Kirjoja ja kuunpimennyksiä

Kirjoitin tänään viimeiset rivit uuden teokseni Enkelirakkaus käsikirjoitukseen, joka lähtee tuota pikaa taittoon. Enää vain jälkisanat, ja työ on valmis.

Olen joskus kuullut väitteen, että niin sanottua Mustaa Kirjaa luettaessa alkaa tapahtua outoja ilmiöitä, eli kirjat putoilevat itsekseen hyllyistä ja koirat haukkuvat olemattomille asioille. Kirjoittaessani anarkismia käsittelevää teosta Filosofi räjähti, tulevaisuus palaa keväällä 2004 olin viimeistelemässä kirjan uskontokriittisiä kohtia kuntoon (painetun kirjan sivut 24-25), kun kylpyhuoneeni vesihana alkoi valua itsestään äkillisen pamauksen seurauksena. Lähempi tarkastelu osoitti, että vipuhanan sisältä oli rikkoutunut jokin osa, joka aiheutti tämän harvinaisen onnettomuuden.

Nyt minua hieman pelottaa, sillä tänä yönä, 3.3.2008, on kuunpimennys. Mooseksen kirjan 6. ja 7. luvun eli niin sanotun Mustan Kirjan mukaan paholaista kutsutaan nimenomaan kuunpimennyksen aikaan. Kaikesta huolimatta julkaisen jälleen uuden opuksen, jota haluan sanoa pääteoksekseni. Sivuja siihen tulee viisi tai kuusi sataa, ja kirjaan sisältyy kaikki, mitä olen halunnut filosofiassa sanoa.