Somalian Sanomia

Me emme ole enää suomalaisia. Somalian Sanomien tämänpäiväisen jutun mukaan me olemme ”eritaustaisia”. Otsikossa sovelletun formuloinnin mukaan ihmisiä varotaan kutsumasta sillä nimellä, mitä me oikeasti olemme: suomalaisia tai somaleja, esimerkiksi. Lehden mukaan Suomessa ”[e]ritaustaiset naapurit riitelevät yhteisistä tiloista ja erilaisista tavoista”. Totuus asiassa on se, että me olimme täällä ennen maahanmuuttajia, ja mikäli erimielisyyttä ilmenee tapojen yhteensopimattomuuden vuoksi, se on seuraus ulkomaalaisten aloitteesta. Siis oikeammin olisi sanoa, että maahanmuuttajat aiheuttavat häiriöitä ja riitoja Suomessa.

Hyysärin jutussa kyseisiin häiriöihin suhtaudutaan suomalaisia syyllistävästi. Kyse on muka ihmisten ymmärtämättömyydestä. Toista kymmentä vuotta sitten jouduin asumaan turkkilaisten maahanmuuttajien naapurina ja tiedän, minkälaista helvettiä he saivat aikaan taloyhtiössä huudattamalla stereoita joka päivä puoleen yöhön, kolistelemalla sen jälkeen ravintolaan ja saapumalla aamuyöllä kello puoli neljä katselemaan kovaäänisesti yöleffaa! Päivällä, jolloin muut ihmiset joutuivat menemään työhön, olikin sitten hiljaista.

Asiaa ei mitenkään paranna, että jutussa haastateltu ”naapuruussovittelija” Abdirizak Mohamed käy setvimässä tilanteita ja opettamassa suomalaisille, miten meidän pitää elää. Mielestäni on härskiä kirjoittaa, että ”[s]ovitteleminen on asia, joka suomalaisten pitäisi oppia maahanmuuttajilta”! Outo on myöskin toimittaja Minna Nalbantoglun tulkinta, että ”[k]ulttuurilla saattaa kuitenkin olla vaikutusta siihen, että esimerkiksi somalit suostuvat sovitteluun mielellään”. Haastatellun naapuruussovittelijan mukaan ”Somaliassa riitoihin on perinteisesti yritetty hakea sopua vastaavanlaisella menetelmällä”. Totuus on kuitenkin tässäkin asiassa se, että Somalissa on käyty monta vuosikymmentä jatkunutta heimosotaa, jossa ei näytä olevan järjen jyvää, ja juuri sen vuoksi osa kansasta on pakolaisena täällä.

On kummallista, että somaleille ”voi olla epäselvää, mitä tarkoittaa illalla hiljaisuus tai miten pitää lajitella jätteet”. Sen kyllä ymmärrän, että ihmisille yleispätevinä pidettyjen taitojen puuttuminen ”ärsyttää suomalaisia”. Minulle itselleni on samantekevää, tuleeko meteli musiikin kuuntelusta vai pyhän kirjan luvusta. Samaten on yhdentekevää, mikä yleisen epähygieenisyyden ja piittaamattomuuden taloyhtiöissä aiheuttaa, mutta haluan sen loppuvan. Kukaan ei sitä paitsi näytä vastaavan siihen, kuinka paljon näiden naapuruussovittelijoiden ylläpito maksaa veronmaksajille. Kyseisen virkamiehen nimessä ja olemassaolossa on jälleen viety holhousyhteiskunta liian pitkälle, ja onpa hänelle vieläpä myönnetty tutkijanpaikkakin Vaasan yliopistosta.

Siinä havainnossaan naapuruussovittelija Mohamed on ehkä oikeassa, että ”[k]yse ei ole vain kielivaikeuksista, vaan siitä, että naapurit eivät ole tekemisissä toistensa kanssa”. Hänen mukaansa ”[t]äällä on kiire, kiire, kiire”. Mutta sanonpa, mistä tuo kiire johtuu: kyse ei ole välttämättä vain ihmisten ahkeruudesta tai ajanpuutteesta. Suomalaisten käyttämä sana ”kiire” on kohtelias kiertoilmaus sille, että suomalaiset eivät ehkä halua olla tekemisissä meidän reviirillemme pyrkivien tulijoiden kanssa. Me emme toivo joutuvamme läheiseen kanssakäymiseen häiriöitä aiheuttavien naapureiden kanssa, sillä se yleensä se merkitse vaipumista entistä syvemmälle konfliktiin, joskus jopa väkivallan uhkaan.

Kaiken huippu Hesarin jutussa oli se, että rakennuksessa todettiin olevan ”liian huono äänieristys”, joka ”sovittiin korjattavaksi” remontin yhteydessä. Tästä päättelen, että somalit eivät lopultakaan suostuneet olemaan hiljaa, vaikka sitä pyydettiin ja vaadittiin, sillä kyse oli heille välttämättömän uskonnon harjoittamisesta. Niinpä kaikki pantiin rakenteellisen tekijän syyksi. Koska äänieristykset ovat yhtä vaikeasti korjattavissa kuin jääkaapit ovat korjattavissa leivinuuneiksi, on pääteltävä, että asialle ei voida tehdä mitään. Ja jos sille jotain tehdään, se maksaa uuden rakennuksen hinnan, vaikka kyseessä ovatkin nuo 1970-luvulla ”siirtojoustaviksi” rakennetut elementtitalot. Niinpä asia ”soviteltiin” suomalaisten haitaksi, mikä paljastaa, että sovittelussa onkin kyse vallan käytöstä ja suomalaisten sopeuttamisesta huonompiin oloihin.

Kuten olen usein ennenkin sanonut, en arvostele vain maahanmuuttajien toimintaa ja ajattelematonta maahanmuuttopolitiikkaa sinänsä vaan erityisesti Helsingin Sanomien harjoittamaa viestintää, joka näyttää olevan läpi lahoa omassa ideologisuudessaan.