Eilen kuollut ranskalainen filosofi Jean Baudrillard katsoi, etteivät syyskuun yhdennentoista päivän terrori-iskut olleet jatkoa terrorismin ja anarkismin perinteelle. Hänen mukaansa nykyisen terrorin aikakaudella länsimainen yhteiskunta taistelee itseään ja omia mahdottomuuksiaan vastaan. Ajatus saattaa kuulostaa marxilaiselta, mutta se muistuttaa myös klassisen hybriksen kohtalokkuudesta – miksei myös juutalais-kristillisestä jaakobinpainista.
Baudrillardia on pidetty yhtenä ranskalaisen postmodernismin terävänäköisimmistä esseisteistä. Anarkismikirjani Filosofia räjähti, tulevaisuus palaa (2005) alkulehdillä totesin tosin erään hänen Amerikka-teokseensa liittyvän kohdan ironisuuden: Baudrillardhan muun muassa kuvasi New Yorkin pilvenpiirtäjien seisovan kuin galvanoidun kupolin alla, ”jota mikään ei sitä paitsi uhkaa...” Toisin kuitenkin kävi. Myöskään hänen käsityksensä länsimaiden omasta ylpeydestä terrorismin tuottajana eivät ole olleet vedenpitäviä.
Vaikka kyseessä olikin lähinnä tyyliseikka, Baudrillard antautui korjaamaan käsityksiään teoksessaan Terrorismin henki. Baudrillard tunnettiin postmodernismin johtavana hahmona, mutta häneltä löytyi myös tervettä itsekriittisyyttä kyseistä ajattelutapaa kohtaan. Olen itse kirjoittanut postmodernismille tietynlaisen post scriptumin teoksessani Filosofiset viuhahdukset – Populaarifilosofisia tekstejä sekseistä, vallasta ja filosofisista liikkeistä, joka ilmestyy tämän kevään aikana. Ellei kirja olisi jo painossa, omistaisin mielelläni kirjani liikettä ja amerikkalaisuutta koskevat luvut Baudrillardille, filosofille, jonka mukaan länsimainen kulttuuri perustuu kuoleman tosiasian kieltämiseen.
Baudrillardin poistuminen näyttämöltä vahvistaa erään aikakauden päättymisen. Ranskalaisen filosofian suuret nimet, kuten Derrida, Foucault ja Levinas, ovat niin ikään poissa. Pariisin ja muiden metropolien katukahvilat ovat tyhjentyneet ajattelijoista. Havainto kenties vahvistaa teesiäni, että kriittinen ajattelu elää tätä nykyä Euroopan reuna-alueilla, esimerkiksi Suomessa ja eräissä vähemmistökielissä, joista vielä voi löytyä alkuvoimaisia ajattelun aineksia.
