Yle ja muutamat muut mediat julkaisivat viikon lopuksi uutisen, jonka mukaan hallitus aikoo yhdistää Kelan työttömyysetuudet (peruspäivärahan ja työmarkkinatuen) yhdeksi yleistueksi.
Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.), Kelan pääjohtaja Outi Antila ja valtiovarainministeriön osastopäällikkö Liisa Siika-aho esiintyivät kirkkain silmin Ylen pääuutislähetyksessä kokoomustaustaisen Antilan selittäessä, että toimenpide on lähinnä tekninen, eikä työttömyysturvan tasoon tehtäisi muutoksia.
Tarkoitus olisi jatkossa yhdistää yleistukeen muun muassa asumistuki, jolloin molempia voitaisiin käsitellä samalla hakemuksella.
Tämä ei ole suinkaan koko totuus. Uutisissa ei mainittu sanallakaan hallituksen aikeesta tehdä yleistuesta tarveharkintainen.
Kyse ei ole siis vain teknisestä muutoksesta eikä tason säilyttämisestä, vaan myöntöehtojen muutoksesta ja koko perusturvan luonteen muokkaamisesta.
Yleistukea ei pidä ehdollistaa tarveharkinnan lisäyksillä
Lausuntopalvelussa avatussa sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyynnössä sanotaan selvästi:
”Yleistuki olisi uusi työttömän työnhakijan perustoimeentuloa turvaava etuus. Yleistuki olisi tarveharkintainen.”
Tämä tarkoittaa, että Kelan työttömyysetuutta voisi saada vain, jos osoittaa tarvitsevansa rahaa, toisin sanoen on todisteellisesti varaton.
Tähän asti Kelan peruspäivärahaa on pidetty varallisuudesta riippumattomana, kuten ansiosidonnaista työttömyysturvaa.
Myös Kelan työmarkkinatukea on koskenut vain osittainen tarveharkinta, ja sitä on myönnetty riippumatta työttömän varallisuudesta. Vain omaisuudesta saatavat tuotot on otettu huomioon Kelan työmarkkinatuen tasoa alentavina tuloina, paitsi yli 54-vuotiailla ja työssäoloehdon täyttäneillä. Hallitus tosin poisti kaikki 55 täyttäneiden poikkeussäännöt jo viime syksynä.
Mikäli yleistulo ja sen varattomuusehto toteutuvat, sinun pitää Kelan päivärahaa tai työmarkkinatukea korvaavaa yleistukea saadaksesi avata omat ja mahdollisesti läheistesi tulot, säästöt, muu varallisuus sekä asuinolot viranomaiselle, joka saa osan tiedoista myös tulorekisteristä ja verottajalta suoraan.
Jo 2000-luvun alussa kokoomuslainen sosiaaliministeri Maija Perho vei läpi perusoikeuksien (omaisuudensuojan, yhdenvertaisuuden, yksityisyydensuojan ja tietosuojan) vastaisen lain, jolla toimeentulotuen saajan pankkitiedot saatettiin Kelan suoraan pankeista tiedusteltaviksi siten, että asiakkaalle annetaan asiasta ilmoitus.
Tämä vaaransi edellä mainitut perusoikeudet, mutta laki hyväksyttiin, koska eduskunnan perustuslakivaliokunta on maamme ylin perustuslakia tulkitseva elin. Hallituspuolueilla on nytkin perustuslakivaliokunnassa enemmistö sekä puheenjohtajuus, minkä turvin hallitus voi hyväksyttää kaikki haluamansa lait, oma lehmä ojassa.
Mitä yleistuen tarveharkintaisuudesta seuraisi?
Mikäli yleistuesta tehdään tarveharkintainen, läpivalaisua jatketaan toimeentulotuen ja asumistuen lisäksi nyt myös Kelan työttömyysetuuksien suuntaan vaihtamalla nimeksi ”yleistuki” ja tekemällä myös siitä ehdollinen.
Tämä kalvaa vähävaraiset entistäkin köyhemmiksi ja lisää väliinputoajien määrää.
