10. helmikuuta 2025

Mitä hyvää Donald Trumpin toinen virkakausi voi tarjota?

Yhdysvaltain hallituksen muodostaminen ei poikkea paljoa Euroopan unionin komission valintaprosessista, jonka mallina lienee ollut amerikkalainen esikuvansa.

EU-komission puheenjohtajaksi valtioiden neuvonpidolla valittu pääkomissaari nimittäin kutsuu itse tehtäviinsä muut komission jäsenet.

Vaaleihin tottuneista tämä saattaa vaikuttaa epädemokraattiselta, mutta tosiasia on, että EU:n komissaarit ja Yhdysvaltain ministerit ovat vaalien ulkopuolelta valittuja henkilöitä eivätkä kansalaisten tehtäviinsä valitsemia.

Yhdysvalloissa Donald Trump on nyt hallitus. Yhdysvaltain poliittinen järjestelmä on itsevaltainen, koska valtion päämies käyttää tuossa maassa toimeenpanovaltaa pitkälti yksin. Tämän merkiksi Trump kirjoitteli ensimmäisenä virkapäivänään merkittävän kasan presidentinasetuksia.

Lainmuutoksille hän tarvitsee tosin parlamentin tuen, mutta oikeusjärjestelmän pysyvyys- ja luotettavuusominaisuuksien kannalta on joka tapauksessa ongelmallista, että lakeja voidaan säätää ja kumota kuin räiskäleitä pannussa.

No, paljon hyvääkin Trump varmasti saa aikaan. Koska valtavirran uutismediat pitävät huolen hänen haukkumisestaan, luettelen tässä, mitä hyvää Trump voi saada aikaan.

1) Ilolla tervehdittävä on hänen päätöksensä palauttaa laittomia maahanmuuttajia. Tuumasta toimeen ryhtyminen antaa hyvän esikuvan myös Suomelle, muille pohjoismaille ja jatkuvista terrori-iskuista kärsivälle Saksalle, joissa pitäisi tarttua toimeen heti.

2) Trump osoitti syyttävän sormensa sinne minne se kuuluu, eli Ukrainan sodan aloittaneeseen Vladimir Putiniin. Trump esitti ultimaatumin, jonka sisältönä oli, että Venäjä menettää paljon ja jopa tuhoaa Venäjän, jos hän jatkaa nykyistä rataa. Niinpä taskussa voi olla diili tai tarjous, josta ei kannata tai voi kieltäytyä.

3) Aikeella liittää Panaman kanava ja Grönlanti osaksi Yhdysvaltoja Trump peilaa Venäjää, joka on valloittanut lähialueitaan. Peilailu on ollut osa Kremlin metodologiaa Venäjän käytettyä tu quo que -argumenttia Yhdysvaltoja vastaan. Vaikka molemmat rikkovat kansainvälistä järjestystä, saattaa Trumpin osoittama asenne tökätä Venäjän vallanpitäjiä tuntuvalla tavalla. Väitän myös, että Grönlannin asema olisi parempi ja asukkaiden olo turvatumpi osana Yhdysvaltoja, jolla jo nyt on maassa sotilastukikohta.

4) Suomalaisten olisi syytä ilahtua Trumpin aikeesta tilata liittovaltiolle 40 jäänmurtajaa, sillä Suomi on rakentanut noin 60 prosenttia maailman jäänmurtajista. Siitä vain kaupallisia jäitä murtamaan!

5) Vaade Nato-maiden puolustusmäärärahojen nostamisesta 5 prosenttiin bruttokansantuotteesta on utopistinen ja summittainen, mutta se signaloi, että Naton eurooppalaisten maiden tulisi täyttää edes 2 prosentin tavoite. Se olisi meille suomalaisille eduksi, sillä tuo tavoite on täällä jo täytetty, ja muiden tulisi rientää perässä. Edellekin sopisi muiden maiden mennä, sillä Suomi on Naton etuvartio ja turvallisuuden tuottaja, ja siksi muiden maiden subventio Suomelle olisi suotavaa.

6) Aikomus virallistaa Bitcoin voi tehdä siitä arvokkaan turvasataman ja vapaan taloudellisen vaihdon välineen sekä taata kryptovaluuttaan sijoittaneiden aseman. Maailma tarvitsee valtioista riippumattoman valuutan ja maksuvälineen, johon ei liity regulaatioriskiä, ja kurssiriski pienenee.

7) Ihmisen matka Mars-planeetalle ei toteutune, koska se jäisi yksisuuntaiseksi johtuen planeetan painovoimakentästä, jonka vuoksi sieltä ei voi pompata pois, kuten Kuusta. Mutta jo pelkkä kunnianhimo osoittaa edistyksellisyyttä ja luottamusta tekniikkaan, jota myös aikamme Edisonin Elon Muskin läsnäolo kulisseissa tehostaa. Teknomiljardööreillä on aina ollut amerikkalaisessa politiikassa vahva progressiivinen merkitys.

8) Irtisanoutuminen Pariisin ympäristösopimuksesta on eduksi koko maailmalle, sillä sopimus on etenkin länsimaita maita kohtaan epäreilu antaessaan Kiinalle oikeuden jatkaa ja lisätä päästöjään vuoteen 2030 asti.

