Pietarin metroon viime keskiviikkona tehdyn terrori-iskun ruumiit tuskin olivat ehtineet kylmetä, kun terroristi iski tänään Tukholmassa. Olin jo Lontoon parin viikon takaisen terrori-iskun jälkeen aavistellut, että terroriruletti lähtisi kevättä kohti pyörimään vinhemmin.
Vaikka Yleisradio ja niin sanottu valhemedia tekivätkin kaikkensa salatakseen Pietarin terroristien taustat, voidaan myös tämänkertaisen iskun metodologiasta lukea, että siinä näkyy islamin sormenjälki. Siksi yllättyisin, mikäli poliisin kiinni ottamat epäillyt eivät osoittautuisi muslimeiksi.
Minulla on tapana käydä ottamassa kesää vastaan Tukholmassa, sillä kevät saapuu läntisen naapurimaamme pääkaupunkiin hieman aikaisemmin kuin Helsinkiin. Niinpä terrori-isku kosketti minua myös henkilökohtaisesti, sillä kuljin viime keskiviikkona juuri sen saman paikan ohi, jossa joku ihmisvihaaja ajoi nyt päin Åhlensin tavarataloa Sergelintorin kulmalla!
 |
| Drottninggatan 5.4.2017. |
Minua ei pöyristytä vain muslimien säälittävä ja raukkamainen ”pyhä sota”, jonka laittomat maahantunkeutujat ovat tuoneet muuttoliikkeen mukana länsimaiden kaduille ja kujille. Halveksun myös sitä välinpitämättömyyttä, sievistelyä ja kaunistelua, jota asiantuntijoina esiintyvät Ulkopoliittisen instituutin mika aaltolat harjoittavat käyttäessään median suomia tilaisuuksiaan terrori-iskujen merkityksen pois selittelyyn.
Yleisradion jutussa ”Asiantuntija: Iskulla Pohjoismaihin halutaan pelotella ideaaliyhteiskuntaa” ohjelmajohtaja Mika Aaltola uskotteli jälleen, että ”ideaalinen” eli monikulttuurinen yhteiskunta vaarantuu kantaväestön pelon vuoksi.
Ei se niin mene tyhmä-Mika.
Vaan se menee näin: muslimiterroristit ovat tuoneet yhteiskunnallisen helvettinsä Lähi-idän kaduilta tänne Eurooppaan ja sitä kautta tuhonneet yhteiskunnallisen luottamuksen ja vapaan yhteiskunnan länsimaissa. Siksi meidän on syytä torjua ja lyödä takaisin kyseinen hulluus ja mahdollisimman pian. Kyse ei ole pelossa tärisemisestä vaan poliittisesta vallan käytöstä.
Terrorin tekopaikat vilahtelevat nykyisin maailmalta saapuvissa breaking newseissä kuin suurkaupungit parfyymimainoksissa: Paris, Bryssel, Nizza, London, St. Petersburg, Stockholm... Kysymys kuuluu, koska Helsinki? Sitä odotellessanne voitte kuunnella vaikka Global Deejaysin versiota hippi-liikkeen klassisesta biisistä Sounds of San Francisco.
Monietnisen yhteiskunnan mahdottomuus
Tiedän kyllä, että nämä mika aaltolat liennyttelevät ja laannuttelevat
vain yhdestä syystä: jotta sama ei tapahtuisi Suomessa. Mutta siinä
logiikassa on kuitenkin paha vika: silloin kyseiset vellihousut ovat jo
antaneet periksi.
Yleishavaintonani rakkaasta naapuristamme Ruotsista voin lausua sen, että Ruotsi on valtiona täysin pilalla. Ruotsi ei ole vain monikulttuurinen, vaan maahanmuuton vaikutuksesta siitä tullut viimeksi kuluneiden vuosien aikana myös monietninen tavalla, joka ei ole ollut eduksi. Siitä kertovat Tukholman lähiöiden no-go-vyöhykkeet, Malmön kurjat maahanmuuttajaslummit ja tietysti myös maan mainion Paavo Tajukankaan lahjomattomat raportit.
