus tuhlaa leikkauksilla aikaansaadut näennäissäästöt? Vastaus: täysin tuottamattomaan infrastruktuuriin, rautateihin ja aseisiin, vaikka Suomi on useimpia muita maita paremmin varustautunut.
Lulu Ranne vaatii kaventamaan Suomen junakiskot EU-standardin mukaisiksi. Perustelu: turvallisuus ja yhteensopivuus Tornion kautta. Narrow gauge, narrow mind.
Suomessa on lähes 6000 kilometriä rautateitä. Ajatus on vielä järjettömämpi kuin Petteri Orpon siltarumpupoliittinen vaade rakentaa pikarata vaalipiiriinsä Turkuun.
Raideliikenteen kehittäminen oli vihreiden märkä uni. Nyt se on persujen ja kokkareiden prioriteetti, joka koetetaan lavastaa puolustusmenoksi, jotta viiden prosentin BKT-vaade saataisiin täyttymään. Kyseinen numeropeli on kuin einespurilainen, johon lisätään kerroksia, jotta se saataisiin näytämään paksummalta, ja venyvyydeltään se on kuin hoitajamitoitus.
Jani Mäkelä puolestaan hehkuttaa aseinvestointien puolesta. EU:n yhteisvelka näyttää kelpaavan persuille, kun sitä käytetään asekaappeihin.
EU-maiden yhteisvelka tarkoittaisi, että Suomi maksaisi jälleen muiden maiden menoja. Tällä kerralla Suomen veronmaksajia ei pantaisi rahoittamaan espanjalaisten ja italialaisten asuntojen saneerausta, kuten niin sanotun koronapaketin (elpymisvälineen) kanssa kävi, vaan tukemaan alivarustautuneiden EU-maiden asehankintoja.
Tästä uudesta ”tilapäisestä tukipaketista” ei olisi Suomelle mitään hyötyä, koska olemme jo nyt turvallisuuden tuottajia NATOssa, emmekä sen kuluttajia.
Petteri Orpon väite, että 150 miljardin euron ”Safe-rahoitusväline” ei muka olisi yhteisvelkaa vaan EU:n ”liikkumavaran” kautta kierrätettävää markkinalainaa, on naurettavaa sanasaivartelua. Silti perussuomalaiset nielivät kaiken kuin hauki uistimen. Se maksaa meille 2,7 miljardia.
Ei pidä paikkaansa myöskään se Turun Sanomien lehtiväite, että nousevat puolustusmenot pelastaisivat Suomen EU:n tarkkailuluokalta. Koulukiusaamiselta välttyminen on pelkkä EU-fiktio ja muotoseikka, ja rahat sinänsä kipataan hukkaan.
NATO-velvoitteisiin aiotaan humauttaa noin 10 miljardia! Vertailun vuoksi: kaiken asumistuen yhteismäärä on Suomessa ollut vain noin 2,2 miljardia vuodessa, eiväkä sekopäisten puolustusmenojen ruokkimiseen riitä enää mitkään laarien pohjat.
Persujen ja kokoomuslaisten pienimielisyyttä osoittaa heidän jatkuva tärinänsä uhkien ja pelkojensa kanssa.
NATO-Suomea ja EU-Suomea ei uhkaa mikään. Ei Putinin hallintokaan niin typerä ole, että uutta sotaa avaisi länteen päin. NATOn viidennen artiklan ideahan on, ettei sitä voi vain ”koetella”, vaan kokeilua pidettäisiin sodanjulistuksena, ja tulos olisi sen mukainen: välitön vastareaktio ja maailmansota. Muuten NATOn uskottavuus sulaisi pois yhdessä yössä.
Siis jos Venäjä alkaa ahdistella Suomea, se ei tee sitä aseellisin sotilaallisin keinoin, vaan muunlaisin hämärin keinoin, joten hampaisiin asti varustautuminen perinteistä sotaa varten on turhaa. NATO-maiden yhteenlaskettu voima ylittää jo nyt moninkertaisesti Venäjän iskuvoiman.
Kremlin juonittelijat saavat ilmeisesti Euroopan maat tuhlaamaan olemattomat rahansa varustelukierteeseen. Yhteisvelka kuolettaa EU-maiden omaa taloutta vielä enemmän kuin Venäjälle suunnatut pakotteet rasittavat Venäjää.
Suomi ja Norja ovat ”erittäin turvassa”; sen vahvisti jo Trump täysin ilman EU:n tukipakettia.
Miksi olisimme NATOon liittyneetkään, jos siitä ei olisi meille luvattua suojaa ja turvaa?
