22. tammikuuta 2017

Pitäisikö Yhdysvaltain presidentin olla joulupukki?


Poliittinen vihervasemmisto on puuttunut tavan takaa Yhdysvaltain asioihin vaatimalla, että Yhdysvaltain ei pitäisi puuttua muiden maiden asioihin. Ei olisi pitänyt taistella Koreassa vapaan yhteiskuntajärjestelmän puolesta. Ei olisi saanut käydä sotaa Vietnamissa kommunisteja vastaan, vaikka siten olisi pelastettu maa joutumasta totalitarismin kynsiin.

Ei olisi saanut suorittaa lakaisutyötä Irakissa, jossa Yhdysvallat auttoi syöksemään Saddam Husseinin vallasta. Eikä pitäisi myöskään auttaa Syyrian kumouksellisia vapauttamaan maata al-Assadin hallituksesta, jonka valtapuolue Baath on sivumennen sanoen Saddamin puolueen veljespuolue ja jota Venäjä tukee.

Nyt kun Donald Trump on täyttämässä vihervasemmistolaisten toiveet ja ilmoittaa lopettavansa amerikkalaisen elämäntyylin tuputtamisen vieraille kulttuureille, nuo monikulttuurisuususkovaiset eivät olekaan hurmoksessa vaan paniikissa. Kun Yhdysvallat Trumpin johdolla vähentää aktiivisuuttaan myös Natossa, tämäkään ei tyydytä Suomen kiilusilmäisiä kommunisteja ja rauhanaktivisteja. Sen sijaan he pitävät asevarustelun vähenemistä ”vakavana uhkana rauhalle”.

Huoli Yhdysvaltain vetäytymisestä on tietenkin ymmärrettävää, sillä pinttyneimpienkin vihervassarien tietoisuuteen hiipii huoli maailman ajautumisesta entistäkin surkeampaan tilaan, mikäli maailmanpoliisin roolista haukuttu USA vetäytyy kansainvälisiltä areenoilta. Juuri USA on taannut rauhan, demokratian ja valistusihanteiden toteutumisen eri puolilla maailmaa. USA on mahdollistanut myös markkinatalouden leviämisen ja sitä kautta hyvinvointiyhteiskuntien kehittymisen niihin maihin, joissa sitä ei ole varaa itse tuottaa.

Tämä johtaa kysymykseen, pitäisikö Donald Trumpin olla joulupukki, joka jakelee lahjoja kaikkien maiden kansalaisille. Pitkän päälle jokaisen maan poliitikkojen tehtävä on ajaa ensisijaisesti oman kansakuntansa hyvinvointia ja etua. Aina ne eivät toteudu ilman yhteistyötä, mutta Trumpin ajatus omien kansalaisten ensisijaisuudesta sopii esimerkiksi muidenkin maiden johtajille. Kyse on korjausliikkeestä pois internatsistisesta kansainvälisyyden palvonnasta, jonka mukaisesti myös Euroopan unionin jäsenmaat ovat siirtäneet toimintansa painopisteen kansainväliseen kontekstiin samalla, kun oman maan kansalaisten asiat on jätetty heitteille.

Kun Yhdysvallat on nyt lopettamassa massamaahanmuuton ja vähentää työpaikkojen siirtämistä Aasian maiden hyväksi, kyseessä on perääntyminen globaaliin rajattomuuden ihanteeseen ja monikulttuurisuuteen perustavasta tendenssistä. Sikäli vihervasemmiston huoli on ymmärrettävää.

Asian voi sanoa niin, että kaikkien maiden idealistien ja monikulttuurisuususkovaisten kannattaisi vaatia haittamaahanmuuton rajoittamista, sillä maahanmuuton kielteiset seuraukset kohdistuvat voimakkaimmin juuri heihin itseensä. Monet maahanmuuton puolustelijat ovat itse kaikkein heikoimmassa asemassa yhteiskunnassa. Siksi he samastuvat voimakkaasti turvapaikanhakijoihin ja pakolaisiin ja kokevat, että heidän määränsä rajoittaminen on itseensä kohdistuvaa arvostelua. Tämä on kuitenkin ajatusvirhe, joka perustuu epäadekvaattiin identifikaatioon.