Surkuhupaisaa on, että monikulttuurisuuden ihanne ei ole toteutunut oikeastaan missään. Monikulttuurisina pidetyt suurkaupungit, kuten New York, ovat etnisesti täysin jakautuneita kiinalais-, juutalais-, italialais- ja neekerikortteleineen. Surkuhupaisimman esimerkin akkulturaatio- eli sopeuttamispolitiikan epäonnistumisesta antoivat kiinalaisten ja muslimien väliset viimeviikkoiset konfliktit, joiden yhteydessä poliisi ampui muuan kiinalaisen Pariisissa. Sosiaalipsykologinen havainto on, että etniset vähemmistöt eivät assimiloidu eli sulaudu sen enempää valtakulttuuriin kuin toisiinsakaan vaan eriytyvät.
 |
| Kungsträdgårdenin kirsikkapuut alkavat kukkia jo huhtikuun alkupuolella. |
Tästä kaikesta syytetään tietenkin viranomaisia, jotka eivät pysty suojelemaan jotakin tiettyä etnistä vähemmistöä toisen etnisen vähemmistön väkivallalta. Tosiasiassa kaikkien pitäisi tietää, että syy etnisten vähemmistöjen keskinäisiin kähinöihin ei ole viranomaisvallassa eikä kantaväestössä vaan etnisissä vähemmistöissä itsessään ja heidän kulttuuristen erityispiirteidensä yhteensopimattomuudessa.
Tosiasia on sekin, että valkoiset ovat muiden etnisten ryhmien väkivallan kohteena moninkertaisesti useammin kuin aggression lähteenä, mitataanpa asiaa absoluuttisin tai suhteellisin luvuin. American Renaissance -järjestön tutkimuksesta raportoi Suomessa ansiokkaasti MV-lehti.
Säälittävistä säälittävintä on se Turmiolan Tommin politiikka, jolla ruotsalaiset ovat juoneet talonsa ja jonka tuloksena sosiaalidemokraattinen pääministeri Stefan Löfven tunnusti vuoden 2015 terroriuhan keskellä, että ”olemme olleet naiiveja”.
Minä vastaan teille: Niin olette. Ettekä pelkästään naiiveja vaan myös anteeksi antamattoman ja peruuttamattoman tyhmiä.
 |
| Ruotsin kansalliskemisti Jöns Jacob Berzelius muistuttaa Ruotsin kulttuuripolitiikan perseilystä. |
Nykyisin Tukholman kaduilla ei enää juuri valkoista naamaa näe, ja jos jostakin sellaisen bongaa, hänen täytyy olla vanhaa ja väistyvää sukupolvea, suomalainen turisti tai mohikaaneista viimeinen eli Ruotsin kuningas, joka tosin hänkin on tuontitavaraa ja ranskalaisen Bernadotte-suvun jäsen. Muu porukka on joko neekereitä, pizzaa pyörittäviä karvakäsiä tai kaakaonvärisiä valkoisten feministien kostoja.
Ei siis ole mikään ihme, että Sverigedemokraterna-puolue on ollut maahanmuuton keulaporttien avaamisen jälkeen vuodesta 2015 asti suurinta kannatusta nauttiva puolue, ja myös täällä Suomessa on syytä miettiä tarkoin mitä ja ketä äänestää. Sillä kysymys on nimenomaan poliittinen. Itse olen jo äänestänyt ja toivon teidän muidenkin äänestävän sellaisia henkilöitä, jotka aktiivisesti vastustavat esimerkiksi moskeijoiden rakentamista ja muiden terroristien värväys- ja rahoituskeskuksina toimivien salafisti- ja jihadistihankkeiden rantautumista Suomeen.
 |
| Kirsikan kukinnot muistuttavat ihmiselämän katoavuudesta. Kunnia ja rauha terrorismin uhreille. |
