3. joulukuuta 2008

Jussilla sytytti


Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen on lopultakin keksinyt syyttää ”maahanmuuttajaongelmista” (sic!) valtiota. Homman nimi on se, että kun Suomeen on kaikista rukouksista huolimatta heilahtanut tänä vuonna yli 4 000 turvapaikanhakijaa ja sen lisäksi vielä muiden maahanmuuttajien tulva, niin nyt kunnan sosiaaliviranomaisilla on matti kukkarossa, ja valtiota huudetaan apuun.

Näin viranomaiset yleensäkin menettelevät: pallottelevat ongelmaa ja syyttelevät toinen toisiaan. Syy onkin valtion, sillä valtion tasollahan holtiton päätös maahanmuuttajien haalimisesta on tehty. Taso, jolla ongelma näkyy, on ihmisten elämään konkreettisesti vaikuttava kunnallishallintotaso. Juuri tämä tekee asian käsittelyn myös kunnallispolitiikassa tärkeäksi.

Tähän asti on vaadittu asiallista keskustelua. Nyt Pajunen ymmärtää vaatia maahanmuuton jarruttamista blogissaan, sillä maahanmuuttajien keskuudessa työttömyysprosentti on 2,5-kertainen, ja vuoteen 2025 mennessä joka neljännen helsinkiläisen ennustetaan olevan maahanmuuttaja. Mikäli tätä tapahtumakulkua ei saada käännetyksi, seuraavaksi saatetaan vaatia keskustelua etnisistä puhdistuksista. Saa nähdä, yrittääkö kukaan haastaa tätä Jussia oikeuteen vääristä mielipiteistä.

Jännää, miten yksittäisten kansalaisten mielipiteet antavat vihdoin pontta myös viranomaisille, jotka alkavat jäljitellä niitä omissa blogeissaan ja tulevat sitä kautta kaapista ulos. Kauan se tosin kestikin, että poliitikot ottivat opikseen ihmisten mielipiteistä. Ennen pitkää suuret puolueet varmaan kilpailevat siitä, kuka esittää maahanmuuttokriittisimmän kannan, ja vaaditaan ”ettei kritiikin esittämisen pidä olla perussuomalaisten yksinoikeus”! Ainakin Pajunen näyttää nyt syövän suoraan perussuomalaisten pöydästä.

Poliittisen toiminnan idea on seuraava: kun ongelmat on havaittu, niitä ryhdytään luonnollisesti korjaamaan. Sen jälkeen etsitään syylliset käsiin ja heitä rangaistaan. Maahanmuutto-ongelma on käytännössä lähinnä yhden tahon tuottama. Vastuu kuuluu asioita hoitaneelle ministerille eli tässä tapauksessa Astrid Thorsille, joka on alle kaksi vuotta kestäneen virkakautensa aikana aiheuttanut ennen näkemättömän siirtolaisten tulvan ja jolle ’ministerinvastuu’ näyttää merkitsevän vain sitä, että ministeri sepittelee käsittämättömiä vastauksia tiedotusvälineiden kysymyksiin. Saa nähdä, missä Astrid Thors on vuonna 2025, kun ongelma lopullisesti räjähtää käsiin ja pääkaupunkimme muuttuu Mogadishun kaltaiseksi etnohelvetiksi, josta paljasjalkaiset stadilaiset lähtevät pakolaisina pois.

Voi olla, että Irakin sotaa pakenevien kannattaisi hakea turvapaikkaa pikemminkin Saudi-Arabian ja Jemenin tapaisista rikkaista arabimaista, joissa on samanlainen kulttuuri kuin heidän synnyinseuduillaan – paitsi että sitä ei myönnetä heille helposti edes noista läheisistä veljesmaista. Suomen kannattaisi ottaa oppia USA:sta, Kanadasta ja Australiasta, jotka vaativat kaikilta maahan tulijoilta työviisumin tai reilun kasan dollareita.

Asialle on syytä tehdä nopeasti jotain, sillä maahanmuuttajien omalla taholla toimii kokonaisia järjestöjä, kuten Hizb ut-Tahrir, jonka tavoitteena on vallata mahdollisimman nopeasti koko Pohjola käyttäen hyväksi avointa maahanmuuttopolitiikkaa. On selvää, että julkinen valta harkitsee maahanmuuttopolitiikan jarrutustoimia komiteoissaan perusteellisesti ja pitkään, oletettavasti vähintään kymmenen vuotta. Siksi ajaksi olisi oikein laittaa rajat kiinni ja portit lukkoon.

P. S.

Huomion arvoista on, että Pajusen maahanmuuttokannanotosta raportoineen Hesarin uutisen lukijapalautteissa lepsu maahanmuuttopolitiikka rokattiin jälleen yksimielisesti lyttyyn. Taidammekin todistaa eräänlaisesta Berliinin muurin murtumisesta: siitä, kuinka Helsingin Sanomien puhaltama monikulttuurisuuskupla poksahtaa käsiin.