2. syyskuuta 2014

Nato-haukka – Mikä se on?


Haukka on hallitsijan lintu. Myös Egyptin kuninkaalla oli lemmikkihaukka, joka toimi sanansaattajana tämän- ja tuonpuoleisuuden välillä. Suomalaisessa kansanperinteessä haukat ovat suojelleet ihmisiä pahoja voimia vastaan, mutta myös haukkaa itseään on pidetty kovan ja sotaisan politiikan symbolina. Yleensäkin tämä vapauden ja uhman vertauskuva sallii enemmän tulkintoja kuin kulttuurillamme on antaa.

Suomalaista nykytodellisuutta näyttää hallitsevan puhe Nato-haukoista, joilla on viitattu Nato-jäsenyyden kannattajiin. Retoriikan kannalta katsoen käsitettä on kuitenkin käytetty väärin.

Poliittisessa retoriikassa haukoilla tarkoitetaan sellaisia warrantteja (eli takeita, perusteluja tai verukkeita), joita poliittisen vallan haltijat käyttävät omien järjettömiltä näyttävien argumenttiensa uskottavuuden lisäämiseen. Tavaksi on tullut puhua esimerkiksi ”Moskovan haukoista” ja ”Washingtonin haukoista”, jotka istuvat presidentin olkapäällä ja vaativat jotakin, jota presidentin ei muutoin uskottaisi edustavan mutta johon täytyy sitoutua, koska haukat...

Eräs argumentti, joka vaatii haukkoja tuekseen on ydinpelote. Kenenkään järjissään olevan poliitikon ei uskota (vaikka mistä sitä koskaan tietää) laukaisevan helvetinkonetta, paitsi siksi, että jokin haukka sitä vaatii. Haukoilla on siis tehtävä politiikan uskottavuuden lisäämisessä.

Koska Suomen hallituksen linjana on ollut väreistä riippumatta pitää Suomea kynsin hampain Naton ulkopuolella, niin sanottuja Nato-haukkoja ei ole käytetty ainakaan edellä mainitussa merkityksessä. Niinpä Suomessa pesivät Nato-haukat eivät ole taatusti Natoon liittymisen uskottavuutta parantavia retorisia warrantteja, joita hallitsijat käyttäisivät hyväkseen ja joihin he vetoaisivat asiaa ajaakseen. Sen sijaan Nato-haukat ovat uhanalaisia mutta suojelemattomia lintuparkoja, jotka korkealla kaarrellen näkevät kokonaistilanteen ja tuovat jumalilta viestin, että Natoon kannattaisi liittyä.

Nato-haukan käsitettä on siis käytetty retorisessa mielessä väärin, ja epäonnistuneesti sitä on käytetty myös silloin, kun sillä on yritetty leimata Natoon liittymisen kannattajat aggressiivisen politiikan edustajiksi.

Nato-keskustelua ei voida käydä ilman asiallista tietoa

Monia poliittisia päätöksiä on edeltänyt perusteellinen yhteiskunnallinen keskustelu, jossa on käyty läpi sekä asiantuntemukseen perustuvat argumentit että valheelliset ja vääristelevät näkökulmat. Niin sanotussa Nato-keskustelussa on kuultu toistaiseksi etupäässä asiantuntemattomia ja vääristeleviä puheenvuoroja.

Tyypillisimpiä harhakuvitelmia, joiden vallassa on suuri osa kansasta, on esimerkiksi se, että Natoon voi liittyä pelkän hakemuksen varaisesti tai vihollisen jo hyökättyä ja että asia käsitellään Naton pääkonttorissa nopeasti. Toinen harhakuvitelma on, että Nato auttaa aseellisesti myös siihen kuulumattomia maita.

Totuus on, että Natoon ei voida liittyä noin vain, vaan sen jäseneksi kutsutaan neuvottelujen perusteella. Jäsenyyden hyväksyminen ei käy päivässä, vaan siihen tarvitaan kaikkien Nato-maiden hyväksyntä, sillä päätökset tehdään kollegiaalisesti. Siksi käsittely kestää vähintään vuoden. Tosiasia on sekin, ettei Nato käy hyökkäyssotia vaan on puolustusliitto, joka voi auttaa sotilaallisesti vain sen täysjäseniä. Muut operaatiot liittyvät rauhan turvaamiseen.

Koska Suomen kansalta puuttuu asiallista tietoa Natosta, liitän tähän linkin, jossa toiminnasta ja jäsenyydestä annetaan asiantuntemukseen perustuva kuva. Ilman kyseisten tietojen oppimista ja hallintaa Nato-keskustelua ei voida käydä, eikä asiaan pitäisi ottaa mitään kantaa.

http://atlanttiseura.fi/nato/

Kannattaa lukea oheinen tietopaketti mieluummin kuin kymmenen netissä ilmestynyttä blogikirjoitusta, jotka eivät sisällä muuta kuin oletuksia, mutua ja harhaluuloja. Itse asiassa kyseinen informaatio pitäisi jakaa painettuna jokaiseen kotiin ja lukea siellä. Vasta sen jälkeen myös tutkimuslaitosten olisi mahdollista tiedustella mielipiteitä Natoon liittymisestä. Muutoin nekin tulevat antaneiksi Nato-kannatuksesta väärän kuvan.