Marski ja Alex

Katariina Lillqvist onnistui lilliputtimaisen Mannerheim-produktionsa kanssa jotenkuten, sillä nukketeatterituotannon kokoinen hanke tähän maahan mahtui. Sen sijaan Renny Harlinin vuosien haave, historiallinen suurelokuva marsalkka Mannerheimista, pulahti pohjaan, kun kansainväliset rahoittajat torppasivat häneltä tukensa juuri ennen kuvausten alkua.

Mitä jos Harlinkin kokoaisi itsensä ja tekisi hetero-Mannerheimin sijasta homo-Marskin? Ainakin minulla on käsitys, että gay-genressä menestyy aivan kaikki budjetista riippumatta. Ja olisihan elokuvalle esikuva Oliver Stonen Aleksanteri-elokuvassa (Alexander 2004). Kyseisen elokuvan valmiiksi saaminen maksoi 150 miljoonaa dollaria, joten on ihme, mikäli maailmasta ei löydy sitä 10 miljoonaa euroa, jonka Harlinin suunnitelman toteuttaminen arvion mukaan maksaa.

On naurettavaa, mikäli suurelle sotapäällikölle omistettu nimikkodraama jää nykyaikana pelkän nukketeatteriesityksen varaan, olipa Marski sitten hetero tai homo. Solar Filmsin Mannerheim-budjetti on vielä kansainvälisesti katsoen vaatimaton verrattuna siihen, kuinka paljon aihe tarjoaa aineksia häikäisevään elokuvaan.

Tärkeintä olisi irrottaa Marski perinteisestä kansalais-, talvi- ja jatkosodan paatoksesta. Sen tarinan me jo tunnemme, ja sisäpolitiikkaan juuttuminen estää elokuvan välittymisen ulkomaille. Kiehtovinta olisi hyödyntää aiheen koko rikkaus ja esittää Mannerheim maailmanhistorian viimeisenä ratsastavana kenraalina, joka taisteli Venäjän–Japanin sodassa vuosina 1904–1905, teki 14 000 kilometriä pitkän ja kaksi vutta kestäneen tutkimusretken Aasiaan, keräsi Kansallismuseolle 1 200 esinettä, nimitettiin keisarin seurueen jäseneksi, palveli Itävalta-Unkarin ja Romanian rajalla ratsuväkikomentajana vuonna 1914, kokosi poikien alastonvalokuvakokoelman ja sivutoimenaan kukisti Venäjän vallankumousta seuranneen kapinan Suomessa sekä suoritti rauhanturvatoimia Pohjolassa pysäyttämällä puna-armeijan hyökkäyksen itärajalle.

Vaikuttavan tarinan lisäksi tarjolla ovat ainekset visuaalisesti loisteliaaseen elokuvaan, joita on tehty niin samuraista kuin antiikin suurista sotapäälliköistäkin, kunhan tämä aihe vain rohjettaisiin nostaa pois latteasta realismista ja piirtää esiin kaikki se myyttisyys, joka tekee päähenkilöstä vielä paljon totuttua isomman.