14. marraskuuta 2015

Islamin uhan vähättely on lopetettava ja rajat suljettava


”Allahu akbar!” he huusivat. Ja ”It’s for Syria!” Näin kertoo brittiläinen laatulehti The Times, ja saman hirvittävän viestin raportoi The Daily Mail. Sen sijaan suomalainen massamedia Yleisradiota ja etenkin Sanoman lehtiä myöten on aivan hiljaa. Vain presidentti Niinistö tuomitsee teon mutta ei kerro, kenet on tarkoitus tuomita.

Olen myös itse lähes sanaton sen äärettömän tyhmyyden vuoksi, jolla eurooppalainen sivistysyhteiskunta on antanut kaataa itsensä polvilleen islamilaisen terrorin edessä.

Ainakin 128 ihmistä kuoli ja noin 200 loukkaantui, kun räjähdevöillä varustautuneet muslimijihadistit räjäyttivät itsensä useassa kohteessa Pariisissa samaan aikaan kun rynnäkkökiväärillä varustautunut terroristi avasi tulen ravintolassa.

Pariisin terrori-isku on muslimien häikäilemätön hyökkäys ihmisyyttä, demokratiaa, liberalismia ja valistusihanteita vastaan. Syy kehitysmaiden kurjuuteen ei ole länsimaissa, vaan syynä on kehitysmaiden liiallinen väestönkasvu, jonka takana ovat islamin seksuaalipoliittiset ja laajenemaan pyrkivät normit.

Jos kehitysmaalaisia ei päästetä Eurooppaan, he uhkaavat meitä terrorilla. Ja jos heidät päästetään tänne, silloin he vasta terroriuhan muodostavatkin.

Osavastuussa Pariisin eilisiltaisesta terrori-iskusta ovat ne kaikki länsimaalaiset poliitikot, jotka suhtautuvat välinpitämättömästi islamin muodostamaan uhkaan. Osasyyllisiä ovat Stefan Löfven, Angela Merkel ja François Hollande, joiden vaikutuksesta Eurooppaan virtaa solkenaan väkeä Lähi-idästä ja Afrikasta, joukossa tietenkin myös terroristeja.

Pariisin terrori-isku on jälleen suora läimäytys länsimaiden hyväntahtoisuutta, auttamisenhalua ja lammasmaisuutta vastaan. Eikö vastaanottopolitiikan tehottomuudesta ja tuhoisuudesta opita mitään?

Paradoksaalista on, että Isistä pakenevien muslimien vastaanottaminen länsimaihin edistää Isisin tavoitetta, joka on islamin levittäminen. Jokainen länsimaihin pyrkivä ja jäävä muslimi palvelee islamilaista vallankumousta ja pyhää sotaa edustavan äärijärjestön tavoitetta. Tämän vuoksi en tee suurta eroa kunnon muslimeina pidettyjen ja terroristien välille, sillä he molemmat ovat saman agendan takana joko tietämättään tai tarkoituksellisesti: lisäämässä islamin poliittista painetta länsimaissa. Kun he pääsevät niskan päälle, on väestönsiirtojen tulosta mahdotonta perua, ja jäljelle jäävät vain raihnaiset hillintäyritykset ja tietysti islam itse: alistuminen.

Tällaista jälkeä syntyy, kun ituhipit on päästetty johtamaan Eurooppaa. Saksassa kärsitään natsismin tuottamasta häpeästä mutta ei huomata, että holtittoman vastaanottopolitiikan tuloksena lisääntyvät kaikensuuntaiset ääriainekset. Ruotsi, joka ei ole kärsinyt toisen maailmansodan traumoista juuri lainkaan, pitää ovia sepposen selällään siksi, etteivät sotavuodet ole opettaneet ruotsalaisille maanpuolustusta.

