Miten Perussuomalaisten puheenjohtaja valitaan?

Timo Soinin päätös luopua Perussuomalaisten puheenjohtajuudesta osoittaa hyvää harkintaa. On viisasta pyrkiä uudistamaan puoluetta tilanteessa, jossa puolue on joutunut ottamaan vastaan hallitusvastuusta johtuvat raskaimmat iskut.

Kepun ja kokoomuksen kannatus on pysynyt lähes ennallaan, koska valtiontalouden välttämättömät leikkaukset eivät ole koetelleet niiden kannattajakuntaa yhtä voimakkaasti kuin perussuomalaisten. Oppositiopuolueet taas eivät olisi pystyneet hoitamaan taloutta ja maahanmuuttokriisiä yhtään perussuomalaisia paremmin, mikäli ne olisivat olleet hallituksessa.

Puheenjohtajanvaihdos ei ole vain imagokysymys, vaan siinä vedetään linjaa. Todellisia vaihtoehtoja on kolme: Halla-aho, Niinistö ja Terho. Heidän välillään asia ratkotaan. Muiden aika tulee myöhemmin, ja voi olla, että joku naisehdokaskin ilmoittautuu mukaan.

Media on jo aloittanut vyörytyksen Halla-ahoa vastaan, kun taas Niinistön sekä Terhon puolesta mediassa puhutaan vain ”pienemmän pahan” puolustamiseksi. Esimerkiksi eilisissä MTV3:n Kymmenen uutisissa toimittaja Jussi Kärki pyöritteli asioita niin, että Halla-ahon valinta merkitsisi muka Perussuomalaisten lähtöä hallituksesta. Samoin hän katsoi, että puolueessa vallitsee jakolinja ”halla-aholaisten maahanmuuttokriitikoiden” ja muiden kesken.

Todellisuudessa tällaisesta jakolinjasta ei ole näyttöä. Ei ole olemassa mitään ”maahanmuuttokriittistä siipeä”. Kansallisen edun puolustaminen maahanmuuttokriittisin ja sikäli vastuullisin metodein on puolueen yleislinjan mukaista. Myös EU-kriittisyys yhdistää yhteisenä nimittäjinä puolueen kannattajakuntaa. Kriittisyyden aste vain vaihtelee.

Rkp, vihreät ja Vasemmistoliitto ovat ilmoittaneet etukäteen, että ne eivät tee yhteistyötä perussuomalaisten kanssa, mikäli Halla-aho toimii puheenjohtajana. ”Me emme tee” on tyypillinen kannanotto vasemmistopuolueilta muutenkin, mutta tässä yhteydessä se osoittaa härskiä pyrkimystä ohjailla muiden puolueiden valintoja. Puolueiden puheenjohtajia ei kuitenkaan valita median lausunnoilla eikä toisten puolueiden kannanotoilla.

Yhteistoiminnasta kieltäytyminen on huonoa politiikkaa. Se muistuttaa EU-yhteyksistä tunnettua cordon sainitairea, jonka mukaisesti maahanmuuttokritiikkiä esittäneet ja kansallismieliset henkilöt on julistettu kättely- ja toimintakieltoon. Samasta kertoo Ruotsin valtapuolueiden pyrkimys kieltäytyä hallitusyhteistyöstä ruotsidemokraattien kanssa.

Näyttää kuitenkin siltä, että saarroksiin asettaminen pelkästään lisää ehdokkaan kannatusta, joka kaikeksi onneksi punnitaan demokraattisessa prosessissa.

Mitään suurempaa Perussuomalaisten linjassa tuskin tapahtuu, onpa puheenjohtajana kuka tahansa. Parin vuoden päästä myös hallituspolitiikan myönteiset tulokset voivat näkyä jo kannatuksessakin.
---
Päivitys kello 12:26: Jussi Niinistö ei ole mukana kisassa vaan antaa kannatuksensa Terholle, joka tavoittelee puheenjohtajuutta. Toivottavasti puheenjohtajavaaliin kuitenkin ilmaantuu äänestettävää.