Jyvä kurkkuun

Hallitus on edennyt toimikaudellaan puoliväliin, ja seuraa niin sanottu puoliväliriihi. Se puolestaan uhkaa panna ainakin muutamille hallitustahoille jyvän kurkkuun, kuten heinäkuiselle käelle. Esimerkiksi Astrid Thors on osoittautunut todelliseksi helvetinkoneeksi puuhatessaan tähän maahan katastrofaalista ulkomaalaislakia. Eräänä merkkinä hallituksen sisäisestä tervehtymisestä Jyrki Katainen puolestaan arvioi viime viikolla, että perusteltuja maahanmuuttokriittisiä mielipiteitä esittävät ihmiset on työnnetty automaattisesti syrjään ja leimattu rasisteiksi.

Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa: Astrid Thors todisti Kataisen kannanoton oikeaksi tuomitsemalla sen hallitusohjelmasta poikkeavaksi ”välistävedoksi”. Todellisuudessa Thors itse on ollut kaikkien välistävetojen äiti ja isä luodessaan Suomen kansan enemmistömielipiteen vastaista ulkomaalaislakia. Hän on aiheuttanut ongelmia kaikkialla. Yksi niistä oli vaatimus nuuskanmyynnin tuontirajoitusten purkamisesta. Miksi ihmeessä hallituksen pitäisi noudattaa mikropuolue Rkp:n sekopäistä maahanmuuttolinjaa, kun koko hallitusohjelmakin on luotu kokonaan toisenlaisessa talous- ja työllisyystilanteessa? Laipiot kiinni ennen kuin laiva uppoaa, sanon minä.

No niin. Huomenna eduskunta äänestää Lex Nokiasta ja ensi viikolla Lex Thorsista eli ulkomaalaislain muutoksesta. Esitykset tietenkin hyväksytään, ja kansalaisten tehtäväksi jää pelkkä syyllisten ylös kirjaaminen. Ihme, ettei suurin oppositiopuoluekaan osaa tai halua käyttää paremmin hyödykseen sitä vastarintaa, jota kansan enemmistö pursuaa vastustaessaan molempia lakihankkeita. Ilmeisesti demarit eivät halua luoda itsestään mielikuvaa kaikkien siltojen polttajina, sillä he kyttäävät paikkaa seuraavaan hallitukseen Rkp:n rinnalle. Mutta mitä se kannattaa, jos puolue menettää tämän sovinnaisuutensa tuloksena äänestäjänsä? Helsingin Sanomien lukijoista kaksi kolmasosaa arvioi, että istuva hallitus on epäonnistunut tehtävässään.

Todellakin: hallitus ei ole onnistunut estämään sen enempää maahanmuuttoa kuin maahanmuuttokriittisyyden kasvuakaan. Tämä johtuu siitä, että näiden asioiden välillä on kausaalinen riippuvuus: maahanmuutto johtaa maahanmuuttokriittisyyteen. Toiseksi hallitus ei ole onnistunut edistämään eikä estämään työantajien pyrkimystä haalia maahan halpatyövoimaa, koska maahanmuutto ei ole ollut ensinkään työperäistä. Lisäksi hallitus ei ole pystynyt estämään tietoliikenteen urkintalain voimaantuloa, Nokian harjoittamaa uhkailua eikä ihmisten vihaa tarkkailuyhteiskuntaa vastaan. Hallitus ei ole onnistunut myöskään henkilökohtaisessa elämässään (huokaus). Hallitus on siis epäonnistunut.

Television eilisessä Tuomio-ohjelmassa pohdittiin, onko maahanmuutto hunningolla. Johanna Korhonen puolusti maahanmuuttoa Ajatus-kirjojen kustannusjohtajana toimivan Jan Erolan esittämää kritiikkiä vastaan. Jos Johanna Korhosen irtisanominen perustui hänen lesbouteensa, se oli väärin. Mutta jos se perustui hänen taustaltaan paljastuneisiin poliittisiin mielipiteisiin, se oli oikein. Kukaan ei tule koskaan tarjoamaan Korhoselle sataatuhatta euroa sen enempää irtisanomisesta kuin mistään muustakaan palveluksesta noiden mielipiteiden perusteella. Hänen olisi kannattanut ottaa rahat ja juosta.