Pariisin terrori-iskun luulisi opettavan hölmöimmillekin nykypoliitikoille sen, että pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon perustuva politiikka tuottaa länsimaihin suurempia ongelmia kuin se ratkaisee ongelmamaissa. Siksi on parempi, että kansanryhmien välisiä arvo- ja etukonflikteja säädellään valtioiden rajoilla, kuin että ne päästetään leviämään keskelle kansalaisyhteiskuntia: kaduille, kujille, turuille ja toreille sekä työpaikoille ja sosiaalitoimistoihin, joissa veroa maksavat kantaväestön jäsenet ja muualta muuttaneet joutuvat kiistelemään sosiaalietuuksien rippeistä ja asunnoista.

Länsimaiset porvarit ovat ylenkatsoneet kaduillamme kerjääviä kehitysmaalaisia ja ajatelleet, että ongelmat eivät koske heitä. Kokoomus ja kepu ovat suosineet maahanmuuttoa pyrkimyksenään luoda länsimaihin halvat työmarkkinat ja tavoitteenaan turvapaikkabisneksellä rikastuvien yrittäjien etu. Poliittinen vihervasemmisto puolestaan tuottaa itselleen ylemmyydentunnetta viemällä kerjäläisten mukiin jonkin rovon. Hekin pitävät yllä typerää illuusiotaan, etteivät ongelmat koske heitä itseään ainakaan niin kauan kuin etäisyyttä kotimaassa voi luoda rahalla.

Totuus on se, että viimeistään kahdenkymmenen vuoden päästä juuri Sinä, kokoomuslainen, kepulainen tai niin sanottu vihervassari, olet itse kadulla kerjäämässä, koska turvapaikkaturismi ja terrorismi ovat syöneet pois sekä yhteiskunnallisen luottamuksen että valtion ja kuntien mahdollisuuden ylläpitää sosiaaliturvaa.

Pariisin terrori-iskun jälkeen länsimaisessa mediassa alkaa varmasti jälleen kyynelehtiminen sen vuoksi, etteivät terrorismin ja islamin leviämisen vastaiset kansanliikkeet millään tavoin vaarantaisi muslimien asemaa. Pahimmassa tapauksessa syylliseksi terroriin lavastetaan länsimainen valistunut ihminen, joka puolustaa rationalismia islamin edustamaa taikauskoa vastaan. Niin kävi Charlie Hebdon terrori-iskun (analyysini tässä) jälkeen, ja niin käy varmasti nytkin. Uhkana nähdään länsimainen sananvapaus ja järjen käyttö, ei missään tapauksessa hullu maahanmuuton edistäminen ja islam. Yhteiskunnallinen viisaus pyritään leimaamaan vihapuheeksi valtamedian raukkamaisissa ja säälittävissä sensuuriyrityksissä, vaikka silmitön raivo ja viha pursuavat ihan muualta kuin maahanmuuttoa vastustavan konservatiivisen ja varautuneen suuren enemmistön riveistä.

Kuinka helppoa poliittiselle suvaitsevaistolle onkaan nyt tuomita terrori-iskut ja kantaa kynttilöitä tulevissa terrorismin vastaisissa mielenilmauksissa! Sitä niittää, mitä kylvää. Eiköhän tämäkin tapaus käännetä julkisessa sanassa vaatimukseksi avata kaikki rajat Euroopassa, myös Ranskassa, jotta muslimien väkivaltaisilta terroriteoilta voitaisiin jatkossa välttyä...

Suomeen on tänä vuonna saapunut tuhansia kehitysmaalaisia, ja lisää virtaa satojen tulijoiden päivävauhdilla. Tässä maassa on divisioonan verran vierasperäistä jalkaväkeä, joka Schengenin sopimusta hyväkseen käyttäen on onnistunut valtaamaan osan maastamme aseettomasti. Kyseessä on hybridisodankäynnin muoto, joka jatkuu myös terrorin muodossa.

Suomen ulkopolitiikan tehtävä on pitää Suomi ja suomalaiset muualla maailmassa syntyneiden konfliktien ja niiden epäsuorien vaikutusten ulottumattomissa. Suomen ulkopolitiikan toinen tärkeä tehtävä on estää etnisten kiistojen syntyminen maahamme. Etnisiä kiistoja syntyy, jos muodostuu merkittäviä etnisiä vähemmistöjä. Ja nyt niitä tieten tahtoen tuotetaan.