Ihmiset pakotettaisiin kuluttamaan kaiken omaisuutensa. Asteittainen varattomuusehtohan liitettiin jo viime vuonna toimeentulotuen lisäksi myös asumistukeen (aiheesta täällä). Tämä kannustaa ihmisiä hankkiutumaan mahdollisimman nopeasti mahdollisimman köyhiksi ja myös automaattisesti tekee ihmisistä nopeasti varattomia.
Näin hallitus aikoo maksattaa valtion velat ja
tilkitä budjetin aukot työttömien ja vähävaraisten ihmisten sekä
tukiriippuvaisen keskiluokan ja työväenluokan omaisuudella.
Koska valtiontalouden säästöt kiertyvät lopulta menoiksi viimesijaiseen tukimuotoon, eli toimeentulotukeen, valtio ei lopulta säästä menoissa. Toimeentulotuen hakemista rajoittaa nyt lähinnä ihmisten oma pyrkimys välttää sosiaalista kontrollia ja tarveharkintaa, mutta silti toimeentulotuen menot ovat räjähtäneet leikkausten vuoksi.
Kyse ei olekaan, aivan kuten pääjohtaja Antilakin nerokkaasti myönsi, valtiontalouden säästötoimesta, koska etuuden tasoa ei muutettaisi. Mutta sitä hän ei huomannut sanoa, että tarveharkinnan lisäämisessä on kyse työttömien runtelusta, köyhdyttämisestä ja sosiaalisesta rapauttamisesta.
Jatkoa asuntopoliittiselle ahdistelulle
Yleistuella on ilmeisesti tarkoitus myötäillä asumistukeen tämän hallituksen aikana tehtyjä myöntöehtojen tiukennuksia ja toimeentulotuessa jo pitkään ollutta varattomuusehtoa. Toisin sanoen Kelan työttömyysturvaakaan (yleistukea) ei enää saisi, jos on varallisuutta tai asuu omistusasunnossa.
Omistusasukkailtahan poistettiin viime vuonna asumistuki kokonaan, vaikka hoitovastikkeet tai asuinkiinteistön kulut (joihin asumistukea voitiin aiemmin myöntää) ovat pienemmät kuin vuokrat, ja vaikka omistusasukas voi olla nettovelkainen ja siten jopa köyhempi kuin vuokralainen.
Oli siis selvästi väärin ja jopa oikeusvaltioperiaatteiden vastaista evätä asumistuki vain asumismuodon perusteella.
Tässäkään yhteydessä valtio ei säästä pennin jeniä, mutta osa ihmisistä voi menettää kaiken. Sillä tavoin rikastuvat vain sijoittajat, jotka ovat asumistukien loppusaajia.
Varattomiksi tehtyinä omistusasujat siirtyvät vuokralle, jolloin asumistukimenot kasvavat. Varattomuusehtoinen asumistuki myös kytkee ihmiset ikuiseen vuokraorjuuteen, koska se estää vuokralaisia kartuttamasta pääomaa omistusasuntoon. ASP-tilejä koskevat poikkeukset eivät riitä ongelman korjaamiseen, koska niillä on ikärajat.
Työttömyysetuuksia korvaavan yleistuen ja asumistuen yhdistäminen on huono ajatus siksikin, että työttömyysturva on henkilökohtainen ja asumistuki kotitalouskohtainen. Niiden yhteensovittaminen ei onnistu, paitsi ulottamalla tarveharkinta ja varattomuusehto koskemaan kaikkia perheenjäseniä, mikä puolestaan lisää avio- ja asumuseroja.
Yleistuen kestoa ei pidä rajoittaa
Tarveharkinnan ohella toinen yleistuen takana vaaniva vaara on siihen mahdollisesti liitettävä ajallisen keston rajoittaminen. Peruspäivärahassa on täyttyvä aikarajoitus ollut, kuten ansiosidonnaisessa työttömyysturvassakin, jota tosin on leikattu. Mutta viimesijaisista viimesijaiseen työttömyysetuuteen, eli työmarkkinatukeen, ajallista rajoitusta ei ole sisällytetty.
