Äänikynnys on kansanvallan ryöstö

Ulkomaalaislain muutos vastoin kansalaisten tahtoa, Nokian toiveesta säädetty yksityisyydensuojan heikennys, tekijänoikeuksien lahjoittaminen työnantajille, internetsensuuri ja punaisten nappien ilmiantojärjestelmä, sananvapauden kuohinta ja nyt uusimpana uutuutena tuhannen euron lukukausimaksu opiskelijoille. Siinä muutamia näyttöjä kansanvallan varkauksista, joita istuva hallitus on saanut tai saamassa aikaan.

Oikeistohallitus ajaa maatamme kovaa vauhtia kohti sosialistista valvontayhteiskuntaa. Tämä kertoo, että kokoomus ja keskusta ovat hylänneet liberaalit aatteelliset lähtökohtansa. Uusimpana kansanvallan heikennyksenä on voimaan tulossa vaalijärjestelmän muutos, jolla poliittista valtaa otetaan ihan konkreettisestikin pois. Hallituksen tällä viikolla hyväksymällä ja pian eduskunnalle annettavalla vaalijärjestelmän muutosesityksellä huononnetaan pienten puolueiden asemaa ja rapautetaan demokratiaa, kun läpi ei pääse enää vaihtoehtoisia puolueita eikä ryhmiä.

Esitys on röyhkeä läimäytys päin kansalaisten naamaa, mutta asiasta ei ole noussut porua opposition piirissä Perussuomalaisia lukuun ottamatta. Demarit ja Vasemmistoliitto katsovat kannatuksensa riittävän ja äänikynnyksen sopivasti estävän niiden kilpailijoiden menestyksen.

Olennaista vaalijärjestelmän muutoksessa ei ole se, minkä esimerkiksi Helsingin Sanomat nosti esiin otsikossaan, eli siirtyminen koko maan vaalialueeseen ja vaalien heivaaminen huhtikuulle. Keskeisiä demokratian huononnuksia ovat äänikynnys ja vaaliliittokielto. Ne syövät kansanvaltaa estämällä uusien eduskuntapuolueiden syntymisen ja politiikan uudistumisen. Lisäksi ne murentavat politiikan laillisuusperustusta, kun pienryhmät ajetaan ulkoparlamentaariseen asemaan, jossa ne radikalisoituvat.

On kiintoisaa nähdä, miten äänikynnyksen rakentelussa lopulta käy. Kansalaiset voivat vetää kokoomusta, keskustaa, Rkp:tä ja vihreitä myös takaisin turpaan ja kanavoida kannatuksensa tietyille pienryhmille varmistaakseen niiden mukana olon. Tässä ruletissa Rkp voikin sitten pudota pois eduskunnasta samalla kun ankkalampi vetää riitteeseen.

Oikeudenmukaista olisi, että parlamenttiin voisi nousta äänillä. Ei siihen saa mitään ylimääräistä kynnystä laittaa. Jo D’Hondtin suhteellinen vaalitapa suosii suuria puolueita liiaksi. Uudessa järjestelmässä joku ehdokas voisi saada vaikka 20 000 ääntä mutta ei tulisi siltikään valituksi eduskuntaan, mikäli puolueen valtakunnallinen yhteiskannatus ei riittäisi eli ylittäisi vaadittua kolmea prosenttia. Näin ollen ehdokkaalle annetut äänet mitätöityisivät, mikä johtaisi kansanvallan ylenkatsomiseen. Uusi järjestelmä suosisi puoluevaltaa yksilöiden sijaan.

Kun poliittinen järjestelmä on kriisissä, vallassa olevat puolueet yrittävät pitää kiinni asemistaan vilpillisin keinoin. Maailmalta on saatu näyttöä siitä, että perinteisten puolueiden halu roikkua vallankahvassa kynnyksiä pystyttelemällä vain lisää ihmisten intoa kääntyä vaihtoehto- ja ääriryhmien puoleen. Lopulta niistä kasvaa suuria puolueita. Huvittavaa on, että Helsingin Sanomien kielellä hollantilaisen Geert Wildersin johtamaa Vapauspuoluetta PVV:tä luonnehditaan ”äärioikeiston” sijasta nyt ”laitaoikeistoksi” puolueen saavutettua ykkös- ja kakkostiloja maan kunnallisvaaleissa. Laita on kieltämättä laajempi kuin äärimmäinen ääri.

Suomessa äänikynnyksen tarkoituksena on nimenomaisesti estää maahanmuuttokriittisten puolueiden pääsy valtakunnanpolitiikkaan. Tässä mielessä suomalaisesta politiikasta on tulossa samanlainen konglomeraatti kuin maamme yliopistolaitos jo on: muuta ei ole eikä sallita kuin monikulttuurisuuden ja feminismin tarkoitushakuiset ideologiat.

Eri asia on sitten se, onko demokratiaa tähänkään asti vallinnut politiikassa. Edustuksellinen demokratiahan on jo sinänsä eräänlainen kansanvallan varkaus. Ihmisille uskotellaan, että heidän poliittinen vaikutusvaltansa rajoittuu vain yhden äänen antamiseen neljän vuoden välein. Todellisuudessa esimerkiksi internet on nostanut demokratian uudenlaiseen kukoistukseen ja avannut kansanvallalle mahdollisuuden, kun ihmiset voivat viestiä reaaliaikaisesti ja muodostaa yhteenliittymiä poliittisen hallinnon sekä perinteisen mediavallan ohi. Niinpä äänikynnyksen yhtenä tavoitteena on tukahduttaa Piraattipuoleen kaltaisten ja sananvapautta puolustavien ryhmien valinta eduskuntaan.

Kansalaisten etujen ja oikeuksien ajaminen kuuluisi suurten parlamentaaristen puolueiden tehtäviin. Ne menestyvät, mikäli ne suostuvat korjaamaan linjaansa nopeasti ihmisten tahdon mukaiseksi. Suomessa valtapuolueet eivät reagoi kansalaisten tahtoon vaan koettavat kuohia pois demokratian itsensä. Syinä tähän ovat suurten puolueiden EU-sitoumukset, joille puolueiden johtajat ja ministerit eivät kehtaa kääntää selkäänsä.

Saa nähdä, missä Perussuomalaiset ovat ensi eduskuntavaalien jälkeen, laidasta laitaan ulottuvassa keskustassako? Äänikynnyksen asettaminen on joka tapauksessa sellainen uudistus, jota itse en missään tapauksessa hyväksy vaan jota vastustan ehdottomasti.

Samoin suhtaudun tämän kuun aikana käsittelyyn tulevaan mediamaksuun. Ylen toiminta pitäisi rahoittaa progression huomioon ottavalla verolla eikä kotitalouskohtaisella veroluonteisella könttäsummamaksulla – ellei sitten tilaussopimusjärjestelmään siirtymistä pidetä mahdollisena.

Hallitus aikoo ilmeisesti ajaa läpi kaikki rötökset ja kolttoset vallassa olonsa aikana. Oli joka tapauksessa hyvä, että laitoin uuden kirjani nimeksi Kansanvallan varkaat. Asia näyttää tulevan päivä päivältä yhä ajankohtaisemmaksi.