9) Parhaita Trumpin kannattamia asioita on woke-vouhotuksen lopettaminen ja sananvapauden palauttaminen sosiaaliseen mediaan.

10) Liittovaltion byrokratian vähentäminen ja virkamiesten irtisanomiset ovat hyväksi, sillä aiemminkaan USA:n jähmeä virkakoneisto ei ole toteuttanut vaaleilla valitun presidentin tahtoa johtuen erimielisten viranhaltijoiden kasautumisesta virastoihin.

Kognitiivista dissonanssia on valtavirran mediaa seuraaville demarieläkeläisille aiheuttanut se, että Trump on nimittänyt epäpoliittisesti valitun Elon Muskin johtamaan hallinnon tehokkuuden virastoa (Doge), jonka tarkoitus on tutkia epäpoliittisesti valittujen virkamiesten rahaliikennettä.

Todellisuudessa kyseisillä toimilla yritetään riisua sitä valtaa, joka ei ole peräisin kansalaisilta. Aiemmin tuota valtaa ovat käyttäneet Yhdysvaltain demokraattivirkamiehet, joilla on ollut pääsy yksityisyydensuojan alaisiin tietohin, joten ei ole mitenkään epädemokraattista, että samoja asioita käsittelevät nyt republikaanivirkamiehet.

Trumpin halu työntää valtaa alaspäin osavaltioille ja toisaalta hänen yrityksensä vetää valtaa ylöspäin Valkoiseen taloon palvelevat kansanvaltaa.

Vastaavalla tavalla tavalla pitäisi menetellä myös EU:ssa, joka on puuttunut jäsenvaltioidensa sisäpolitiikkaan, kiskonut jäsenmaksuja ja tukipaketteja sekä ohittanut direktiiveillään jopa perustuslaillisen omaisuudensuojan ja itsemääräämisoikeuden ja sitä kautta luonut byrokraattisen velka- ja tulonsiirtounionin.

11) Voidaan ehkä väittää, että intersukupuoliset ja muunsukupuoliset eivät lakkaa olemasta, vaikka Trump ei niitä tunnustakaan, mutta toisaalta voidaan vastata, että ne eivät myöskään ala olla olemassa omina kategorioinaan siksi, että sanamaagisesti väitetään niin.

Kaksiarvoinen sukupuoliero on todettu tärkeäksi myös transsukupuolisten piirissä, jossa halu vaihtaa tai korjata sukupuolta nimenomaisesti osoittaa, kuinka tärkeäksi naisten ja miesten välinen kaksiarvoinen sukupuoliero koetaan. Ei voisi olla myöskään heteroita eikä homoja, jos ei olisi olemassa selviä sukupuolia, eli naisia tai miehiä, joihin seksuaalinen kiinnostus voi kohdistua.

Ihmisen sukupuoli riippuu geeneistä, kromosomeista ja hormoneista ja siitä, kumpia sukusoluja aikuinen ihminen tuottaa. Lisäksi sukupuoli voidaan todeta fenotyyppisesti kehollisista sukupuolielimistä. Tässä mielessä sukupuoliero ei ole oletusten varainen sosiaalinen konstruktio vaan kaksiarvoinen biologinen ja kehollinen fakta, ja poikkeukset siitä ovat patologioita, kuten Klinefelterin oireyhtymä

Sen tapaisten poikkeusten ei pitäisi aiheuttaa kaksiarvoisen sukupuolieron kumoamista tai kyseenalaistamista. Trumpin määräyksen motiivi ei ole kolhia kenenkään identiteettiä vaan estää miehiä kilpailemasta naisten sarjoissa, toisin sanoen pyrkimys suojella naisurheilua keinottelulta.

---

Päivitys 15.2.2025: Vasemmistolaisessa mediassa on valiteltu, että Helsingin yliopisto on saanut Trumpin hallinnolta kehotuksen välttää tiettyjä poliittisesti painottuneita (”bias”) sanoja, kuten ”ilmastonmuutos” ja ”inklusiivisuus”, Yhdysvaltain rahoittamissa tutkimuksissa. Tämä onkin aivan oikein, sillä siten vältetään tutkimusten politisoitumista.

Monet yliopistojen ulkopuoliset rahoittajat, kuten Koneen Säätiö ja Suomen Akatemia, ovat puolestaan vaatineet tendenssimäisten ja agendamaisten linjausten, kuten naisten tasa-arvon, kehitysyhteistyön ja maahanmuuton suosimisen, mukanaoloa tutkimuksissa niiden rahoittamisen ehtoina.

Yksityisillä ja muilla yliopistojen ulkopuolisilla rahoittajilla, kuten säätiöillä, on tietenkin oikeus määritellä tukemansa aiheet ja kohteet. Tätä mahdollisuutta ne ovat käyttäneet etupäässä poliittisen vihervasemmiston hyväksi.

Samoin on tehnyt Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö, joka on vaatinut tutkimusten politisoimista tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tarkoitusperillä menetelmäopillisen vapauden vastaisesti. On hyvä, että Yhdysvalloista pannaan stoppi punavihreällä rehulla ruokkimiselle myös yliopistoissa.

 

Aiheesta aiemmin

Tieteen ongelma ei ole vain ulkoinen vaikuttaminen vaan sisäinen politisoituminen