Median uutisoinneissa on vain mainittu, että hallituksen suunnitelmissa ajallisesta rajoittamisesta ei ole mainittu.
Oletettavasti yleistukeen tehtäisiin ajallinen takaraja, jota perusteltaisiin myös ansiosidonnaisen työttömyysturvan ja peruspäivärahan ajallisella rajoittamisella. Yleistuen sosiaaliturvaluonne unohdettaisiin kokonaan, vaikka yleistukea markkinoidaan nimenomaan perusturvan ja alimman perusetuuden muotona.
Yleistuessa olisi piilevä varattomuusehto, joka astuisi voimaan yleistuen keston rajaamisen kautta, kun työtön päätyisi toimeentulotuelle, jossa on jo ankara varattomuusehto.
Tämä huonontaisi kansalaisen asemaa, ja myös valtiontalouden kannalta yleistuen ajallisen keston rajoittaminen olisi järjetöntä, sillä ”säästö” kiertyisi toimeentulotukimenoksi kuitenkin.
Tästä johtuu, että yleistukeen ei pidä asettaa ajallisen keston rajoitusta.
On huomattava, että yleistuki ei ole sama asia kuin perustulo, joka olisi negatiivisen tuloveron tapainen perusturvamalli. Yleistuki olisi edelleen syyperustainen, toisin kuin perustulo, eli se edellyttäisi työpoliittista ansaintaa tai osallistumista työviranomaisen patisteluun.
Masturbatiivis-onanistinen ansainta-argumentti on tyhjä, kun ansaintamahdollisuudet puuttuvat, eikä sellaiseen voida vedota, mikä on pelkästään oletusten tai lupausten varaista, kuten Kokoomuksen väite suuresta työvoimapulasta, jota lievittämään muka tarvitaan kipeästi lisää työvoimaa ulkomaita myöten.
Myöskään työttömyys ei ole yleensä ansaittua eikä itse aiheutettua, joten työttömien perusturvan ehdollistaminen ansaintaperiaatteella ja sanktioinnilla on jo sinänsä virheellistä.
Työttömyys ei poistu leikkaamalla eikä kansalaisia ahdistelemalla, joten syyperustaisuutta ei voida pitää perusturvan eikä siten yleistuen lähtökohtana. Myöskään työttömän toimintakyky, osaaminen, koulutus ja kelpoisuus työmarkkinoilla eivät kohene perusturvaa leikkaamalla. Eikä synny yhtään uutta työpaikkaa, johon voisi noin vain ”mennä”.
Yleistukeen kaavailtu tarveharkinta ja sen mukainen varattomuusehto tappaisivat kaiken toimeliaisuuden, sillä ne estäisivät työllä vaurastumisen ja omasta työstä hyötymisen. Samoin on vaikuttanut niin sanottujen suojaosien poistaminen.
Kannusteloukut poistuvat vain, jos Suomeen luodaan perustulon muotoinen perusturvamalli, jossa ei ole köyhyyteen ohjaavaa varattomuusehtoa. Vain tällainen yhteiskunta voisi olla aidosti liberaali.
Nyt hallitus kulkee päinvastaiseen suuntaan, mikä vaarantaa omaisuudensuojan ja on siten oikeiston hehkuttamien omien ideologisten ihanteiden vastaista. (Ideologisuuden sinänsä tunnusmerkki onkin kyllä sisäinen ristiriitaisuus.)
Tätä yleistuen ei pitänyt tarkoittaa – Varoittava esimerkki Isosta-Britanniasta
Yleistuki ei ole nykyhallituksen käsittelyssä muuta kuin nimi työttömyysturvan huonontamiselle entisestään. Myös Kelan nykyisten työttömyysetuuksien taso on jäänyt palkankorotusten jälkeen, sillä peruspäiväraha ja työmarkkinatuki sidottiin jo aiemmin elinkustannusindeksiin, ja palkat ovat nousseet sitä nopeammin.