Suomen hallitus on epäonnistumassa molempien edellä mainittujen tehtävien hoidossa. Olen jo aiemmin kirjelmöinyt asiasta suoraan ulkoministeri Timo Soinille ja sisäministeri Petteri Orpolle ja esittänyt vaatimukseni rajojen sulkemiseksi. Timo Soini kiittikin kannanotostani ja vastasi minulle todeten, että kaikki, mitä ulkoasiainhallinnossa tehdään, ei näy ulos päin – niin kuin ei varmasti näykään.

Tärkein, mitä ulkoasiainhallinto on  tehnyt Suomen itsenäisen ulkopolitiikan, väestörakenteen ja tilanteen hallinnan säilyttämiseksi, on palautussopimuksen vaatiminen Irakin kanssa.

Sisäministeriö puolestaan vastasi sinänsä naurettavalla viestillä (Dnro 2015/1731), jonka mukaan sisäministeriö vastaa maahanmuuttopolitiikasta muttei ratkaise oleskelulupahakemuksia, joista päättää Maahanmuuttovirasto”, että tilannetta seurataan tarkasti ja että valmiutta on tehostettu.

Tämän kyllä tiesin. En kaipaa ohjeistusta koskien viranomaisten tehtäväalueita. Mutta, kuten huomaatte, tätä asiaa ei nyt kerta kaikkiaan voi haudata hallinnointiin. Petteri Orpo on poliittisessa vastuussa siitä taloudellisesta ja poliittisesta katastrofista, joka odottaa myös Suomea hallitsemattoman maahanmuuton vuoksi. Ainoa, mitä on konkreettisesti tehty, on tulijoiden tarkempi rekisteröinti sekä toimitus vastaanottokeskuksiin, toisin sanoen heidän maahantulonsa on tehty entistäkin helpommaksi.

Mutta mitä tapahtuu sitten, kun nämä pataljoonat lähtevät liikkeelle vastaanottokeskuksista eikä tyytymättömyys lopu ruokaan? Tämä invaasio mullistaa sosiaalitoimistojen jonot, asuntojen kysynnän ja tarjonnan välisen (jo nyt huikean) epäsuhdan ja mahdollisesti turvallisuustilanteen Suomen kaduilla. Median suitsuttaman virallisen totuuden mukaan ainoa, mitä me suomalaiset emme ole oppineet, on se, ettemme ole oppineet palvelemaan muualta muuttavien toiveita täydellisesti.

Siksi vaatimukseni on edelleenkin se, että Suomen on otettava Schengenin sopimuksen alakohdan mukainen sisärajavalvonta heti käyttöön kaikilla maamme rajoilla. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden maahantulo on estettävä tarvittaessa voimatoimin, tulijat on käännytettävä ja maassa ilman matkustusasiakirjoja olevat muukalaiset on palautettava vastaanottokeskuksista suoraan lähtömaihinsa.

Tämä eri tarkoita, että vastustaisin ulkoasiainhallinnon ja sisäministeriön lakisääteisiä tehtäviä, vaan sitä, että haluaisin niitä toteutettavan tavalla, joka on kansallisen etumme mukaista. Toivon, että Suomi käyttäisi nyt tarjoutuneen poliittisen ponnahduslaudan ottaakseen rajavalvonnan käyttöön ja palauttaakseen laittomat siirtolaiset välittömästi takaisin kotikonnuilleen.

Islamin tosiasialliseen agendaan perustuvat ihmisoikeusrikokset (mukaan lukien homoihin kohdistetut kuolemantuomiot ja naisten alistaminen) on systemaattisesti torjuttava ja estettävä muslimimaille tyypillisen kaaoksen leviäminen osaksi länsimaisten sivistysvaltioiden arkipäivää.