Laskukoneet pähkinänsärkijöinä

Elämäntaidon oppaat ovat nykyisin muodissa. Tämä kertonee luottamuksesta onnen tavoitteluun konstien ja jippojen avulla – mutta myös siitä, että aikamme suosii nopeasti omaksuttavaa tietoa, jonka kautta voi tulla ”mystikoksi minuutissa”. Käytin itse muutaman tunnin ja vaivauduin lukemaan läpi markkinoille viime aikoina ilmestyneet elämäntaidon opaskirjat.

Sveitsiläisen liikemiehen ja kirjailijan Rolf Dobellin teokset Selkeän ajattelun taito (2012) ja Viisaan toiminnan taito (2013) ilmestyivät Suomessa HS-kirjojen kustantamina. Kiitänkin Helsingin Sanomia siitä, että se opettaa meitä jälleen ajattelemaan ja toimimaan oikealla tavalla. Molemmat oppaat luettelevat kaikkiaan 52 ajatusvirhettä tai toimintavirhettä, joten siinä on virheiden sisäistämistä jokaiselle vuoden viikolle parin vuoden ajaksi!

Dobelli on onnistunut kirjoittamaan menestysteokset esittelemällä tieteen ja filosofian vääriksi todistamia ajattelutapoja ja päättelyvirheitä helposti ymmärrettävässä muodossa. Hän on opiskellut liiketaloustiedettä ja toiminut muun muassa Swissairin palveluksessa. Toisen kirjansa alkulehdillä Dobelli myös korostaa yhteyksiään Mustista joutsenista (2007) tunnettuun Nassim Nicholas Talebiin – ehkä päästäkseen osalliseksi maineesta. Muutenkin Dobellin kirjoissa on hieman opportunistinen ja machiavelliläinen sävy, joka on sukua Francesco Alberonin hunajaisille kirjoille sekä Umberto Econ taannoiselle graduoppaalle.

En tarkoita, että näissä kirjoissa vikaa olisi. Mutta silmiinpistävää Dobellin oppaissa on pyrkimys hyötyä ”oikeasta ajattelusta” ja kiertää ”väärää” tappioiden välttämiseksi. Huomionarvoista on, että suosituimpia elämäntaidonoppaita kirjoittavat nykyään laskukoneet – filosofien, sosiologien, pappien ja psykologien sijasta. Myös newyorkilainen Taleb oli yksityispankkiiri ennen yksityisajattelijan uralle omistautumistaan. Nähtävästi se joko kannattaa paremmin tai on mukavampaa, sillä tämän elämänviisauden mukaan ihmisen toimintaa motivoivat ensisijaisesti taloudellinen hyöty ja nautinnonhalu. Tai sitten utilitarismin perusläksy on synkronoitu yhteen onnen tavoittelun kanssa tässä suoriutumista painottavassa kulttuurissamme.

Neuvoa uranvaihtoon sai jo (niin ikään entisen kiireisen miehen), lontoolaisen Tom Hodgkinsonin Vapauden ylistyksestä (2006), jossa hän puolestaan kehotti leikkaamaan luottokortin kahtia ja välttämään kaikkia sitoumuksia, joilla kaupustelijat yrittävät nyörittää uhrinsa riippuvuuteen, vapauden vihollisista pahimpaan. Katukauppiaat, feissarit, matkapuhelinliittymien ja TV-kanavien markkinoijat kun lupaavat ensin kaikkea hyvää mutta muuttuvat tylyiksi ehtojen asettajiksi heti saatuaan ihmiset allekirjoittamaan palvelusopimuksen.

Tätä nykyä Hodgkinson asuu Britannian maaseudulla. Jo Hodgkinsonin Joutilaisuuden opas (jonka täytyi olla jokaisen rekrytointiammattilaisen kauhukirja) opetti tähän: samaan kuin lääkäri Ray Bennetin Alisuorittajan manifesti (2012). Ne neuvovat, miten tärkeää tehokkaalle ja hyvinvointia edistävälle ajankäytölle on nimenomaan alisuoriutua.

Koska kirjoittajat ovat entisiä bisnesmiehiä tai muuten vain kiireisiä ihmisiä, heidän sanaansa liike-elämän juonikkuudesta voi varmasti luottaa. Vahinko vain, että järkevyys, onnellisuus ja hyvinvointi typistetään näissä elämäntaidonoppaissa pelkästään oikeanlaiseksi kalkyyliksi. Se kertoo teknisestä asenteesta, joka on kovin ohut. Ja se kertoo myös kyynisyydestä ja kylmyydestä. Entiset käpyjä keräilevät pankkiirit ovat nyt kuin oravia, jotka rikkovat puhdetöikseen päättelyn pähkinöitä ja paradokseja. Onpahan kuitenkin mitä särkeä.

Myös akateemiset filosofit ovat koettaneet jakaa onnen ohjeitaan, mutta ilmeisestikin liian perinteisellä tavalla. Esimerkiksi Julian Bagginin ja Peter L. Foslin hiljattain ilmestynyt teos Ajattelun pikkujättiläinen (2012) luettelee brittiläiseen tapaan listan paradokseja ja kehäpäätelmiä sekä selittää tavanomaisimmat loogiset virheet. Kirja ei kuitenkaan onnistu kytkemään päättelyohjeitaan laajempiin elämänyhteyksiin puhuttaakseen ihmisiä, jotka ovat tottuneet saamaan kaiken helposti omaksuttavassa muodossa. Thomas Cathcartin ja Daniel Kleinin Platon ja vesinokkaeläin menivät kapakkaan (2013) puolestaan kosii yleisöä vitsikkyydellä, mikä kertonee kirjoittajafilosofien jonkinlaisesta pitkästyneisyydestä ja turhautuneisuudesta akateemiseen filosofiaan.