Sosiaaliturvakomitea, jonka jäsenet koostuvat kaikkien eduskuntapuolueiden kansanedustajista, otti jo muutama vuosi sitten myönteisen kannan yleistuen ajatukseen sikäli, että komitea piti etuuksien yhdistelyä teknisesti perusteltuna.
Nyt hallitus kuitenkin ajaa yleistukea läpi tehdäkseen sen verukkeella leikkauksia ja muita huononnuksia.
Julkaistessani asiasta kriittisen kirjoituksen viime keväänä (jolloin hallitus alkoi valmistella asiaa) Sdp:n kansanedustaja Tarja Filatov vastasi minulle sähköpostitse, että nykyinen hallitus vie asiaa eteenpäin muodossa, joka ei ollenkaan vastaa sosiaaliturvakomitean tarkoituksia.
Nähdäkseni olisi katastrofi, jos (1) yleistukeen liitettäisiin asteittainenkin varattomuusehto ja (2) yleistuesta tehtäisiin kestoltaan rajattu.
Tämä tarkoittaisi ihmisten suistamista köyhyyteen ja kurjuuteen, kuten Isossa-Britanniassa on käynyt, kun siellä otettiin käyttöön Universal Credit -niminen sosiaaliturvajärjestelmä. Se on ajanut ihmisiä ulos kodeistaan ja merkinnyt asunnottomuuden lisääntymistä.
Britannian malli on ollut jo pitkään pääministeri Petteri Orpon (kok.) märkä uni, ja juuri hän on patistellut myös suomalaisia ihmisiä pois kodeistaan, apunaan entinen asuntoministeri Kai Mykkänen (kok.), jonka hankkeista asumisoikeusjärjestelmän romuttamiseksi kirjoitin täällä ja täällä.
Erään kokoomusvaikuttajan mukaan puolueen tavoitteena on Singaporen malli, jossa ei ole julkista työttömyysetuus- eikä kansaneläkejärjestelmää ollenkaan, vaan toimeentulo perustuu henkilökohtaiseen etukäteissäästämiseen. Kauas pilvet karkaavat siinäkin.
Olisiko yleistukimallissa mitään hyvää?
Yleistuen taustalla olisi jatkossa tarvearvio, joka ei poistaisi kallista byrokratiaa mutta lisäisi ihmisten elämää häpäisevää tarkkailua ja valvontaa sekä kolhisi ihmisten yksityisyydensuojaa, yhdenvertaisuutta ja tietosuojaa.
Yleistuen ainoa myönteinen piirre olisi STM:n sivuilla mainittu seikka, että ”[t]yötulojen noustessa yleistuki vähenee tasaisesti eli yleistuen saajan ansiotulot soviteltaisiin kuten työttömyysturvassa nykyisin.”
Tämä vastaisi jokseenkin sitä perustulomallia, jonka luonnostelin teoksessani Työttömän kuolema – Johdatus uuteen työyhteiskuntaan ja työn filosofiaan (Yliopistopaino 2005, uud. p. 2010 ja 2015).
Pääpiirteissään mallini noudattelee Nobel-palkitun taloustieteilijän Milton Friedmanin ideoita, tosin hänkin joutui puhumaan perustuloa vastaan, kun sitä kokeiltiin Ronald Reaganin hallinnon aikana, jolloin uudistuksen byrokratiasäästöt vesitettiin jättämällä kontrollikoneistot voimaan.
Kelan työttömyysetuuksia korvaava yleistuki ei olisi enää kiinteän määrän mukainen, vaan sen taustalla olisi tulo- ja varallisuusharkinta sekä suurta byrokratiaa vaativa tarvearviointi.
STM:n mukaan tavoitteena olisi yksi yhtenäinen järjestelmä, johon yhdistettäisiin asumistuki ja todennäköisesti myös toimeentulotuki. Tarveharkinnan kautta työttömyysturvasta tehtäisiin lopulta toimeentulotuen kaltainen.
