Naton salaisuuksia

Venäjä on vastakohtien maa, josta leviää silloin tällöin huimia uutisia ja uutisankkoja. Nyt paikallinen tutkimuslaitos Insor uskoo, että tulevaisuudessa Venäjä keskittää voimansa terrorismin torjuntaan ja liittyy sekä Euroopan unioniin että Natoon.

Euroopan unioni toisi Venäjän Suomeen, mikäli maa kelpuutettaisiin EU:n jäseneksi. Venäjän liittyessä Natoon sille ja Natolle ei puolestaan jäisi muuta mahdollista vihollista kuin Suomi, joka on helposti nähtävissä ”terroristisena valtiona”. Jo Tuntemattoman sotilaan taistelijat olivat itänaapurille melkoisia termiittejä. Viime sodissa Suomea vastaan oli liittoutunut lähes koko maailma, lopussa myös Saksa.

Sille, miksi Suomi ei ole Naton jäsen, on paljon perusteita. Paavo Väyrynen on oikeassa katsoessaan, että merkittävin turvallisuusriski Suomelle on joutua Venäjän ja länsivaltojen konfliktiin osapuoleksi.

Poliittisesti Nato on hyvä juttu. Olen myös itse joskus puoltanut ajatusta jäseneksi hakeutumisesta. Tilanteessa, jossa puntit ovat tasan liittymisen puolesta ja vastaan, on kuitenkin vaikea tehdä riskin sisältäviä päätöksiä. Niinpä olemme tilanteessa, jossa olemme. Käytännöllisesti Nato-jäsenyys onkin sitten paljon vaikeampi asia, vaikka Nato-yhteensopivuuden väitetään olevan huippuluokkaa.

Tiedän kyllä, että Naton viidettä artiklaa on sovellettu vain kerran, syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeisessä tilanteessa. Samoin esimerkiksi Tanskalla oli Irakin sodassa ainoastaan kevyt organisaatio, eli suurella kauhalla ei vaadita. Mutta otetaanpa huomioon esimerkiksi Naton air policing -toiminnan velvoitteet Baltiassa. Baltian maissa ei ole omia ilmavoimia. Niinpä Nato-maat päivystävät vuorollaan Baltian ilmatilaa Liettuasta. Rutiköyhä Romaniakin joutuu lähettämään kämäiset koneensa rauhan ajan valvontatehtävään.

Suomea tähän on valmistettu jo kahden vuoden ajan, kun suomalaisille kehitettiin Nato-yhteensopiva kriisinhallintakyky. Tätä nykyä esimerkiksi Ilmavoimilla on ilmavalvontaan kelpuutettu yksikkö. Ei ole ihme, että ammattisotilaat kannattavat Nato-jäsenyyttä, sillä jokaiseen uuteen kriisinhallintatehtävään lähetettävän yksikön komentaja saa usein ylennyksen.

Jos Suomi olisi Naton jäsen, Baltian ilmapäivystys kuppaisi kuitenkin pahoin Suomen Puolustusvoimien resursseja. Pahimmillaan joutuisimme sinivalkoisin siivin osapuoleksi Venäjän ja Naton konfliktiin, joka saattaa syntyä mistä asiasta tahansa, esimerkiksi maakaasuputkeen, energian saantiin tai kauppaan liittyvästä syystä.

Siksi Suomea ei ole viisasta vetää kynsin hampain Natoon, vaikkakin ovea täytyy pitää auki. On turha riskeerata turvallisuus asialla, jonka tehtävänä on taata turvallisuus.