Kustannustehokkainta kaikista olisi bluffi. Miksi ei kaiuteta Venäjälle, että meillä on täällä jo nyt kymmenentuhatta panssarivaunua, satoja hävittäjäkoneita ja satatuhatta droonia, kun niiden määrä on sotilassalaisuus kumminkin?
Olennaista tässä tapauksessa on vain, että Venäjällä ei tiedettäisi valheen olevan valhetta, aivan niin kuin Venäjälläkin toivotaan, ettei länsimaissa osattaisi erottaa valhetta ja totta toisistaan.
Kunpa myös puolustusmenoja keinotekoisesti yhteismitallistava abstraktio nimeltä ”osuus BKT:stä” jäisi vain vastapropagandatarkoituksessa annetuksi valheeksi, niin kuin Donald Trumpin uhkaukset satojen prosenttien tulleista. Bluffien varassa on yhtä turvallista elää kuin oikeiden aseiden, koska käyttämättä nekin jäävät.
Idästä meitä ahdistaa Putin ja lännestä Trump, mutta molemmat kasvavat koiranputkea siinä vaiheessa, kun Euroopan NATO-mailla on työntää uusia kranaatteja tykinputkeen.
Leikkauspolitiikallaan porvarihallitus tuhoaa kansalaisten perusturvallisuuden samalla, kun se varjonyrkkeilee ulkoisten uhkakuviensa kanssa. Kuka sellaista hallitusta haluaa puolustaa? Siinä menee tärkein kaikista: puolustustahto.
Sisäinen eripura kasvaa sosiaaliturvaleikkausten myötä, ja juuri sitä kautta Venäjä onnistuu.
Mutta tätä eivät porvarit hoksaa. He myös luulevat, että leikkaaminen automaattisesti säästää ja työpaikkoja syntyy, kun leikkaa. Ei se niin ole.
Persut selittelevät ”pelastavansa valtiontaloutta” ja käyttävät perusteluna puhtain purjein julistamaansa turvallisuusargumenttia, jolla yritetään pyhittää leikkaukset ja kotien riistot sekä kipataan miljardeittain rahaa varusteluun.
Tosiasiassa persut tuhoavat omien äänestäjiensä henkilökohtaisen talouden ja turvaavat kokoomuslaisten sekä heidän perillistensä rälssitalouden.
Tulevien sukupolvien hyvinvointia ei varmisteta romuttamalla nykyisten sukupolvien hyvinvointia. Siten syntyy vain periytyvää köyhyyttä.
Sinimusta hallitus suojelee kansalaisten omaisuutta koskien nyt vain niiden omaisuutta, joilla sitä on paljon. Punavihreä hallitus taas vastustaa omaisuudensuojaa niiden osalta, jolla omaisuutta on paljon.
Varainsiirtoveron alennus vaikutti näin:
Arvonlisävero puolestaan on tasavero ja kohtelee pahiten alimpia tuloluokkia. Arvonlisäveron nosto osui peruskulutukseen ja leikkasi talouskasvun pois.
Purran talouspolitiikka on läpikotaisin pöhköä. Syypäitä ovat hänen ultralibertaarit, anarkokapitalistiset ja minarkistiset avustajansa valtiovarainministeriössä. Äärioikeistolainen talouspolitiikka ei toimi missään päin maailmaa.
Kukaan ei näytä olevan huolissaan siitä, että hallituksen tekemät leikkaukset runtelevat pahiten suomalaista keski- ja työväenluokkaa sekä valkokaulusköyhälistöä, jonka varallisuus sulatetaan valtionbudjetin täytteeksi erilaisilla varattomuusehdoilla ja -harkinnoilla, joita lisättiin muun muassa asumistukeen ja joita saatetaan sisällyttää myös työttömyysturvaa korvaavaan yleistuloon.
”Kaikkein heikoimmassa asemassa olevat” maahanmuuttajat pääsevät taaskin kuin koirat veräjästä, koska varattomien hyvinvoinnin varmistaa viimesijainen turvaverkko, toimeentulotuki, jota ei saa kukaan sellainen, jolla on vähänkin varallisuutta.
Keski- ja työväenluokka hukataan tässä turbulenssissa kokonaan, ja lopulta Suomessa on vain ultrarikkaita elvistelijöitä ja pahimpaan kannusteloukkuun, eli toimeentulotukeen, ohjautuneita vuokraorjia ja hiilikellarien asukkaita, joilta Kelan operatiivinen raastokone on vienyt vaatteet päältä.