STM:n tiedotteen lopussa on Sanni Grahn-Laasosen erityisavustajan Sakari Rokkasen (kok.) ja osastopäällikkö Liisa Siika-ahon nimet.
Yksi tuki, yksi valvova viranomainen, ja lasiseksi tehty kansalainen. Ja kaikki ehdollista sekä riippuvaista tarkkailusta ja rankaisemisesta!
Kansalaisten elämän lisääntyvä läpivalaiseminen tekisi ihmisistä julkiselle vallankäytölle alttiimpia ja haavoittuvampia, mitä ei voida hyväksyä oikeusvaltioperiaatteiden näkökulmasta (vrt. juutalaisen kansanryhmän pankkitietojen ja varallisuuden konfiskoiminen natsi-Saksassa).
Sillä tavoin ei ainoastaan ”yksinkertaistettaisi etuuksia” vaan pudotettaisiin ihmisiä sosiaaliturvan verkoista ja silmukoista läpi.
Ihminen ei saisi tuloa eikä perusturvaa juokseviin ja jokapäiväisiin elinkustannuksiinsa ilman, että hän on syönyt lautasensa tyhjäksi ja tyhjentänyt taskunsa valtion kassaan.
Pankit mukana perusturvakumouksessa ja ihmisten läpivalaisussa
Pankit valmistautuvat varattomuusehtojen laajentamiseen ennakoivasti päivittämällä käyttöehtojaan muotoon, joka sallii pankkien luovuttaa tilitietoja myös rahalaitosten välillä, mikäli asiakas itse sitä pyytää (tietenkin Kela-viranomaisen ehdollistamana ja painostamana).
Eräs pankki (josta tässä käytän nimitystä ”X-pankki”) on varautunut hallituksen laajentamiin varallisuusehtoihin palveluehtojen muutoksilla, jotka mahdollistavat Kela-viranomaisten asioimisen asiakkaan pankkitileillä:
”Pankilla on oikeus luovuttaa asiakasta tai muuta rekisteröityä koskevia tietoja kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Pankki voi antaa maksutoimeksiantopalvelun ja tilitietopalvelun tarjoajille pääsyn pankissa olevien tilinomistajan maksutilien tietoihin näiden palveluiden toteuttamiseksi asiakkaan tai tilin käyttöoikeuden haltijan nimenomaisen pyynnön mukaisesti.”
Tässä äskettäisessä ”palveluehtojen” muutoksessa sanotaan, että jos asioit Kelassa, rahasi ja pankkitietosi kuuluvat Kelalle.
Sama pankki on varautunut hallituksen laajentamiin varallisuusehtoihin palveluehtojen muutoksilla, jotka mahdollistavat myös tiliotteiden ja muun pankkipostin lähettämisen suoraan Kelalle. Pankin ”tiedonannossa” sanotaan:
”Sähköisen asioinnin ehdoissa verkkopankin arkiston käsite on muutettu laajemmaksi online-arkistoksi. Online-palvelu ja online-arkisto ovat laajemmin määritelty kuin aiemmin. Online-arkisto käsittää myös pankin ulkopuolisten kumppaniensa kanssa sopimat sähköiset postilaatikkopalvelut.
Pankista
asiakkaalle toimitettu kirjallinen viestintä voidaan jatkossa toimittaa
[X-pankin] online-arkiston lisäksi myös pankin erikseen ilmoittamiin
muihin sähköisiin postilaatikoihin. Online-arkisto on ensisijainen
viestintäkanava, mikäli se on käytössä. Asiakas sopii muiden sähköisten postilaatikoiden käyttöönotosta suoraan niiden tarjoajien kanssa.”
Tässä tekstikatkelmassa sanotaan, että jatkossa pankki toimittaa Kelan tukia saavien ihmisten tiliotteet suoraan Kelan postilaatikkoon, kunhan Kela on ensin kiristänyt asiakkaalta suostumuksen tietojen luovutukseen. ”Mekanismi” yksityisyydensuojan raiskaukseen on siis valmiina, ja enää tarvitsee vetää liipaisimesta.
