”Tämä terrori-iskusta tiedetään”

Maahanmuuttoon kannustava, monikulttuurisuutta suosiva ja islamin leviämistä edistävä valtamedia aloittaa yleensä terrori-iskuista raportoivat uutisensa muotoilulla ”tämä terrori-iskusta tiedetään”. Näin on etenkin siinä tapauksessa, että terrorin sikiäminen islamista on ilmiselvää.

Media, joka on itse pyrkinyt edistämään islamin ja (puolihuomaamattaan myös) ääri-islamismin leviämistä, koettaa tietenkin peitellä omaa osuuttaan terrori-iskujen arkipäiväistymiseen. Niinpä tiedotus- ja toitotusvälineissä odotellaan viimeiseen asti ehdottoman varmoja tietoja iskujen tekijöistä, heidän taustoistaan ja motiiveistaan. Toimittajat haluavat ikään kuin säilyttää toivon kipinän elättääkseen mahdollisuutta, että terrori-iskun tekijä olisi joku muu kuin muslimi, jotta poliittinen vihervasemmisto pääsisi sillä tavoin juhlimaan pakolaispolitiikan onnistumista.

Esimerkiksi Yleisradio kertoi eilen Dortmundissa tehdystä terrori-iskusta jutussaan ”Tämän tiedämme Dortmundin räjähdeiskusta: Poliisi tutkii henkirikoksen yrityksenä”. Tapahtumaa ei kuvailla terrori-iskuksi vaan ”räjähdeiskuksi”. Korostamalla tietämisen tarpeellisuutta ilmaistaan, että aiheesta ei saisi esittää epäilyksiä, vaikka media muutoin esittääkin epäilyksiä ja spekulaatioita kymmenissä toisissa asiakysymyksissä.

Terrorismi on kuitenkin medialle sellainen pyhä aihe, josta vähäisimpienkin aavistusten esittäminen on lähes jumalallisella tuomiolla pois suljettu asia niin pitkäksi ajaksi, kunnes on aivan ehdottoman varmaa, että asialla on ollut ääri-islamistinen terroristi ja media joutuu pakon edessä kertomaan, kuinka asia on.

Esimerkkejä varman tiedon kaipuusta löytyy useita. Tukholman terrori-iskusta Yleisradio kertoi varovasti jutussaan ”Tämä tiedetään Tukholman iskusta – Neljä kuollut, loukkaantuneiden joukossa kaksi lasta”. Helsingin Sanomat otsikoi aiheesta kirjoituksessa ”Tämä Tukholman tapahtumista tiedetään: Kaksi loukkaantuneista lapsia, uhreissa ei tiettävästi suomalaisia”. Ilmiötaso ja seuraukset raportoidaan kylmän viileään tapaan, mutta ei esitetä aavistustakaan tapahtumien mahdollisista taustoista saati että ne tuomittaisiin moraalisella yleislauselmalla.

Ilta-Sanomat laittoi otsikoksi ”Tämä kaikki Tukholman iskusta tiedetään nyt: näin kaikki tapahtui, tällainen on iskusta pidätetty...” ja Iltalehti ”Tämä Tukholman iskusta tiedetään – pidätetty on 39-vuotias neljän lapsen isä”.

Suomenmaa otsikoi juttunsa sanoin ”Tukholman kuorma-autoisku: Mitä iskusta tiedetään nyt?”, ja Suomen Kuvalehti puolestaan ehti kirjoittaa Nizzan terrori-iskusta jutussaan ”Nizzan terrori-isku: Tämä tiedetään toistaiseksi”, kunnes koko totuus tuli juurta jaksaen ilmi.

Myös maakuntamediassa osataan. Kymen Sanomat kirjoitti aiheesta jutussa ”Nizzan terrori-isku tiiviisti: nämä asiat iskusta tiedetään” ja Savon Sanomat otsikolla ”Tämä Berliinin iskusta tiedetään nyt”. Savolaishuumoria taisi olla Keskisuomalaisen jutussa ”Tämä tiedetään ja tätä ei tiedetä Lontoon hyökkäyksestä”, sillä siinä ikään kuin myönnettiin tiedossa olevan myös jotakin sellaista, jota ei muka tiedetä. Esimerkiksi sitä ei tiedetty, että asialla oli muslimi, kunnes asia tiedettiin.

