3. elokuuta 2017

Miksi vihreät suojelevat villihanhien sätkäpaskoja?

Metsästyskauden lähestyessä on syytä muistuttaa, että rauhoitussäädösten myötä maassamme ovat runsastuneet sellaiset eläinkannat, joista on selvää haittaa ihmisille ja muulle ympäristölle, eivätkä myöskään luonnonsuojelunäkökohdat puolla kantojen suojelua. Susia ja karhuja on suojeltu jo kauan erilaisten susipulliaisten vaatimuksista, vaikka kannat eivät ole lähelläkään katoamista. Täydennystä virtaa muun muassa Venäjältä rajan yli ilman passia.

Nämä suuret petoeläimet ovat kuitenkin korpimaiden asukkaita, ja ne pelottavat lähinnä kesämökeilleen uskaltautuvia tyhjentelemällä roska-astioita ja tekemällä jätöksiään ihmisasumusten nurkille.

Mutta myös kaupunkien keskustoissa vaeltelee villieläimiä, joista on huomattavaa haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Poliittinen korrektius näyttää kuitenkin estävän tämänkin ongelman käsittelyn. Tarkoitan Helsingin keskustassa suurina parvina liikkuvia valkoposkihanhia, jotka ovat rauhoitettuja.


Runsastuneita villihanhia harvennettava

Pääkaupunkiseudun sätkäpaskaongelma (joka Saksan pesimäseuduilla tunnetaan nimellä Stummelscheißeproblem) on kesän aikana räjähtänyt järjettömiin mittasuhteisiin niin, että edes Setan järjestämän queer priden viettäminen kaupunkipuiston nurmikolla ei onnistu.

Piknikin viettäminen Kaivopuiston, Suomenlinnan, Esplanadinpuiston tai Kaisaniemen puistikon nurtsilla oli vielä kymmenisen vuotta sitten mahdollista viheriölle istahtamalla, mutta nyt edes nurmikon yli kävelemisestä ei tule mitään ilman, että kengänpohjat ovat täynnä hanhenpaskaa. Kyllä, juuri niin: selvää paskaa.

Sätkäpaskaa Kaivopuistossa Omahyväiset syylliset tuntevat ylpeyttä tekosistaan.

 Kaupungin vihreät viranomaiset kaunistelevat asiaa selittelemällä, kuinka ongelmatonta hanhien olemassaolo muka on ja että paskakin katoaa itsestään luonnossa hajoamalla! Jos kyseessä olisi koirien tai minkä tahansa muun kuin poliisin hevosen ulostaminen julkisille alueille, tulisi lemmikkinsä omistajalle varmasti paragonia ja penalttia viranomaisen kädestä.

Valkoposkihanhien erityisoikeus ulostaa julkisille alueille onkin sosiaalinen omituisuus, ikään kuin näiden suojelua nauttivien eläinten paskakin olisi muuta paskaa parempaa. Vieraskoreus näkyy siinä, että Kauppatorilla perinteisesti lenteleviä terroristilokkeja arvostellaan ankarasti, mutta maahamme laajalti tunkeutuneet ja kaduillamme vaeltelevat hanhilaumat jätetään kritiikin ulkopuolelle.

Totuus on, että linnut ovat lentäviä rottia, joiden ulosteissa leviää erilaisia bakteereja, kuten salmonellaa. Vihreiden mielestä lintujen saastuttamat nurmikot eivät kuitenkaan ole haitaksi edes lapsille. Puuttuisi, että vihreät väittäisivät hanhenpaskan olevan terveellistä, hyvänmakuista, kansainvälistävää, monikulttuurisuutta edistävää tai jotenkin muuten hyödyllistä. Tosiasiassa lintujen ulosteet ovat tehneet kaupungin nurmikoista käyttökelvottomia ihmisten virkistystarkoituksiin, kuten pallon peluuseen, leikkimiseen ja yleiseen oleskeluun.


Vihreän ympäristöpolitiikan fundamentalistisuus

Ympäristökeskuksen mukaan pääkaupunkiseudun syyskanta on noin 10 400 ilmassa lentävää paistilintua, joten määrä on satakertaistunut vuosituhannen vaihteesta. Pesintämenestyksen takaa se, että ”rehua on tarjolla yllin kyllin” ja ”poikastuotto on hyvä”. Helsingin Sanomat näkee hanhi-invaasion ratkaisuna ”aitausten” asettamisen, ja sen, että maankäytöstä tehtäisiin ”vähemmän houkuttelevaa”. Kukaan ei kuitenkaan osoita aktiivista karsimisen, harventamisen tai rajoittamisen halua.

Valkoposkihanhien runsastuminen johtuu EU:n lintudirektiivistä, jonka vuoksi metsästykseen vaaditaan maakohtainen poikkeama. Luvan myöntää ELY-keskus. Melko samannäköinen kanadanhanhi puolestaan on Suomessa metsästettävä riistalaji, jonka metsästys alkaa 20. elokuuta, ja aluekohtaisesti olisikin selvitettävä, kumpia ihmisten riesana olevat linnut oikeastaan ovat.

Laki antaa joka tapauksessa mahdollisuuden harventaa ongelmalliseksi osoittautuneiden eläinlajien kantoja rauhoituksesta huolimatta. Vaadinkin, että Helsingissä suurina laumoina asuvia hanhia ryhdytään harventamaan niin, että kannat saadaan leikattua nykyisestä murto-osaan ainakin kaupunkien keskustoissa. Käytettäköön keinona esimerkiksi haulikkoa tai myrkyttämistä. Asiassa ei riitä, että odotetaan muuttolintujen katoamista muualle talvehtimaan, sillä ne tulevat keväällä takaisin. Lentävät lintuparvet voivat olla suureksi vaaraksi myös lentoliikenteelle, ja maaseudulla niistä on haittaa maataloudelle.

Ongelmalla on luonnollisesti myös vertauskuvallista merkitystä, aivan niin kuin poliittiseksi aseeksi muodostuneilla liito-oravilla ja valkoselkätikoillakin. Niihin vetoamalla Vihreän liiton ekofundamentalistit ovat saaneet kuntien rakennushankkeita estetyksi. Kaikki muistanevat, miten Vihreä liitto onnistui lykkäämään Vuosaaren sataman rakentamista ja Jätkäsaaren ottamista asuinkäyttöön ympäristövalituksilla, vaikka satamahanke oli jo suunnittelupöydällä Euroopan ympäristöystävällisin.

Koska haittaeläinten rauhoittamisesta on tullut yhteiskunnanvastaisille tahoille kiusanteon, rituaalisen aggression ja protestoimisen muoto, on mennyt pohja luonnonsuojeluargumenttien uskottavuudelta myös laajemmin. Ihminen on luonnonolento, jonka on syytä suojella reviiriään ja harjoittaa eläinkannan järkiperäistä valikointia oman populaationsa tuottoalueilla jo pelkästään ihmisarvon vuoksi.