4. marraskuuta 2017

Todellisuus per se iski taas


Latinan kielen sanapari ”per se” merkitsee samaa kuin saksan kielen ”an sich”, jota käytetään paljon filosofiassa, toisin sanoen: ’sinänsä’, ’itsessään’. Todellisuus sinänsä, itsessään löi ihmisiä kasvoille, kun Uzbekistanista kotoisin oleva laillinen maahanmuuttaja nimeltään Sayfullo Saipov ajoi lavakuorma-autolla tien reunassa kävelevien ihmisten päälle New Yorkin Manhattanilla lokakuun lopussa, jolloin kahdeksan ihmistä kuoli ja tusinan verran loukkaantui.

Tietynlainen kiertoliike kohti asiasta vastaavia tapahtui siinä, kun Yhdysvaltain maahanmuuttopolitiikan hedelmiä jälleen korjattiin. New Yorkin pormestarina toimii nykyisin vasemmistodemokraatti Bill de Blasio, joka terrori-iskun jälkimainingeissa lausui seuraavasti:

Viimeinen asia, joka meidän pitäisi tehdä, on pyrkiä syyttämään asiasta kokonaisia ihmisjoukkoja, uskontoja tai kansakuntia. Se vain pahentaa tilannetta.– Hän onkin tavallaan oikeassa, sillä syyllinen löytyy aivan de Blasion läheltä.

Terrori-iskun jälkeen kävi ilmi, että terroristi oli käynyt harjoittamassa uskontoaan New Jerseyn Patersonissa sijaitsevassa moskeijassa, joka oli yksi syyskuun yhdennentoista päivän terrori-iskujen jälkeen poliisin tarkkailun kohteeksi asetetuista kohteista ja jossa saarnattiin radikaalia islamia. Valvonta kuitenkin lopetettiin, koska sen väitettiin loukkaavan muslimien kansalaisoikeuksia. Lopetuksesta vastasi – yllätys, yllätys – suvaitsevuutta saarnaava pormestari Bill de Blasio itse.

Tällä taitavalla kierteislyönnillä todellisuus sinänsä, itsessään, per se ja an sich tuli heittäneeksi kuravellit terroristien kanssasyyllisten omille kasvoille. 

”Ei ole maltillista islamia

De Blasion ja hänen tavallaan ajattelevien mukaan meidän länsimaalaisten pitäisi teeskennellä uskovamme siihen, että islam on rauhan uskonto. Meidän pitäisi olla muslimeille mieliksi ja mitigoida ongelma pois korostamalla, että ”vain pieni osa muslimesta on terroristeja”. De Blasion mielestä julkisessa sanassa ja politiikassa ei pitäisi keskustella siitä, mistä terrorismissa oikeasti on kyse.

Kaikkialla länsimaissa ja myös meillä täällä Suomessa olisi syytä pysähtyä miettimään, onko vika aina vain maahanmuuttokriitikoiden näkemyksissä, vai todellisuudessa itsessään, per se. Todellisuus on nimittäin päässyt lipsahtamaan entistä huonommalle tolalle myös Euroopassa.

Kaikkialla, missä muslimiterroristit kajauttavat ilmoille taisteluhuutonsa ”Allahu akbar” (kirjaimellisesti: ’Allah on suurempi’), se ei suinkaan ole vain rukouksille tyypillinen kiitollisuuden osoitus tai hartauden harjoittajan oman nöyryyden tunnustus. Sen kautta artikuloidaan uhmakas väite, että islamin jumala on suurempi kuin vääräuskoisten jumala. Tässä merkityksessä ”Allahu akbaria” on käytetty sodassa kristittyjä, juutalaisia, agnostikkoja, ateisteja ja rationalisteja vastaan.

Islamilaista terrorismia ei olisi varmasti olemassa ilman islamia, joten islam on islamistisen terrorin välttämätön alkuehto. Muslimiterroristit itse tukeutuvat islamin opetukseen sekä kannattajia värvätessään että tehdessään iskuja, joilla he sanovat haluavansa kirkastaa profeetan kunniaa. Viimeisimpänä näyttönä Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan totesi juuri, ettei ole erikseen maltillista islamia ja ääri-islamia, vaan on vain yksi islam. Hän sanoi näin:

Termi ’maltillinen islam’ kiertää jälleen maailmalla. Patentti tästä termistä kuuluu länsimaille. Ei ole olemassa mitään maltillista tai ei-maltillista islamia. On vain yksi islam. ’Maltillinen’-termin käyttöön on vain yksi syy – heikentää islamia. Näin asia on myös islamin opin mukaan, joten Erdoğanille on annettava tunnustusta rehellisyydestä, ja hän on ilmeisesti hurskas ja oikeauskoinen muslimi. 

