13. elokuuta 2009

Korruptio nousukurssissa


Vaalirahoitusjupakka sen kun paisuu. Ennusteeni asiasta näyttävät käyvän toteen, ja Suomen puolueet vuotavat korruptoituneisuudessaan kuin vanha saavi. Olemme kuitenkin edelleenkin nähneet vasta jäävuoren huipun. Puolueiden taloudelliset sitoumukset paljastuvat ensi eduskuntavaaleihin mennessä kaikessa karmeudessaan.

Jo kokoomuksen Sammolta saama kädenpuristus (125 000 euroa) oli varsin kultainen. Mutta ”Julkisten ja hyvinvointilojen liiton” Sdp:lle myöntämä 450 000 osoittaa, että niin sanotut suuret puolueet eivät ole poliittisia puolueita ollenkaan, siis organisaatioita, joissa ratkaisisi ihmisten poliittinen tahto.

Sen sijaan ne ovat etujärjestöjä tai etujärjestöjen käsikassaroita. Pienistä puolueista sellainen on ikuisen hallituspuolueen maineen saanut Rkp, jolle puoluetukea ja vaalirahoitusta kertyi yhteensä lähes kaksi miljoonaa euroa. Ei ihme, että varsin vähäpätöinen tekijä Suomen politiikassa (kielipuolue) voi olla vaikutusvallaltaan niin suhteettoman suuri. Ironista on, että maamme ainoa yksikielinen puolue sai 800 000 euroa järjestöltä, jonka nimi on Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland.

Keskustaa puolestaan on tuettu valtionyhtiöiden varoista enemmän kuin muita puolueita, ja rahaa sille ovat syytäneet muiden muassa Destia, Fortum, Gasum, Itella, Patria, TeliaSonera ja VR. Puolueellinen puolueiden tukeminen tuskin on kovin hyvää mainosta yritystukijoille, eikä se varmasti tuo firmoille enempää asiakkaita kuin vie.

Kaikkihan sen tietävät, ettei rehellinen mitään maata peri, vaan konnat kaiken voiton vievät. Mutta tyrmistyttävää on, että nyt nämä poliitikot kehtaavat tulla naama pestyinä sanomaan, kuinka missään ”ei ole mitään laitonta” ja miten avoimesti vilunkia pelataan. Tällainen avautuminen ei korjaa asiaintilaa vaan antaa vasta tietopohjan selvityksille ja mahdollisille rangaistuksille.

Minä en olisi huolissani kuten Tarja Halonen siitä, että korruptiojupakka vei Suomen kansainvälisen maineen. Sen sijaan poliitikkojen kannattaisi murehtia sitä, että luottamus politiikkaan murenee suomalaisten omissa silmissä.

Toivon todellakin, että kansalaiset äänestävät asiaan korjauksen. Poliitikkojen pitää oppia, että rahalla ei pidä ostaa poliittista valtaa, vaan sen pitää tulla kansalaisilta vaaleissa. Myös kaikissa muissa demokratioissa kansa on kertonut edustajilleen, että jos valitsee rahan, valta ei ole enää kaupan.