Rikastunut kaupunki korviaan myöten veloissa

Suomessa ei velkaannu ainoastaan valtio. Myös kaupungit alkavat olla korviaan myöten veloissa. Helsingin kaupungin talousarvio on saapunut valtuuston käsiteltäväksi, ja siitä keskustellaan ensimmäisen kerran tänään. Arvio on tarkoitus hyväksyä 10.11.2010.

Kuinka kaukana ovatkaan viime kunnallisvaalien ajat! Kun Helsingin kaupunki päätti investoida 9,5 miljoonaa euroa vuodessa vastaanottokeskuksiin, valtuuston vihreä puheenjohtaja Otto Lehtipuu puolusteli tuhlausta Ylen TV-uutisissa 15.1.2009 sanoen, että Helsingin kaupunki on ”vielä verraten rikas” ja että turvapaikanhakijoiden vastaanottamista ”pitää edistää humanitaarisista syistä”.

Helsingin kaupungin tämänsyksyisessä tiedotteessa (1.10.2010) kaupunginjohtaja Jussi Pajusen sorvaamaa arviota puolestaan esitellään seuraavin sanoin:

”Vuonna 2011 kaupungin arvioidaan saavan verotuloja noin 2,6 miljardia euroa. Kunnallisveroa nostetaan yhdellä prosenttiyksiköllä 18,5 prosenttiin. Korotuksen vaikutus on 117 miljoonaa euroa. Veroprosentin korotuksesta huolimatta uutta lainaa joudutaan ottamaan ensi vuonna 321 miljoonaa euroa.”

Pari riviä jäljempänä lukijaa valaistaan näin:

”Helsinki on monikulttuurinen kaupunki. Suomen vieraskielisistä peruskoululaisista joka neljäs käy vuonna 2010 koulua Helsingissä. Viidentoista vuoden päästä vuonna 2025 lähes joka neljäs Helsingin peruskoululainen on vieraskielinen.”

Ja edelleen:

”Oppilaskohtaiset nettokustannukset nousevat jatkuvasti.”

Tämä ei ole ihme, sillä maahanmuuttajalapsen kouluttaminen maksaa peruskoulutasolla 50 prosenttia enemmän kuin kantaväestöön kuuluvan suomalaislapsen. Monessa kunnassa maahanmuutto on tietysti rikastumisen lähde, koska valtio palkitsee kunnan taloudellisilla myötäjäisillä, jos kunta huoli mailleen vastaanottokeskuksen. Kulut lankeavat kuitenkin sosiaalimenoina maksettaviksi myöhemmin.

Helsingissä kuittien pinoon kertyvät yleensä vain laskut. Lisäksi kuntien taloutta heikentää valtionosuuksien vähentäminen. Hallitus turvaa ihmisten hyvinvointia säätämällä kunnille tehtäviä mutta ei ota vastuuta niiden rahoittamisesta. Yksi suuri kuluerä on maahanmuuttajien kotouttaminen, joka on käymässä kalliiksi.

Kaupungin tiedotteessa taloudellista tilannetta kaunistellaan toteamalla, että veroäyri ”nousee yhden prosenttiyksikön”. Todellisuudessa kunnallisvero nousee aikaisempaan verrattuna 5,7 prosenttia. Ennusteen mukaan myös Helsingin lainakanta kolminkertaistuu vuosina 2009–2013 lähes kahteen miljardiin euroon. Vuoden 2013 numerot puolestaan kiertyvät lainalaskun loppusummaksi kuin hedelmäpelissä. Kyseisen vuoden lopussa velkaa on 3 210 euroa asukasta kohden. Tämä on paljon, kun valtionvelkaakin on jo noin 13 000 euroa jokaista suomalaista kohti. (Parin vuoden kuluttua jouduttaneen sanomaan, että sitä oli vasta tuon verran.)

Vika ei ole tietenkään vain valtiossa eikä lamasta johtuvassa heikossa verokertymässä. Asiaan on kulttuurisesti hyvin monimuotoisia syitä, varsinkin Helsingissä. On käsittämätöntä, miksi ihanteena pidetään sitä, että Suomi ulkomaalaistuu tavalla, jonka tuloksena neljännes koulua käyvistä lapsista ei osaa suomen kieltä. Juuri näin väestöt vaihdetaan länsimaissa, myös Suomessa.

Monikultturistit, pakkokansainvälistäjät ja maahanmuuton penääjät, jotka johtavat maatamme kohti kielen ja kulttuurin tuhoa, näyttävät pitävän itsestäänselvyytenä, että lapsille ei edes yritetä opettaa suomea, vaan maahanmuuttajataustaisten erikielisyys hyväksytään automaattisesti. Tämä ei ole ihme, sillä suomen kielen taitoa ei vaadita myöskään maahanmuuttaja-aikuisilta, vaan heidän tuekseen palkataan kalliita tulkkeja. Pahimmassa tapauksessa suomalaiset pakotetaan opettelemaan vieraita kieliä selvitäkseen vierasperäisten kaupungin työntekijöiden kanssa, kun heitä nimitetään kaupungin virkoihin pätevämpien suomalaisten ohitse Helsingin kaupungin syrjinnänvastaisten ohjeiden mukaisesti.

Vaadin, että Helsingin kaupunki – paitsi vähentää maahanmuuttajien vastaanottoa – myös pyörtää pakkomielteenomaisen suunnitelmansa edetä kohti hiilineutraalia tulevaisuutta. Vihreiden aloitteesta aikaansaatu tavoite, jonka mukaan Helsingin energiasta on 20 prosenttia tuotettava uusiutuvilla energianlähteillä vuonna 2020, on kumottava.

2020-hankkeen tuloksena myös kunnallisveroäyri on kohta 20, kun Helsingin Energian tuloutukset kaupungille loppuvat. Lisäksi vihreät tarjoavat jokaiselle kuntalaiselle avokätisen korotuksen sähkölaskuun.

Maahanmuutto-ongelmien ohella myös energiantuotantoon liittyvän pakottamisen takana on Euroopan unioni. EU on edellyttänyt, että uusiutuvan energian käyttö nostetaan peräti 38 prosenttiin kulutuksesta vuoteen 2020 mennessä, vaikka siinä ei olekaan meidän oloissamme mitään järkeä, eikä se ole mahdollistakaan (aiheesta esimerkiksi tässä).