15. marraskuuta 2016

Maahanmuuttoa pitää vauhdittaa, jotta natsismin uhka väistyisi


Näin näyttää ajattelevan Saksan DDR-taustainen liittokansleri Angela Merkel. Hänen kätilöimänsä maahanmuuttopolitiikka on ollut tyhmyydessään tyrmistyttävää ja vastoin jopa sosialisteina ja kommunisteina tunnettujen Frankfurtin koulukunnan filosofien näkemyksiä.

He pitivät natsismin nousua 1900-luvulla seurauksena siitä, että tavallinen kansa oli yliarvioinut oman hyvyytensä ja suvaitsevuutensa. Psykoanalyytikko Erich Fromm katsoi, että uskonnon kahleista 1800-luvulla vapautettu kansa ei ollut valmis ottamaan vastaan vapaudesta seuraavaa vastuun taakkaa vaan altistui ulkoisten maallisten auktoriteettien johdettavaksi.

Euroopan unionin poliitikot tekevät nyt samantapaisen virheen, kun he haalivat Eurooppaan maahanmuuttoa ja heittävät kansalaisille vaatimuksen tulla toimeen näiden toisenlaisia arvoja edustavien kehitysmaalaisten kanssa. Vaatimus on liian kova ja idealistinen. EU-byrokraatit toivovat ja vaativat ”suvaitsevuutta”, mutta toivomukset ja vaatimukset eivät yleensä muutu tosiasioiksi. Kantaväestöt eivät välttämättä tottele EU-byrokraattien määräyksiä varsinkaan, kun pöty on loppunut ruokapöydästä mutta ei poliitikkojen puheista.

Viime syyskuussa Angela Merkel toivoi voivansa ”palata ajassa taaksepäin”, minkä tulkittiin tarkoittavan, että hän katuu avomielistä maahanmuuttopolitiikkaansa. Katumusharjoituksia Merkel ei tosin tee siksi, että hän myöntäisi maahanmuutossa itsessään olevan vikaa. Hän katuu siksi, että hänen saksalaisia ihmisiä runteleva maahanmuuttopolitiikkansa on kääntänyt kristillisdemokraattien kannatuksen jyrkkään laskuun, jolloin vaarassa on hänen oma asemansa.

Vuosi sitten Baijerin osavaltio uhkasi haastaa Merkelin suorastaan oikeuteen, sillä hänen löyhä maahanmuuttopolitiikkansa oli raiskannut Saksan eteläiset osat satojen tuhansien tulijoiden tulvalla, ja lehdet uutisoivat tilanteesta sanoin ”Saksassa kiehuu jo avoin kapina maahanmuuttopolitiikasta”.

Nyt kun Berliinin osavaltion entinen rahaministeri ja Saksan keskuspankin johtokunnan entinen jäsen Thilo Sarrazin julkaisi kirjan islamilaisista maista suuntautuvan maahanmuuton taloudellisista ja sivistyksellisistä haittavaikutuksista, Angela Merkel leimasi kirjan tarpeettomaksi ja populistiseksi. ”Tarpeeton” kirja on ehkä vain siksi, että kaikki ihmiset näyttävät jo muutenkin tietävän ja tuntevan islamilaisen kulttuuri-invaasion aiheuttamat kielteiset seuraukset ja länsimaiden väestöpoliittisen romuttamisen tuottamat vahingot.

Thilo Sarrazin julkaisi tänä syksynä teoksen Wunschdenken: Europa, Währung, Bildung, Einwanderung warum Politik so häufig scheitert? [”Toiveajattelua: Eurooppa, valuutta, koulutus, maahanmuutto Miksi politiikka niin usein epäonnistuu?”]. Vuonna 2010 häneltä ilmestyi teos Deutschland schafft sich ab Wie wir unser land aufs Spiel setzen [”Saksa lopettaa itsensä Miten vaarannamme maamme?”], joka myytiin hetkessä loppuun ja on Saksan toisen maailmansodan jälkeisen ajan myydyin ei-kaunokirjallinen teos Hitlerin Mein Kampf -teoksen jälkeen.

Osa Sarrazinin kritiikistä Merkelin politiikkaa kohtaan selittyy sillä, että Sarrazin on puoluekannaltaan sosiaalidemokraatti. Mutta mitä sosialismista tuleekaan, kun siihen yhdistetään kansallismielisyyttä? Tällä tavoin Merkelin leipoma kakku valmistuu hetkessä.