Terrorismista uutisoimisen sitominen varmaan tietoon on sikäli onnetonta pieteettisyyden varjelua, että olennaista ei ole enää pitkään aikaan ollut yksittäisten tapausten tarkka motiivi. Terrorismista on nimittäin tullut ilmiö. Vaikka Dortmundin iskun tekijäksi paljastuisikin jokin muu kuin islamistinen taho, islamilla on joka tapauksessa yhteys iskuun siksi, että muslimien harjoittama terrori antaa myös muille ryhmille toimintamallin.

Terrorismissa niin kuin muussakin rikollisuudessa voidaan erottaa motiivi, malli ja mahdollisuus. Olennaista on, että islamilainen terrorismi on antamassa toimintamallin myös muulle väkivaltaiselle toiminnalle. Esimerkiksi nuorisokulttuureissa kyseinen ideologia leviää rap-musiikin, graffitien, vandalismin ja yleisen epäjärjestyksen palvonnan kautta.

Niinpä islamistista terrorismia voidaan epäillä ja syyttää mallien antamisesta siinäkin tapauksessa, että terrori-iskun tekijänä olisi joku muukin kuin muslimi. Tavasta on tullut trendi.

Oikea Media liippasi aiheen läheltä mustaa huumoria viljelevässä jutussaan ”Terroritekojen uutisointi alkaa muistuttaa tavanomaista sään kertomista”. Ehkä uutisstruktuurien rituaaleihin kannattaisi liittää ”päivän terrori-iskutiedote” jonnekin sääennusteen ja urheiluruudun väliin. Sitä kautta kansalaiset ottaisivat vastaan tietoja kuolonuhreista ja haavoittuneista kuin urheilutuloksia.

Voitaisiin antaa myös lähipäivien terrori-iskuennuste: ”Odotettavissa huomisiltaan asti. Pohjois-Skandinaviassa oleva monikulttuurisen yhteiskunnan alennustila syvenee, ja sen seurauksena terrori-iskun mahdollisuus kasvaa. Terroripaine liikkuu maamme yli koilliseen, ja väkivallan mahdollisuus lisääntyy etelä- ja länsirannikolta alkaen. Iskun mahdollisuus pääsiäisen lähestyessä kasvaa mutta ramadania kohden hälvenee, ja aurinkokin saattaa jälleen pilkahdella, ainakin sikäli kuin asiasta mitään tiedetään. Huomenna tiedetään sekin, mitä tänään ei tiedetä, ja varoitukset näkyvät kartalla.”

Terrori-iskuja tapahtuu niin tiheään, ettei tiedekään pysy perässä. Mutta englanninkielinen Wikipedia pitää melko luotettavaa ajantasaista kirjaa vuosittain tapahtuvista iskuista. Siitä jokainen voi itse laskea, miten suuri osuus länsimaissa tehdyistä terroriteoista on muslimien tekemiä. Osuus on niin suuri, että terroristien paljastuminen muslimeiksi ei ole mikään erityinen uutinen.

Perinteisen median haluttomuus uutisoida terrorismin kytköksistä islamiin on tunnettua. Totuuden sijasta kerrotaan iskun tekijän olevan ”perheenisä”, ”afgaani”, ”tunisialainen” tai ”uzbekki” mutta ei muslimi, vaikka islam on juuri se yhteinen tekijä, joka yhdistää terroristien valtaosaa. Yhteys salafismiin salataan, ja näin on saatu uusi määritelmä sille, mitä on salafismi.

Jussi Halla-aho on oikeassa vaatiessaan, että kaikki kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat olisi otettava säilöön aina palautuksen toimeenpanoon asti, ja esitin samaa jo Rautatientorin mielenosoitusta koskevassa kirjoituksessani.

On muistettava, että Tukholman, Berliinin ja Ikean taannoisen terroriteon tekijät olivat käännytyspäätöksen saaneita turvapaikanhakijoita. Tämä helpostikin ohjaa lukemaan tilannetta niin, että turvapaikanhakijat yrittävät pakottaa länsimaita myöntämään oleskelulupia väkivallan uhalla. Logiikka on: ”hyväksykää turvapaikkahakemuksemme, tai tapamme teidät”. Tämä on pyhän sodan metodi, sen, jonka vihervasemmiston ja löperöliberaalin oikeiston harjoittama vastaanottopolitiikka on tuonut länsimaiden kaduille ja kujille ja arkipäivämme osaksi. Ja kansa kiitti vaaleissa.