2. tammikuuta 2009

Miksi olen skini?


Aamulehti kertoi äsken, että vuoden päättävänä päivänä oli myös viimeinen tilaisuus ostaa miesten hiustenleikkuu. – Miksi? Katkaistaanko miehiltä kaula naisten ja miesten keskimääräisten pituuserojen tasaamiseksi ja kaikkien ihmisten tasapäistämiseksi? Aivan tästä ei ole sentään kyse vaan ainoastaan siitä, että vuoden vaihteesta palveluja ei saa enää hinnoitella sukupuolen perusteella.

Mitä järkeä tässä on? Ei mitään. Hinnathan ovat erilaiset juuri siksi, että naisten ja miesten hiustenleikkaukseen kuluu eri verran aikaa, vaivaa ja välineitä. Lisäksi parturin- ja kampaajantuolien läheisyydessä on tähänkin asti ollut yksityiskohtaisen pelottava luettelo siitä, mitä kaikki maksaa pelkästä suunnittelusta alkaen, joten jokaiselle on varmasti löytynyt täsmällinen hinta.

Lehden käyttämässä esimerkkiparturissa miesten standardi leikkuu maksoi 23 euroa ja naisten 35 euroa. Jos hintoja yhdenmukaistetaan, on todennäköistä, että miesten hintoja nostetaan ja naisten lasketaan. Näin miehet menettävät yhden niistä jäljellä olevista eduistaan, joilla luonto on suosinut hiuspinta-alaltaan pieneneviä miehiä ja joilla se on kompensoinut osaksemme tulleita muita rasitteita, esimerkiksi asevelvollisuutta. Koska parturikunta on naisvaltaista, se saattaa nyt virtaviivaistaa miesten taksat naisilta perittävälle tasolle, jotta mitään epäselvyyttä ei jää.

Kyseinen tasa-arvovouhotus on hullua objektiivisten faktojen valossa. Tasa-arvotantat eivät myönnä, että naiset ja miehet ovat erilaisia. Tilanne on aivan samanlainen kuin kiellettäisiin valmistamasta ja myymästä naisten ja miesten vaatteita, ja kaikki puettaisiin kuin Maon Kiinassa. Entäpä, jos on olemassa tyypillinen naisten tai miesten hiustenleikkuu tai joku haluaa nimenomaan sellaisen? Miksi sitä ei saisi myydä?

Nyt muuan tasa-arvotäti nimeltä sosiaali- ja terveysministeriön ylitarkastaja Pamela Sinclair valistaa lehdessä, että ”tasa-arvovaltuutettu valvoo tarkasti lain noudattamista”, jotta naisia ei syrjittäisi. – Itkekää minulle joki. Mikä EU:n lähettämä byrokraatti siinäkin luennoi? Viranomaiset voivat nyt hankkia vuonna 2004 voimaan tulleen direktiivin pohjalta peräti 3 000 euron sakot parturiyrittäjälle! Näin tulee todistetuksi vanha totuus: missä EU, siellä ongelma. Siis vaikka mitään ongelmaa ei muutoin olisikaan.

Arvatkaapa muuten, miksi minä käytän huivia. Olenko kääntynyt muslimiksi? – En. Käytän huivia huvikseni, koska olen kalju. Siis skini. Siihen ei tosin liity mitään ideologista sisältöä. Ajelin itseni kaljuksi, koska kyllästyin maksamaan kiskurimaisia hintoja Helsingin partureissa. Laskin nimittäin parturiliikkeessä istuessani, että parturitar leikkasi tunnissa neljän miehen hiukset. Kukin heistä pulitti 25 euroa. Se toi parturille 100 euron tuntitulon. Jos tekee kahdeksan tunnin työpäiviä, hankkii 800 euroa päivässä, mikä tekee kahdenkymmenen työpäivän kuukaudessa 20 x 800 = 16 000 euroa. Kun tuosta summasta vähentää liikehuoneiston vuokran (olkoon se peräti 1 000 euroa) ja sähkölaskun, laitteiden kulumisen sekä sumutetun hiuskiinteen (tehkööt ne vaikka rohkeasti arvioiden toiset 1 000 euroa), bruttotuloksi jää 14 000 euroa. Oletteko muuten koskaan saaneet parturilta kuittia?