Mikäli vasemmisto nousee seuraavaan hallitukseen, se ei todennäköisesti peru sosiaaliturvaleikkauksia. Seuraava hallitus jatkanee sosiaaliturvahakuista maahanmuuttoa, vaikka juuri se on syönyt leivän suomalaisten ihmisten pöydästä ja on suurin syy nykyisiin sosiaaliturvaleikkauksiin.
Perussuomalaisten piti korjata tämä virhe, mutta puolue meni kaikessa taitamattomuudessaan kokoomuslaisen politiikan takaajaksi.
Marinin hallitus velkaannutti Suomea ja tuhlasi rahat energian hinnan räjäyttäneeseen ilmastohumppaan, maahanmuuttokuluihin, ”kansainvälisiin velvoitteisiin” ja maa- sekä metsätalouden sertifikaattisuohon. Orpon hallitus puolestaan velkaannuttaa valtiota rikkaiden ja hyvätuloisten eduksi.
Velka näyttää kelpaavan myös persuille, kun se tehdään kovapalkkaisten valtiosihteerien ja puoluetoimistovirkailijoiden omaksi hyväksi. Ja työttömyys paisuu kuin vesi arkin alla.
Ulkomailta määrätään, miten Suomen pitää budjettinsa täyttää. Ulkomailta määrätään, mihin Suomen pitää käyttää lantti kerrallaan takaisin ongittavat EU-jäsenmaksuvaransa, joita lähes joka vuosi on tullut vähemmän kuin on annettu. Ulkomailta määrätään, paljonko rahaa pitää tuhlata hopealuotipolitiikkaan.
Lopputuloksessa ei ole mitään eroa punaviherhallituksen sertifikaattisuohon, jolla Suomea kiristetään käyttäen välineenä asuntojen energiadirektiivejä, metsädirektiivejä, ilmastopolitikointia ja vihersiirtymää.
Suomen velkaantuminen ja suomalaisten kurjistuminen ei ole suomalaisten omaa syytä eikä johdu sosiaaliturvamenoista eikä hyvinvointipalvelujen turvaamisesta.
Budjetin aukot, julkistalouden konkurssitila ja valtiovarainministeriön pöytälaatikoiden tyhjyys johtuvat internationalismista, eli pakkokansainvälistämisestä, tuttavallisemmin: internatsismista.
En sano, ettei säästäminen hyvää politiikkaa olisi, mutta leikkaatte vääristä paikoista.
En sano, ettei turvallisuus tärkeää olisi, mutta aseinvestoinnit ovat ylimitoitettuja, niin kuin edellisen hallituksen ilmastopolitiikka oli ylimitoitettua.
Ikävä totuus on, että kukaan eduskunnassa ei välitä mitään Suomen kansalaisten oloista, toimeentulosta, kodinturvasta eikä mistään muustakaan, kunhan vain oma palkka juoksee.
Kyse ei ole mistään ”viestinnän epäonnistumisesta”. Viestinne on ymmärretty. Kyse on politiikan sisällöstä.
Perussuomalaiset: olette kokoomuslaisten saapasrenkejä, kynnysmattoja ja kenkien plankkaajia.
Ette ole internatsistisen politiikan haastajia vaan samanlaisia sopeutujia kuin krisut ja RKP, jotka tekevät mitä vain, kunhan ministerinsalkut säilyvät.
Ette ymmärrä yhtään, mitä teette. Riveissänne eduskunnassa on suuri määrä puupäitä, jotka mokailevat omassa arkielämässään, jota sitäkään he eivät osaa viettää ihmisiksi.
Suurelle osalle entisistä äänestäjistänne olette aiheuttaneet pelkkää tappiota. Olette vailla suuntaa, eikä teillä ole poliittista eikä taloudellista osaamista.
Mutta kansa tietää ja pudottaa teidät seuraavissa vaaleissa. Sen osoittaa jälleen uusi gallup, jossa kannatuksenne on vajoamassa valliriutan alle. Tyytymättömyys on ennennäkemätöntä, ja puoluejohto peittelee munauksiaan liukkaasti kuin liemikilpikonna.
Keksitte, että puoluetta ovat äänestäneet lähinnä köyhät ja kovaosaiset, joten päätitte tehdä suuren määrän köyhiä ja kovaosaisia lisää! Epäilen kannatuksen lähtevän sillä tavalla nousuun.
Pienenä valonpilkahduksena on teidän riveissänne muutamia välkkyjäkin ihmisiä, joilla ovat järki ja fiilis kohdallaan, tosin hiljennettyinä. Tämän tiedän tavasta, jolla eduskuntaryhmän salusiinien takana kuhisee.
Henkilökohtaisen maineensa ja kunniansa voivat pelastaa vain ne, jotka puoluekokouksessa äänestävät Purran saksijengin nurin, erottavat puolueen hallituksesta tai kansanedustajina lähtevät ryhmästä.
