2. marraskuuta 2009

Anonyymit mammonaholistit


Talous on yhteinen asia, sillä se perustuu vuorovaikutukseen ja riippuu yhteisesti sovituista säännöistä. Myös raha on yhteistä, sillä siinä on keskuspankin nimi.

Siksi ihmisten tulot ja menot kiinnostavat – ja se, paljonko valtio niitä rokottaa. Ei tässä maailmassa juuri kukaan ansionsa mukaan saa, ei rahaa eikä rangaistuksia. Myös työn ja ansion kausaalisuhde on lyöty poikki, ja rikastuminen on onnenpyörän pyörähdystä. Niinpä ketään ei voi liioin syyttää eikä kiittää menestymisestään eikä menestymättömyydestään.

Tänään noin 90 prosenttia suomalaisista on poliittisesti vihreitä - kateudesta. Päivän lehtien julkaisemat verotiedot paljastavat, että yli miljoonan tienaavat maksavat veroja noin 30 prosenttia. Tuossa tuloluokassa liikutaan poikkeuksetta pääomatulojen piirissä. Valtavia ovat omistukset, kun juuri niistä lohkeavat ne muhkeimmat tulot.

Äveriäimpienkin johtajien palkkatulot päättyvät noin miljoonaan euroon, josta he pulittavat veroina noin 50 prosenttia. Keskituloinen työläinen maksaa 40 prosenttia.

Erikoisasemassa ovat ne yrittäjät, jotka nostavat tulonsa pörssin ulkopuolisista firmoistaan osinkoina. Osinkotulot ovat tietyin ehdoin verovapaita 90 000 euroon asti, eli yrittäjänaapurisi saattaa maksaa veroja 0 prosenttia, eivätkä hänen tulonsa näy verokalentereissa lainkaan! Ilmeisesti poliitikot kuuluvat tähän ryhmään, sillä muutosta asiaan ei vaadi heistä kukaan.

Miltähän muuten tuntuu olla anonyymi miljonääri? Tuhannen tulokärjessä ei ole ketään henkilönä kiinnostavaa tyyppiä, ei ketään, jolla olisi persoonaa. Lehdetkin saavat selittää, keitä he ovat ja mitä ovat tehneet rahansa hankkiakseen.

Taitavat olla patjoille ruokittavia. En kehtaisi. Mihin nämä avuttomat tarvitsevat noin paljon rahaa? Eivätkö he muuten tule toimeen?