Todellisuudessa myös Suomen köyhien, kommunistien, sosialistien, teollisuustyöläisten ja opiskelijoiden kannattaisi etunenässä vaatia haittamaahanmuuton rajoittamista, sillä juuri se vie työpaikat ja tulevaisuuden heitä itseltään, syö heidän sosiaaliturvaansa ja pahentaa asuntopulaa.

Miten vihervasemmisto reagoi? Kirjoitin jo eilen tavasta, jolla vihervasemmisto rähinöi Trumpin edustamia sinänsä perusteltuja linjauksia vastaan. Kansaa yhdistävä puhe, jonka mukaan ”yhdysvaltalaisissa virtaa sama veri”, ei ollutkaan vihervasemmistolle merkki tasa-arvon julistamisesta vaan ”väkivaltainen kielikuva” (ainakin mikäli on uskominen Ylen toimittajien tulkintaa).

Suomessa feministit puolestaan kokoontuivat Helsingin Kampinaukiolle osoittamaan mieltään Trumpia vastaan, ikään kuin olisi suomalaisten asia puuttua Yhdysvaltain sinänsä demokraattisin perustein tapahtuneeseen presidentinvalintaan. Missä tämä porukka oli melttoamassa, kun Venäjällä järjestettiin viime vuonna valtiovallan manipuloimat parlamenttivaalit?

Aina kun USA-vihamieliset eurooppalaiset syyttävät Yhdysvaltoja ”sisäänpäin sulkeutumisesta”, ”muun maailman laiminlyömisestä” tai ”epäkohteliaisuudesta muulle maailmalle”, he eivät lainkaan huomaa, kuinka törkeitä epäkohteliaisuuksia he itse ovat ladelleet Yhdysvaltoihin päin. Heidän oma paremmin tietäjän roolinsako nyt asettaa standardin sille, mitä Amerikassa pitäisi tehdä ja asioista ajatella? Tämäkö luo hyvän pohjan suomalaisten ja muiden eurooppalaisten suhteiden rakennustyölle Yhdysvaltojen suuntaan?

Kyseinen asenne osoittaa todeksi sen yleishavainnon, että poliittinen vihervasemmisto pitää itseään oikeutettuna rähinöimään, mellakoimaan ja haukkumaan muita ihmisiä sen retorisen aidan takaa, jonka he ovat rakentaneet oman sosiaalisesti kenties kurjemman asemansa perusrakennuspuista. Mutta heistä itsestään ei saisi sanoa mitään kriittistä. Ja kuitenkin heidän omat argumenttinsa voidaan hyväksyä vain heitä itseään viisaampien osoittaman hyväntahtoisuuden varassa niin politiikassa kuin tieteessäkin.

Feministien raivokkaat mutta raihnaiset parahdukset jäävät symptoomeiksi heidän narsistisesta oman navan kaivelustaan. Ne symboloivat sitä, millaista myös sukupuolten välinen vuorovaikutus usein on. Jos mies ei heittäydykään kontalleen naisten vallankäytön edessä, seurauksena on naisten ikäviä kilareita ja itkupotkuraivareita.

Eräs sokea piste sisältyy myös telaketjufeminististen naisten ja profeminististen miesten yhteiseen pyrkimykseen lavastaa maailman valkoisen vähemmistön isänmaalliset tarkoitusperät seksuaalisesti epäilyttäviksi.

On kieltämättä totta, että isänmaallisuus ja sovinismi liittyvät käsitehistoriallisesti yhteen ranskan kielen sanassa chauvinisme, joka merkitsi alun perin ’kiihkoisänmaallisuutta’. Mutta aivan övereiksi feministien argumentit menevät, kun he väittävät, että Trumpin puheet ovat raiskauskulttuurin normalisointia, kuten eräs mielenosoittaja lausui Ylen eilisissä TV-uutisissa. Sen sijaan maahanmuuton myötä lisääntyneistä raiskauksista he vaikenevat täysin, vaikka asiasta on saatu selvä näyttö.

On se vaan niin hienoa edustaa länsimaalaisvihamielistä rasismia ja miesvihaa! Se näyttää olevan käypää valuuttaa myös feminismiä kannattamaan asettuneiden mieshenkilöiden yrityksissä tavoitella seksuaalisen suopeuden osoituksia naisilta. On kuitenkin kysyttävä, mitä tällaisissa suhteissa on tarjolla molemmin puolin vai onko mitään.