Puolueen romahdus on murheellista, koska puolue on saanut aikaan myös paljon hyvää, esimerkiksi rajalain säätämisessä, oleskelulupien tiukennuksissa ja laittoman maahantulon rajoittamisessa. Mutta moraalikato puolueen leikatessa Suomen kansalaisten perusturvaa on ollut matalamielistä.
Valtionhallituksesta lähteminen on Perussuomalaisille ainoa keino, jolla puolue voi pelastaa uskottavuutensa, huutaa äänestäjiensä perään, estää puoluetta haaksirikkoutumasta seuraavissa vaaleissa ja välttää päätymisen ”poistumassa olevaksi tuotteeksi”.
Kaatakaa hallitus viimeistään yhteisvelkapakettiin. Jos edgetätte ja lähdette vasta juuri ennen vaaleja, lähtönne jää pelkäksi kasvojenpesuksi.
Mikä tuossa kokoomuslaisuudessa sitten mättää? Se, että Kokoomus ei ole kansanpuolue. Se ei ole myöskään poliittinen puolue vaan liike-elämän sorminukke, joka tekee tieteestä firman. Poliitikan idea on, että politiikalla säännellään taloutta. Talous taas on omalakinen järjestelmä, joka monopolisoi kaiken vallan, jos mikään ei estä. Kokoomus haluaa vapauttaa talousorgaanit sääntelystä ja ihmiset heidän rahoistaan. Purra matkustaa nyt Orpon povarissa.
Tiedän toki, että tämäkin tekstini vaikuttaa kuin pippurisumute, mutta teen sen omaksi hyväksenne. En tosin pyri vaikuttamaan keneenkään täältä Perussuomalaisten ulkopuolelta, enkä puutu muutenkaan asioihinne enää. Minä vain totean mahdollisuutenne.
Puolet teistä olette joka tapauksessa eduskuntapudokkaina nauttimassa kansanedustajan yhteiskuntaan sopeutumisen päivärahaa ja työntelemässä potkukelkkaa pakkasessa, kunnes päädytte siviilitaustanne menettäneinä työelämäsyrjittyinä yleistuelle, jossa rekrytointiyksiköiden vihervasemmistolaiset feministit, woke-vouhottajat, cancel-aktivistit ja muut maineterroristit ivaavat teitä omien häijyjen ”arvojensa” mukaisesti ja iankaikkisesti.
Ylen äskettäin julkaisema haastattelu antoi ristiriitaisen tuloksen, jonka mukaan perussuomalaisten politikointia vastustetaan, mutta Purraan ollaan tyytyväisiä. Ylen juttu oli jokseenkin painottunut, koska mikrofoni työnnettiin vain puolueaktiiveille. Kenttäväki ja äänestäjät ovat jo menneet. Vain entinen puoluesihteeri dosentti Arto Luukkanen uskaltaa haastaa.
Petteri Orpo aavistelee ja pelkää hallituksensa kaatuvan perussuomalaisten eripuraan ennen kuin Kokoomus ehtii romuttaa työntekijäoikeudet ja perusturvan täysin. Juuri siksi saksi-Sannilla ja Satosella on pitänyt kiirettä.
Tervemenoa kaikille tasapuolisesti.
Puolueita, ministereitä ja kansanedustajia tulee ja menee. Hegeliläis-snellmanilainen valtiofilosofia pysyy. Se ei ole vasemmistolaista eikä oikeistolaista vaan isänmaallista ja Suomen kansalaisten puolella.
Aiheesta aiemmin
Lautasen nuolettaminen on fasismia – Yleistuesta ei pidä tehdä tarveharkintaista
”Kaikkein heikoimmassa asemissa olevia” puolustava retoriikka uhkaa tuhota suomalaisen keskiluokan
Kehysriihessä kansalaisille toinen silmä mustaksi
Mitä kaikkea alati vähenevillä valtionvaroilla rahoitetaankaan? Kolme hullua pointtia
Perussuomalaiset kokoomuslaisen politiikan vankeina
Perussuomalaiset ei ole enää kansanpuolue – Hallitusvalta vei hakoteille
Hallituksen keltainen kirja: täyttä kuraa!
Miksi asumistukea ei pidä leikata? Kysessä nykyhallituksen ”taksiuudistus”
Porvarihallituksen ohjelma on suomalaisille susi – Pahimmat virheet asuntopolitiikassa
Asuntopoliittinen skandaali: hallitus lyömässä aso-asukkaita puukolla selkään
Hallitus ulosmittaa suomalaisten kodit asumistukileikkauksilla