Lyhyesti voidaan sanoa, että islamistisessa terrorissa on kyseessä uskonnollisesti pönkitetty väkivalta, jota käytetään Allahin, Koraanin ja Muhammadin nimissä. Olemme siis tekemisissä väkivaltaisen ideologian kanssa, joka ei ole luonteeltaan poliittista vaan hyödyntää kohtaloa, rangaistusta ja kostoa, fatalismia, determinismiä ja despotiaa.

Kristinuskon näkökulmasta Muhammad on väärä profeetta ja Allah epäjumala. Muslimi puolestaan on maltillinen, niin kuin Allah on keskikokoinen.

Yhteiskuntakriiittisyys ei ole terrorismin syy vaan oikeutettu seuraus

Edellä mainitsemistani syistä on sulaa hulluutta, että länsimaiden vihervasemmisto yrittää miellyttää muslimeja siinä pelossa, että muuten he saattavat radikalisoitua. Vasemmisto haluaa lopettaa muslimi-invaasion vastustamisen ja todellista vihapuhetta harjoittavien muslimisaarnaajien valvonnan, ja klassista harhautusta käyttäen vasemmistolaiset syyttävät terrorismista islamin ja maahanmuuton kriitikoita sekä niitä turvallisuusviranomaisia, jotka eivät pysty pidättelemään muslimien väkivaltaisuutta.

Lopulta radikaalin islamin leviämistä, islamin leviämisen radikalisoitumista ja islamin radikalisoitumista leviämisen myötä ei estä mikään. Sitä ei edes haluta estää, koska korrelaatiopohjaisia ja vaikutusyhteydet sekoittavia argumentointivirhettä soveltaen voidaan terrori-iskuista syyttää islamin vaikutuksista varoittajia, jotka lavastetaan islamofoobikoiksi tai vihapuhujiksi vasemmiston hunajaisessa propagandatyössä.

Yksi kaikkein kurjimpia syyttelyn areenoille ilmaantuneita on apulaisvaltakunnansyyttäjä Raija Toiviainen, joka tuuraa Korkeimmassa oikeudessa syytettynä olevaa valtakunnansyyttäjä Matti Nissistä. Pari viikkoa sitten Toiviainen vieritti syitä islaminuskoisten radikalisoitumisesta kriitikoiden kontolle. Yleisradion toimittajan Ari Mölsän kirjoittamassa jutussa Valtakunnansyyttäjä huolissaan Suomen tilanteestaToiviainen sanoi muun muassa näin: 

Yhteiskunnastamme ulos pelattuja ihmisiä on helppo manipuloida ja houkutella mukaan ääriliikkeisiin. Ymmärtävätkö rasistisen vihapuheen levittäjät, mitä he tekevät?

Jokainen, joka on viitsinyt lukea kirjoitukseni tähän asti, voinee ymmärtää näkemykseni, että Raija Toiviainen ei itse ymmärrä lainkaan, mitä hän tekee pyrkiessään ahdistelemaan syytteillään suomalaisia ihmisiä. Siis heitä, joilta vielä löytyy uskallusta ja tervettä järkeä nousta kapinaan sitä hulluutta vastaan, joka on avannut Euroopan ulkorajat ja unionin sisärajat muslimien tavoittelemalle väestöpoliittiselle valloitukselle.

Toiviaisen harhapoluilla olo ei ole tietenkään mikään ihme, sillä juristin koulutus on aivan liian kapea-alainen, jotta se tuottaisi pätevyyden yhteiskuntatieteellistä ja filosofista asiantuntemusta vaativiin johtotehtäviin.

Myös ilman mitään koulutusta jokaisen ihmisen pitäisi tosin ymmärtää, että sosiaaliturvaperustaiset maahanmuuttajat, joita suurin osa Lähi-idän ja Afrikan muslimeista on, ajautuvat sosiaalisektorin asiakkaiksi ilman mitään syrjintää, ja heidän työllistymismahdollisuutensa ovat heikot. Pahimmillaan he heikentävät myös kantaväestön työllistymismahdollisuuksia.

Terrorismista ei pidä syyttää maahanmuuttokriittisten ihmisten aktiivisuutta tai mielipiteitä vaan niitä poliitikkoja, jotka sallivat yhteiskunnalle haitallisen maahanmuuton. Vihapuheeksi väitetty totuuspuhe tuo julki yhteiskunnassa vallitsevia todellisia asenteita ja edustaa reagointia poliittisen eliitin tyhmyyteen.

Laaja yhteiskuntakritiikki ei siis ole ongelma itsessään, per se, mutta poliitikot virkavalta apunaan pyrkivät tekemään siitä ongelman, sillä omien virheiden myöntäminen on heille ylivoimaisen vaikeaa. Miksi? Siksi, että uhattuina ovat suomalaisten ihmisten kotimaa, turvallisuus, varallisuus ja henki.