Tätä kautta hallituksen kaavailemat ja suorittamat varallisuusehtojen laajennukset vaarantavat kansalaisten perustuslaillisen yksityiselämän suojan (PL 10 §) ja omaisuudensuojan (PL 15 §). Näin ollen tarveharkinnan varallisuusehdot ovat yhdenvertaisuuden (PL 6 §) vastaisia saattaessaan muun muassa työttömien ja tarveharkintaista asumistukea saavien eläkeläisten yksityiselämän suojan eriarvoiseen asemaan verrattuna muiden kansalaisten nauttimiin vastaaviin oikeuksiin.
Hallituksen suunnittelemat tarveharkinnan lisäykset vaarantavat myös EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR 2016/679), joka suojaa yksilöiden henkilötietoja, mukaan lukien pankkitiedot. Lisäksi EU:n perusoikeuskirjan 8 artikla takaa oikeuden henkilötietojen suojaan, ja 7 artikla suojaa yksityisyyttä, joten hallituksen yritykset ihmisten elämän laajenevaan läpivalaisemiseen ovat perusoikeuksien vastaisia.
Saksien kanssa on juostu, vaikka myös Suomen oikeuskansleri on nuhdellut hallitusta toistuvasti vaikutusarvioiden laiminlyönneistä.
Lautasen nuolettaminen on fasismia
Yleistuki on tarkoitus ottaa käyttöön 1.2.2026, eli saksi-Sannilla on kiire.
Yleistukeen liittyvien lainsäädäntömuutosten ohella hallitus on viemässä läpi myös uudet työttömyysturvan seuraamusmuutokset, joilla karensseja ja työssäolovelvoitteita kiristetään entisestään ja vastoin tieteellistä vaikutusten arviointia. Lisäksi toimeentulotuen myöntöehtoja ollaan tiukentamassa.
Näin siis tilanteessa, jossa työllistymisen mahdollisuuksia ei ole työpaikkojen puuttuessa.
Nykyisellä hallituspohjalla on kaksi vuotta aikaa tuhota suomalainen konsensukseen perustuva perusturvajärjestelmä kokonaan.
Pahimmassa tapauksessa nykyistä hallituspohjaa vain täydennetään seuraavien eduskuntavaalien ja Perussuomalaisten romahduksen jälkeen Keskustalla, ja sama turbulenssi jatkuu vielä kuuden vuoden ajan.
Tässä tapauksessa suomalaisesta oikeusvaltiosta, sosiaaliturvasta ja hyvinvointivaltiosta on jäljellä savuavat rauniot, ja uhriluku kasvaa.
On huomattava, että tämä on vasta ”ensimmäinen vaihe”. Tarkoitus lienee tehdä kaikesta Kelan perusturvasta tarveharkintaista. Eläkeläisten asumistuki on jo pitkään ollut varallisuusehtoinen, ja jatkossa tarveharkinta ulotettaisiin varmaankin myös kansaneläkkeisiin, jotka tehtäisiin niin ikään varallisuusharkinnan varaisiksi, jotta nekin saataisiin uuden yleistuen ja takautuvan omaisuuden riiston piiriin.
Eipä tarvitse ihmetellä, miksi leipäjonoissa on ikäihmisiä, joiden peruseläke on hutera kuin opintotuki.
Seuraavaksi hallitus iskee syömähampaansa ikäihmisten asuntoihin, kun mummojen ja papparaisten asuntovarallisuudessa oleva perintö sulatetaan pakottamalla ikäihmiset käänteisiin asuntoluottoihin ja syömään seinänsä. Tuloksena on periytyvää köyhyyttä, paitsi parhaiten pärjääville, yhteiskunnasta riippumattomille ja sijoituksillaan elosteleville pullasorsille.
Hallitus aikoo siis käyttää eläkkeiden leikkaamisen välineenään painostusta, jonka mukaisesti yli 70-vuotiaita ihmisiä taivutellaan tekemään käänteisiä asuntolainoja. Eikä tämä ole suinkaan härski uhkakuva vaan hallituksen ohjelmoimaa todellisuutta.
