2. toukokuuta 2011

Kevät koitti Osama bin Ladenille


Osama bin Ladenin kuoleman johdosta vietetyt rituaalijuhlat osoittavat, että pahana pidetyn neutraloiminen on monien mielestä hyvää. Oikeus on tämän mukaan kostoa. Rikokset jäivät kuitenkin käsittelemättä ja sovittamatta, kun terroristijohtaja tapettiin tulitaistelussa eikä häntä saatu Saddamin tavoin oikeuden tuomittavaksi. Sankarikuolema marttyyrisoi uhrinsa.

Terrorismi on lohikäärme, joka kasvattaa katkaistun pään tilalle kaksi uutta. Siksi WTC:llä vietetyt voitonjuhlat ovat yhtä WTF-turhanpäiväisiä kuin tämä teloitus. Voi olla, että marttyyrikuolema jopa lisää terroristien motivaatiota ja valaisee heidän maalinsa entistä selvemmin. Jos Osama bin Laden olisi kuollut luonnollisen kuoleman ja kasvaisi koiranputkea jossain Pakistanin takapihalla, hän ei ehkä eläisi ikuisesti lietsoen vihaa hänet eliminoineita USA:n sotilaita kohtaan.

Vitsikästä sinänsä, miten vaikeaa tästä pienestä maailmasta on tavoittaa jotakin etsittyä ja kaivattua ihmistä: melkein kuin etsisi rakastettua tai ”sitä oikeaa”. CIA:ltakin kului runsaat kymmenen vuotta. Joissakin tapauksissa vihollinen tai rakastettu on havaittu, mutta häntä ei tunnisteta. Toisissa tapauksissa vihollinen tai rakastettu on tunnistettu, mutta hänestä ei saada havaintoa. Osama bin Ladenin tapauksessa (hän oli sekä vihattu että rakastettu) tunnistus oli tehty, mutta havaintoa ei ollut saatu vuosikymmeneen. Kuitenkin lehtitietojen mukaan ”Bin Laden löydettiin kartanosta Abbotabadista 100 kilometrin päästä pääkaupunki Islamabadia”, jossa hän poltteli sikaria kaikessa rauhassa Pakistanin hallituksen suojeluksessa.

Minun huumorintajuani koettelee lisäksi samassa jutussa esitetty maininta, että ”viranomaisten mukaan bin Ladenin ruumista on käsitelty islamin ohjeiden mukaan”. Ruumiiden teko kestää moraalisen tarkastelun, mutta ruumiiden raiskaus ei. No, onhan siinäkin logiikkansa, sillä kuolleen ihmisen paloittelu ei varmaan satu yhtä paljon.

Ei terrorismi tähän lopu. Siellä terroria, missä irrationalismia. Terrori asuu yleensä uskonnollisen fundamentalismin naapurina ja kaikkialla, missä järjelliset keinot loppuvat. Tästä muistuttaa esimerkiksi Helsingin Pride-kulkuetta vastaan tehty kaasuisku, jonka oikeudenkäynti alkoi tänään. Kristillisen fundamentalismin pohjalta harjoitettu homojen kaasuttaminen ei poikkeaa mitenkään islamilaisen fundamentalismin lietsomasta terrorismista.