Poliittisen kannatuksen vähennysoikeus on kaikilla puolueilla

Pari viikkoa sitten valtiovarainministeriön virkamiehet ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkijat lukivat julkiselle sanalle valtiontalouden madonluvut, jotka velvoittavat tulevaa hallitusta joko kiristämään verotusta tai säästämään. Hallitus puolestaan tilasi verotyöryhmältään jokin aika sitten raportin, jonka valossa puolueet aikovat nyt valmistautua vaaleihin.

Alivaltiosihteeri Martti Hetemäen johtaman ryhmän raportti valmistui eilen. Jyrki Kataiselle luovutetun muistion mukaan hallituksen pitäisi muun muassa leikata asuntolainojen korkojen verovähennysoikeuksia.

Asuntolainojen korkojen vähennysoikeudet ovat suomalaisille pyhiä. Keskusta ja demarit ehtivätkin jo torjua ajatuksen, mutta kokoomus empii. Verovähennysoikeus on ollut tärkeä nimenomaan keski- ja pienituloisille, joten esityksen kannatus kasvaa, mitä hyvätuloisempiin piireihin mennään. Koska hyvätuloisia on vähän, ehdotuksen kannatus kokonaisuudessaan heikkenee.

Suomessa on jo ennätyksellisen kalliit asunnot, ja asuntopolitiikassa rikos on laillista bisnestä. Jos jokin puolue haluaa alentaa kannatustaan, suosittelen lämpimästi asuntolainojen verovähennysoikeuden poistamista! Itse en moiseen syyllistyisi. Jokaisella puolueella on luonnollisesti oikeus vähentää muutama prosentti omasta kannatuksestaan, mitä voitaisiin ehkä kutsua ”poliittisen vallan vähennysoikeudeksi”. Katso asuntopolitiikan korjausesitykseni tästä.


Verotuksen progressiivisuutta lisättävä

Verotyöryhmän esittämät tasaverokaavailut ovat nähdäkseni epäoikeudenmukaisia ja syventäisivät kansalaisten tulo- ja varallisuuseroja. Progressiivinen verotus on syytä säilyttää, ja paikka paikoin progressiota olisi syytä lisätä. Esimerkiksi pienten ja keskisuurten perintöjen verotusta tulisi alentaa ja suurten jonkin verran nostaa. Perintövero on sinänsä pelkästään ideologinen vero, jonka kohteista verot on jo maksettu. Siksi myös sen poistoa voitaisiin harkita ainakin lähisukulaisilta, mikäli valtiontalous antaisi asiassa myöten. Tarkemman finanssipoliittisen ohjelmani voi lukea tästä.

On myös jotakin, mitä Hetemäen ryhmä ei lainkaan huomannut. Esimerkiksi pääomatulovero pitäisi tehdä ansiotuloverotuksen tavoin progressiiviseksi, ja Esko Ahon hallituksen aloittama verottamisen kaksoisstandardi olisi syytä lopettaa. Kiireesti pitäisi tukkia pääomatuloverotukseen syntynyt porsaanreikä, joka vallitsee siinä, että omistaja-johtajat voivat tätä nykyä nostaa pörssin ulkopuolisista firmoistaan pääomatuloa aina 90 000 euroon asti maksamatta killinkiäkään veroa! Toivoisin jo porvarihallituksen itse korjaavan tämän kansalaisten yhdenvertaisuutta loukkaavan ongelman.

Hetemäen työryhmän esityksessä myönteistä on ehdotus, että kotitalousvähennyksen enimmäismäärä pitäisi pudottaa nykyisestä 3 000 eurosta 2 300 euroon. Kyseisen lypsykonevähennyksen voisi nähdäkseni poistaa kokonaan. Esimerkiksi Helsingin Sanomien mukaan sitä käyttävät nykyisin kaikenlaiset ”siivouspalveluyritysten asiakkaat”. Sen tapainen luuttuaminen ja nurkkapielien nuoleskelu on useimmiten täysin turhaa ja kertoo (vanhus- ja vammaisapua lukuun ottamatta) ihmisten uusavuttomuudesta.


Tervehdyttäviä säästötoimia

Iloisesti tervehdin ”terveyden kannalta haitallisten tuotteiden” veronkorotuksia. Helsingin Sanomien mukaan esimerkiksi virvoitusjuomien veroa ryhmä esittää kaksinkertaistettavaksi, ja tällä toimenpiteellä olisi tarkoitus kerätä valtion kirstuun 70 miljoonaa euroa.

Merkille pantavaa on, että sen enempää lehti kuin työryhmäkään ei uskaltanut mainita alkoholi- ja tupakkaverojen korottamista. Koska minä en ole yhdenkään puolueen ehdokkaana (mutta olen kylläkin raivoraitis raittiusaatteen kannattaja), uskallan aivan mainiosti ehdottaa, että alkoholi- ja tupakkatuotteiden sekä anniskeluravintoloiden veroja ja maksuja korotettaisiin sata prosenttia.

Tämä ehkä ohjaisi kansalaisia terveiden elämäntapojen ohella myös tiettyyn säästäväisyyteen, ja yhteiskunta menettäisi nykyistä vähemmän juoppoudesta ja keuhkosairauksista johtuvissa kuluissa. Minulla on takataskussani lisäksi monia muita erittäin hyviä säästökohteita valtiontaloutta ajatellen, mutta palaan niihin joulun ja uuden vuoden jälkeen. Keinojeni avulla valtio voisi helpostikin säästää useita miljardeja, joihin verrattuna edellä mainitut kymmenet miljoonat ovat rikkoja rokassa. Ja valtion valtiontalouden alijäämähän luetaan tätä nykyä nimenomaan miljardeissa.

Seuraavista vaaleista eivät tule vain maahanmuutto-, sananvapaus-, ihmisoikeus- ja demokratian kohtalonkysymysvaalit vaan myös vero- ja talousvaalit. Terveydeksi!