Kaikki viittaa siihen, että yhdessä (1) yleiseen asumistukeen liitetyn varattomuusehdon, (2) omistusasukkaita koskemaan ulotetun yleisen asumistuen lopettamisen ja (3) käänteisiin asuntoluottoihin kannustavan hankkeen kanssa (4) yleistuen ajallisen keston rajoittaminen ja toimeentulotukeen ohjaaminen merkitsevät, että hallitus aikoo velvoittaa kansalaisia käyttämään asuntovarallisuutensa ja muun vähäisen varallisuutensa perusturvan (asumistuen, työttömän perusturvan, kansaneläkkeiden ja takuueläkkeiden) saamisen ehtona.
Riikka Purra, Petteri Orpo ja Sanni Grahn-Laasonen aikovat siis hoitaa valtionvelat tukiriippuvaisen keski- ja työväenluokan omaisuudella, minkä jälkeen Suomessa ei ole enää keski- eikä työväenluokkaa vaan pelkästään rikkaita ja hyvätuloisia ja toisaalta suuri määrä ”kaikkein heikoimmassa asemassa” olevia ”toimarin” asiakkaita, eikä ”toimari” tarkoita tässä yhteydessä suinkaan toimitusjohtajaa.
Tällainen politikointi rikkoo suomalaista oman tuvan ja oman luvan periaatetta vastaan ja johtaa kodinturvan loukkauksiin.
Perusturvan repiminen ja epävarmuus tulevaisuudesta aiheuttavat kansalaisille myös paljon huolta, joka huonontaa elämää.
Yhteiskuntamme ei kestä tätä. Hallitus on pantava vaihtoon nopealla aikataululla.
Vetoan hallituksen liima-aineena toimiviin Rkp:hen ja Kristillisdemokraatteihin: Ottakaa ritolat hallituksesta ja kaatakaa hallitus!
Vetoan Perussuomalaisiin kansanedustajiin: Äänestäkää hallituksen esityksiä vastaan ja kaatakaa hallitus tai irtautukaa eduskuntaryhmästänne! Ei teitä sinne valita enää koskaan uudestaan, mutta eroamalla voitte pelastaa henkilökohtaisen maineenne. Ne, jotka puolueeseen jäävät: Vaihtakaa Perussuomalaisten johto seuraavassa puoluekokouksessa!
Vetoan akateemisiin kollegoihini ja muihin tieteellisiin asiantuntijoihin, jotta torppaisitte hallituksen esitykset Lausuntopalvelussa ja siellä olevan linkin takaa löytyvän valmiin lakiesityksen valmistelussa.
Vetoan ammattiyhdistysliikkeeseen, jotta pysäyttäisitte aikeet tehdä yleistuesta tarveharkintaisen ja kestoltaan rajatun.
Vetoan
kansalaisiin, jotta osallistuisitte 18.5.2025 Helsingissä järjestettävään suurmielenosoitukseen perusturvaleikkauksia vastaan, sillä
muita keinoja ei juuri ole kuin avoin kapina, kun hallitus romutti ay-liikkeeltä mahdollisuuden poliittisiin lakkoihin.
Kokoomuksen tavoitteet ja kannat on tiedetty jo pitkään, ja katalimman petoksen asiassa ovat tehneet Perussuomalaiset, jotka ennen vaaleja lupasivat, että perusturvasta ei leikata.
Riikka Purra aikoo ”työväenpuolue” Perussuomalaisten puheenjohtajana huonontaa ay-liikkeen toimintakykyä myös poistamalla ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden, jotta jäseniltä menisi motiivi kuulua ammattiliittoihin ja ay-liikkeen vaikutusvalta vähenisi.
Hyvä työttömyysturva olisi työtätekevän oikeus. Jokainen työllinen voi olla nykymenolla tuota pikaa työtön, myös perussuomalainen kansanedustaja itse, joka on elellyt ”toisen varoilla” siinä missä kuninkaat ja kauppiaatkin.