Diilerien ja filosofien viisauksien rinnalle on myös ruotsalainen Henrik Fexeus -nimeä käyttävä omatekoinen psykologi kirjoittanut kasan erilaisia opaskirjoja. Ruotsiksi ovat ilmestyneet ainakin Konsten att lära tankar (2007) ja Konsten att få mentala superkrafter (2011). Suomeksi ilmestyi tänä vuonna Viettelyn jalo taito – 168 vinkkiä, miten saat hänet.

Fexeus on esiintynyt lisäksi ajatustenlukijana ja esitellyt manipulaation taitojaan television ohjelmasarjassa nimeltä Hjärnstorm (Aivomyrsky). Tieteellisesti arvioiden ajatustenluku perustuu alitajuiseen tai tietoiseen eleiden tulkitsemiseen, ja Fexeuksen kirjojen arvo onkin siinä, että hän esittelee helppotajuisella tavalla, miten tätä ihmisille luonteenomaista kykyä voi harjoittaa. Pohjan asialle voisi antaa vaikkapa symbolinen interaktionismi, jota pidetään sosiaalipsykologian eräänä perustavana teoriana ja jota olen itsekin käsitellyt kirjoissani.

Filosofisesti ja ideologiakriittisesti katsoen oireellista on, että myös Fexeus kertoo toimintansa motiiviksi vain hyötymisen: Näin voit ottaa hyödyn irti ihmissuhteistasi ja saada ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa! Keinotekoisuuteen viittaa myös Fexeuksen nimenvaihto; alkuperäiseltä nimeltään hän oli Bjarneskans.

Muutamat ruotsalaiset feministit tuomitsivatkin Fexeuksen flirttailukirjan ja iskuoppaan tuoreeltaan vanhentuneeksi. Se kun perustuu 1950-lukulaiseen naistenkaatomentaliteettiin eikä siten oikein istu aikaan, jolloin ihmisten motiivit loistavat läpi. Monet ihmiset tulkitsevat lähimmäisiään jo muutenkin niin taitavasti, että taidot ovat muuttuneet suorastaan ennakkoluuloiksi.

Yhteistä näille kirjoille on huoli siitä, miten päästä suosituksi, välttää tulemasta hyväksikäytetyksi ja kuinka käyttää toisia ihmisiä hyväksi. Luultavasti nämä ohjeet ovat hetken muodissa, kuten neurolingvistinen prosessointi tai ”tunneäly”. – Mutta tuntuuko, että jotain jäi puuttumaan?


Arvioidut teokset

Baggini, Julian ja Peter S. Forl, Ajattelun pikkujättiläinen. Suom. Tapani Kilpeläinen, alkut. The Philosopher’s Toolkit, 2. ed. 2010. Tampere: Niin & Näin, 2012.

Cathcart, Thomas ja Daniel Klein, Platon ja vesinokkaeläin menivät kapakkaan – Filosofiaa vitsikkäästi. Suom. Hannu Poutiainen, alkut. Plato and Platypus Walk into a Bar, 2007. Helsinki: Basam Books, 2013.

Bennett, Ray, Alisuorittajan manifesti – Opas vaatimattomiin saavutuksiin ja hyvään oloon. Suom. Sanni Aava, alkut. The Underachiever’s manifesto, 2006. Turku: Sammakko, 2012.

Dobelli, Rolf, Selkeän ajattelun taito. Suom. Ilkka Ahtiainen ja Juha Sainio, alkut. Die Kunst des klaren Denkens, 2011. Helsinki: HS Kirjat, 2012.
---, Viisaan toiminnan taito. Suom. Juha Sainio, alkut. Die Kunst des klugen Handelns, 2012. Helsinki: HS Kirjat, 2013.

Fexeus, Henrik, Konsten att få mentala superkrafter – Bli smartare, lyckligare och hitta meningen med livet utan att behöva anstränga dig (nästan). Stockholm: Forum, 2011.
---, Konsten att lära tankar – Hur du förstår och påverkar andra utan att de märker något. Stockholm: Forum, 2007.
---, Viettelyn jalo taito – 168 vinkkiä, miten saat hänet. Suom. Riie Heikkilä, alkut. Alla får ligga, 2009. Jyväskylä: Atena, 2013.

Hodgkinson, Tom, Joutilaisuuden ylistys. Suom. Risto K. Träff , alkut. How to be Idle, 2005. Helsinki: Basam Books, 2006.
---, Vapauden ylistys. Suom. Osmo Saarinen, alkut. How to be Free, 2006. Helsinki: Basam Books, 2007.

Taleb, Nassim Nicholas, Musta joutsen – Erittäin epätodennäköisen vaikutus. Suom. Kimmo Pietiläinen, alkut. Black Swan, 2007. Helsinki: Terra Cognita, 2010.