Nyt kun Yhdysvallat päätti liittyä Israelin rinnalle tuhoamaan Iranin ydinasetehtaita, on tultu tilanteeseen, jossa sekä Ukrainan sota että Palestiinan ikuinen kriisi uhkaavat laajentua suuremmaksi sodaksi.
On sinänsä oikein, että Irania estetään hankkimasta ydinasetta. Maa kuuluu terrorismia tukevien maiden kaaderiin, kuten Pohjois-Korea, jolla ydinpommi jo on.
Pakistan puolestaan hankki ydinaseen Kiinan teknisellä tuella ja Saudi-Arabian öljyvaroilla ydinsulkusopimuksen vastaisesti, ja Intian ydinaseen kehittelyssä käytettiin kanadalaisista ydinvoimaloista saatua plutoniumia.
Ydinaseiden leviäminen takapajuisiin maihin on vaarallista syystä, joka tunnetaan elokuvarepliikistä. Sen mukaan ei kannata olla huolissaan maista, joilla on tuhansia ydinlatauksia, vaan tahoista, joilla on yksi.
Se taho on yleensä terroristinen ja eksistentiaalisessa kriisissä, jonka vuoksi muutkin pian ovat.
Suuret pommit ovat käyttökelvottomia valtioiden välisissä valloitussodissa, sillä ne tuhoavat tavoitellun omaisuuden, jäävät ihmisten mieliin vuosisadoiksi (vrt. Viipurin pamaus) ja ansaitsevat moraalisen tuomion.
Puhe ”ydinsateenvarjosta” on puolestaan irvokasta siksi, että laskeumat satavat tappavasti myös hyökkääjän omaan niskaan. Ydinasepelote on uskottava vain tuhoamisen tai koston tarkoituksessa.
Mikäli Iran saa ydinaseen, siinä eivät paljon Palestiinat paina.
Iskulla Iranin ydinlaitoksiin voidaan rajoittaa joukkotuhoaseiden päätymistä fundamentalisteille.
Pistemäisen täsmäiskun puolustukseksi voidaan sanoa, että sitä ei suunnattu Iranin kansaa vastaan. Vain ase otettiin kädestä pois. Parhaimmillaan isku voisi aiheuttaa Iranissa sisäisen sekaannuksen, jonka tuloksena tapahtuu anti-islamilainen vastavallankumous.
Kielteisenä puolena on, että Yhdysvaltain toimien vuoksi terroritekojen uhka kasvaa kaikissa länsimaissa ja erityisesti Yhdysvalloissa sekä sen liittolaismaissa. Iran voi sulkea Formosansalmen, öljyn hinta nousee, inflaatio lähtee jälleen laukkaamaan ja osakekurssit laskevat.
Kielteisenä puolena on sekin, että juopa länsimaiden ja toisaalta Venäjän, Iranin, Pohjois-Korean ja Kiinan välillä kasvaa.
Se voi laajeta suuremmaksikin konfliktiksi, joka ei jää Israelin ja Iranin väliseksi tulitteluksi.
Ensimmäinen, joka ilmoittautui sättimään Yhdysvaltoja, oli Iranin rajanaapuri Turkki, joka todistaa siten, ettei se kuulu eurooppalaiseen arvoyhteisöön ja polkee EU-haaveensa aina vain syvemmälle autiomaan hiekkaan.
Yhdysvaltain isku kertoo joka tapauksessa siitä, että Donald Trump on huomannut, ettei hänellä ole kavereita sen enempää Iranissa kuin Venäjälläkään. Isku antaa myös Venäjälle viestin, jonka mukaan Trumpia kannattaa kuunnella.
Samanaikaisesti kokoustavan NATOn sanotaan olevan historiansa pahimmassa kriisissä, joka romuttaa Euroopan maiden taloutta ja saattaa kansantaloutemme kuilun partaalle aina vain syvenevillä varusteluvaatimuksilla.
Myöskään Iranin varustautuminen ei jääne tähän. Mattoveitsilläkin saa aikaan terroristista tuhoa, ja valmiin ydinaseen voi saada Venäjältä. Juuri siksi Iranin hengelliset liiderit liitävät nyt Putinin helmoihin.
He rikastavat uraania, kun kansakuntansa potevat köyhyyttä.
Pitikö tässä käydä näin? Tyhmät pilaavat muutoin edistyvän yhteiskuntakehityksen ja teknisen kehityksen sairasmielisellä uhittelullaan eri puolilla maailmaa. Hullut hallitsevat idän suuria valtoja.
Vaikuttaa todellakin, kuin C. G. Jungin useasti viittaama Wotan olisi lähtenyt lentoon ja piinaa koko maailmaa alitajuisesti vaikuttavalla aggressiivisuudellaan.
Syyllisetkin on helppo nimetä. Niitä ovat totalitarismin peruspilarit: Lähi-idän islamismi ja universaali kommunismi, jonka roippeita Kiina, Pohjois-Korea ja nyky-Venäjä seurailevat. Kyseisiä ideologioita puolestaan yhdistää irrationalismi järjellisen ajattelun ohi.
Aiheesta aiemmin
Ydinaseilla uhkaaminen ja ihmiskunnan kognitiivinen lukkiutuminen
