9. huhtikuuta 2009

Pääsiäinen ja marttyyrit


”Pilalle meni kuin Jeesuksen pääsiäinen.” Lausahdus sopii moneen yhteyteen. Luterilainen ja ortodoksinen kirkko ovat tunnetusti käyneet kiistaa siitä, kumpi on teologisesti tärkeämpi juhlapäivä, joulu vai pääsiäinen. Ilman joulua ei olisi pääsiäistä, sanovat luterilaiset ja katolilaiset. Ortodoksit puolestaan pitävät pääsiäisen tapahtumia kristinuskon koko sisällön kannalta keskeisempinä.

Mikäli asiaa katsotaan dramaturgiselta kannalta, joulu vaikuttaa hieman tylsältä. Koko kertomukseen ei liity oikeastaan muuta erikoista kuin itämaan tietäjien ennustus ja komeetan loiste taivaalla. Siinä, että köyhille ihmisille ei löytynyt tilaa majatalosta, ei ole mitään ihmeellistä. Se on pikemminkin tavanomaista.

Pääsiäisen kertomus on sen sijaan paljon värikylläisempi. Siihen sisältyy päähenkilön yhteiskunnallinen kapina, joka toteutui rahanvaihtajien pöytien kaatona temppelissä. Pääsiäistä edelsi myös vangitseminen, huomattava määrä oikeussalidraamaa, epäoikeudenmukainen tuomio, kavallus, petos, luottamuksen menetys ja verinen teloitus hylätyksi tulemisen kokemuksineen – sekä tietysti ylösnousemuksen mystiikka.

Kenties pääsiäiseen liittyvä melankolisuus puhuttelee enemmän juuri depressioon taipuvaisia itäeurooppalaisia, joista enemmistö on ortodokseja, kun taas joulun ilosanoma tekee vaikutuksen reippaisiin länsieurooppalaisiin, joita se ohjaa evankeliseen iloon. Joka tapauksessa pääsiäisen sanoma on tullut viime aikoina pari askelta lähemmäksi myös suomalaisia. Yhä useammat ihmiset ovat saaneet osakseen J. Karjalaisen laulusta tutun ”Kristianin kohtalon”, toisin sanoen tulleet tuomituiksi vääristä ajatuksista, sananvapauden käyttämisestä tai jostakin muusta poliittisesta ”rikoksesta”. Sitä kautta he ovat saaneet marttyyrin sädekehän. Tunnetuin taitaa olla tietty kirkkoslaavista väitellyt tohtori, jolle oikeussalin ovensaranat soivat aivan pian. Kuin sattumalta eteeni tulikin Hommaforumin keskustelupalstalta eräs aiheeseen sopiva evankeliumin muunnelma. Se kuuluu seuraavasti.

Eurovaalievankeliumi nimimerkki Turjalaisen mukaan

”12.12. Ja tapahtui niinä päivinä, että keisari Astridilta kävi käsky, että kaikki rasistit oli pantava maksamaan jizhjaa. Niin Joosef ja Mariakin lähtivät ylös Helsinkiin Suomen pääkaupunkiin, Eiraan verolle pantaviksi.

25.12. Ja tapahtui heidän siellä ollessaan, että Marian mokutus-mitta tuli täyteen, ja Jussin blogi syntyi Eiran kellarissa. Ja Maria ilahtui blogista, ja laittoi sen nettiin.

26.12. Ja sinä yönä oli nuivia netissä vartioimassa maahanmuuttokeskustelua, ja he tulivat ja löysivät Jussin blogin makaamassa serverillä.

6.1. Silloin paikalle tuli kolme Itämaan viisasta blogikirjoittajaa, ja he toivat lahjoja blogistille, josta oli tuleva poliittisen liikkeen johtaja.

7.1. Mutta kuningas Illman sai virallisen median kautta kuulla blogista, ja hän käski kaikki Eirassa syntyneet blogit lakkautettaviksi ja takavarikoitaviksi poliisille. Mutta Jussi sai tästä tiedon ja pakeni bloginsa kanssa ulkomaiselle serverille.

19.1. Niin Jussi pitää blogia suurelle joukolle, julistaen uuden valtakunnan tulevan.

22.3. Ja hän opetuslapsineen saapui Kaupungin hallitukseen maahanmuuttoasialla ratsastaen kansanjoukkojen hurratessa ja ihmetellessä.

25.3. Ja hän meni poliittiseen keskusteluun, ja nähdessään rahanvaihtajat ja takinkääntäjät, hän teki faktoista ruoskan ja ajoi rahanvaihtajat ja kaupustelijat ulos poliittisesta keskustelusta.

26.3. Silloin poliittinen fariseus-eliitti kokoontui tuomitsemaan Jussin.

26.3. Niin Jussi ja 20 opetusnetsiä kokoontuivat oluelle Eiran yläsaliin.

26.3. Ja heidän siellä istuessaan Perussuomalaisten johto ilmiantoi Jussin hallituspaikasta seuraavassa hallituksessa.

26.3. Poliittiset kirjanoppineet ja eliitti kuulustelivat Jussia virallisessa mediassa ja internetissä, ja lähettivät poliisin tuomaan Jussin kuulusteltavaksi. Sitten he lähettivät hänet Valtakunnansyyttäjän tuomittavaksi.

27.3. Mutta valtakunnansyyttäjä kuulusteli Jussia eikä löytänyt tästä mitään vikaa. Silloin hän lähetti Jussin Yleisradion keskusteluohjelmaan tuomittavaksi. Yleisradion toimittaja halusi Jussin tekevän ihmetemppuja, mutta kun Jussi ei provosoitunut, hän lähetti Jussin takaisin.

27.3. Niin valtakunnansyyttäjä tuomitsi Jussin syyttömänä, mutta kysyi kansalta haluaako se vapauttaa Jussin. Mutta poliittiset kirjanoppineet, eliitti ja toimittajat yllyttivät kansaa huutaen: ”Rasisti linnaan!” Niin kansa halusi vapaaksi mieluummin Johannes Bätmänin, mutta Bätmän oli matalamielinen rasisti, fasisti ja ”entinen” stalinisti.

28.3 Niin Jussi joutui poliittisen ristiinnaulitsemisen uhriksi.

28.3. Opetuslapset olivat suuren hätäännyksen vallassa ja hajallaan.

1.4 Mutta kolmantena päivänä Jussi nousi ylös omalla listallaan, ja hänen bloginsa ilmestyi uudestaan monille ihmisille ulkomaisella serverillä.

2.4. Silloin Perussuomalaiset ymmärsivät tehneensä poliittisen itsemurhan, sillä kirjanoppineet ja fariseusten eliitti eivät oikeasti antaneetkaan heille hallituspaikkaa. Niin Perussuomalaiset suistuivat alas, ja halkesivat keskeltä kahtia, vanhoihin SMP:läisiin ja Konservatiiveihin.”