Sattuman satoa on, mikä lantti kenenkin käteen putoaa, eikä kansalaisia voida vastuullistaa, syyllistää eikä rangaista työllisyystilanteesta, johon he eivät voi itse vaikuttaa. Toisaalta hallitus ei pääse pakoon omaa poliittiseen valtaan liittyvää vastuutaan suhdannekilven taakse, kun leikkaukset on tehty perusturvaan, jonka säilyttämisellä olisi ollut elvyttävä vaikutus.
Hallituksen esitys yleistuloksi ei perustu empiirisesti (kokeellisesti) todettuihin tosiasioihin vaan ennusteisiin, toiveisiin ja oletuksiin, ja tosiasioita on pyritty johtelemaan politiikasta pelkkien mielipiteiden varaisesti. Kyse on kansalaisten asettamisesta poliittiseen kokeiluun, jossa panoksena ovat ihmisten työttömyysturva, asuminen ja toimeentulo.
Se on pakkotilanteissa ja vaihtoehdottomuudessa elävien ihmisten ahdingon käyttämistä vipuna sosiaaliturvan leikkaamiseen. Hallituspuolueet leikkaavat niiltä, jotka eivät voi tehdä tilanteelleen mitään ja ovat valmiiksi selkä seinää vasten.
On oikeusvaltion ja moraalin vastaista asettaa ihmisten perusturva huononnusten kohteeksi tilanteissa, joissa ihmiset eivät syystä tai toisesta voi itse olennaisesti vaikuttaa työllistymiseensä ja tulotasoonsa.
Liian moni on nykyään koulutustaan
vastaamattomissa töissä vain siksi, että hallitus niihin painostaa.
Suuri osa väitetystä työvoimapulasta puolestaan poistuisi kelpoisuusehtoja keventämällä – ei patistelemalla töihin, joita ei ole.
Myöskään työ sinänsä ei ole itseisarvo, vaan sillä on pelkästään välinearvo. Kaikkea tärkeää toimintaa ei voida organisoida palkkatyöksi eikä yrittäjätoiminnaksi. Työn kautta puolestaan tuotetaan suoranaisia epäarvoja, kuten saasteita ja onnettomuuksia, joten myöskään työpoliittista syyperustaisuutta ei voida pitää ihmisten toimeentulon edellytyksenä.
Kokoomuslaisia ja kommunisteja erottaa se, että kokoomuslaiset näkevät tekemistä jokaisessa vaikeudessa ja kommunistit vaikeutta jokaisessa tekemisessä. Olen kuitenkin kokoomuslaista reippautta vastaan, koska tekeminen ilman ajattelua on vaarallisempaa kuin pelkkä ajatteleminen ilman tekemistä.
Odotan ja pelkään päivää, jolloin yhteiskuntamme repeää hallituksen toimien vuoksi täysin, ja puolet kansasta on kaduilla porvariston jatkaessa luksusteluaan turvamuuriensa takana.
Yhteiskuntamme perusasioita tuntemattomat napamiehet ja moppitukat pitäisi heittää valtioneuvoston ikkunoista pihalle niin pitkälle kuin pippuri kasvaa.
JUKKA HANKAMÄKI
filosofian tohtori, filosofi
valtiotieteiden tohtori, sosiaalipsykologi
sosiaaliturvan järjestelmäasiantuntija
Aiheesta aiemmin:
”Kaikkein heikoimmassa asemissa olevia” puolustava retoriikka uhkaa tuhota suomalaisen keskiluokan
Perussuomalaiset kokoomuslaisen politiikan vankeina
Perussuomalaiset ei ole enää kansanpuolue – Hallitusvalta vei hakoteille
Hallituksen keltainen kirja: täyttä kuraa!
Porvarihallituksen ohjelma on suomalaisille susi – Pahimmat virheet asuntopolitiikassa
Hallitus ulosmittaa suomalaisten kodit asumistukileikkauksilla
