Opiskellessani Tampereella ja Helsingissä 1980- ja 1990-luvuilla kävin hakemassa monta vuosikalenteria Helsingin yliopiston ylioppilaskunnalta. HYY tunnettiin Suomen rikkaimpana ylioppilaskuntana. Se oli kerännyt vuosikymmenien ajan veroluonteista jäsenmaksua ja sijoittanut rahansa kiinteistöhin, joiden arvo oli kasvanut, aivan niin kuin kaupunki sen ympärillä oli kasvanut.
Vanha ylioppilastalo valmistui Helsingin kaupungilta hankitulle ja syrjäisenä pidetylle paikalle vuonna 1870 ja niin sanottu Uusi ylioppilastalo viereiselle tontille 1910. Uutena opiskelijana ollessani ne molemmat näyttivät minusta vanhoilta. Niissä toimi aikoinaan osakuntia ja opiskelijoiden järjestöjä.
Helsingin yliopiston ylioppilaskunnalla on Stockmann-päivät
HYY tiedotti pitkään jatkuneiden talousvaikeuksiensa päätteeksi myyneensä molemmat ylioppilastalonsa ja neljä muuta keskustakorttelin kiinteistöä Kuntien eläkevakuutusyhtiö Kevalle, syynä 275 miljoonan euron lainojen erääntyminen ja maksuvaikeudet.
Jälkiviisaus on turhaa, ja siksi esitinkin asiaa koskevat mielipiteeni jo etukäteen.
HYY ja sen kiinteistöyhtiö Ylva syyllistyivät säälimättömään tyhmyyteen ostaessaan Helsingin kaupungilta tontin Hakaniemestä, purkamalla siltä kaksi melko uutta toimistotaloa ja rakennuttamalla paikalle korttelillisen massiivisia liikerakennuksia. Lyyra-niminen rakennushanke oli kallis ja teknisestikin ongelmallinen, koska paikalla piti louhia varovaisuutta noudattaen, jotta metrotunnelit tontin alla eivät romahda. Huonoksi investoinniksi osoittautunut Lyyra-kortteli jouduttiin pian myymään.
Luksushotellin saneeraaminen Uuteen ylioppilastaloon, Seurahuoneen talona tunnetun rakennuksen ostaminen ja Domus Gaudiumin rakennuttaminen olivat juuri sellaista luksustelua, joka ei sopinut ylioppilaskunnalle.
Tämä velkaannutti HYY:n kiinteistöyhtiön, minkä tuloksena Ylva ei ole enää pitkään aikaan maksanut ylioppilaskunnalle tuottoja, joilla ennen rahoitettiin opiskelijoiden toimintaa.
Syynä HYY:n talouden romahtamiseen oli Ylvan ylivelkaannuttaminen, samanaikainen kiinteistöjen arvon lasku ja lyhyesti sanottuna holtiton taloudenpito ja järjettömien haasteiden ja riskien ottaminen.
Varoitin asiasta tässä kirjoituksessani vuodelta 2020.
Syylliset, joista mediassa ei ole puhuttu ymmärrettävistä syistä mitään, löytyvät samoilta suunnilta kuin syylliset Suomen valtion holtittomaan velkaannuttamiseen. Ylioppilaskunnan vihervasemmistolaiset yleistuhlarit ja henkseleitään paukuttelevat oikeistoporvarit yhdessä polttivat ylioppilaskunnan varallisuuden omassa idealismissaan.
Ostaja oli Keva, joka hankki omistukseensa myös kadun toisella puolella olevan Stockmannin päätoimitalon vuonna 2022 noin 400 miljoonalla eurolla. Syynä tavaratalokiinteistön menetykseen oli Stockmannin tapauksessa sama kuin HYY:n tapauksessa: ylirakennuttaminen ja holtiton kiinteistösijoittaminen. Lisänä oli järjettömien riskien otto Venäjän-liiketoiminnoissa (arvostelin Stockmannin kasvulaukkaa täällä).
Voiton sekä Ylvan että Stockmannin kaupoissa korjasi eläkeläisten vakuutusyhtiö, mikäli median arvaukset HYY-kauppojen noin 200 miljoonan euron summasta pitävät paikkaansa.
HYY saattaa joutua laittamaan lihoiksi vielä kolmannenkin ylioppilastalonsa, 2008 valmistuneen Domus Gaudiumin tai osia siitä. Opiskelijat pulisevat toistensa edesottamuksista vielä pitkään.
Haso Oy:n katastrofi on aivan kulman takana
Helsingin kaupungin asumisoikeusyhtiö Haso Oy on ajautunut pahoihin talousvaikeuksiin, joiden vuoksi yhtiön johto on heitellyt asukkaiden silmille märkiä rättejä ja korottanut parissa, kolmessa vuodessa kuukausittaisia käyttövastikkeita noin 50–60 prosentilla (kirjoitin asiasta täällä ja Yle täällä ja täällä).
Hason valtavat talousongelmat, 1,1 miljardin euron velka ja 40 miljoonan euron kumulatiivinen alijäämä ovat syntyneet kiivaan rakentamistahdin vuoksi, kun kaupunginvaltuuston penkeistä huudettiin aina vain lisää sosiaalista asuntotuotantoa ja monille uusille asuinalueille kaavoitettiin 10–20 prosenttia asumisoikeusasuntoja.
Tämä asetti Hason valtavien paineiden eteen. Alkuvuosina yhtiöllä ei ollut edes palkattua henkilökuntaa, vaan se porhalsi eteenpäin aavejunan tavoin. Tosin jättiläisvelka on syntynyt vasta viime vuosina, kun rakentamistahti yltyi ylikierroksille. Syynä Hason ylivelkaantumiseen on kelvoton poliittinen johtaminen, ja syylliset löytyvät samoilta suunnilta kuin HYY:n tapauksessa ja Suomen valtion velkaannuttamisessa: vihervasemmistosta ja liberaalista talousporvaristosta.
Vihervasemmisto halusi sosiaalista asuntotuotantoa ja Kokoomus kannatti Hason valtavia tilauksia, koska niistä hyötyi puolueen taustalla vaikuttava rakennusteollisuus. Korkosuojaukset, riskianalyysit ja puskurirahastojen keruu laiminlyötiin, kun diletantit luottivat 0-korkojen jäämiseen pysyväksi.
Nyt Haso koettaa siirtää yhtiön jättiläismäiset velat ja korot yksipuolisesti aso-asukkaiden maksettaviksi, vaikka asukkaat eivät ole voineet päättää yhtiön toiminnasta eivätkä ole kausaalisessa vastuussa yhtiön ylivelkaannuttamisesta.
Koska vika on taaskin poliittisessa päätöksenteossa, kaupungin tulisi korjata huonossa omistajaohjauksessa tekemänsä virheet ja pääomittaa sataprosenttisesti omistamaansa Hasoa tuntuvasti, jotta sinänsä tarpeellinen aso-yhtiö voitaisiin pelastaa vararikolta.
Jälkikäteen tapahtuva pääomittaminen voidaan nähdä myöhästyneenä sijoituksena kaupungin omaan kiinteistövarallisuuteen, jonka velanhallinta ja rahoitus on alun perin arvioitu täysin väärin.
On selvää, että tähänastisia vielä rajummatkaan käyttövastikkeiden korotukset eivät riittäisi Hason velkojen korkomenoihin ja pääomalyhennyksiin.
Nyt ilmoitetut korotukset puolestaan ovat Hason asukkaille eräänlainen ylimääräinen kuntaveron korotus.
Ennusteeni on, että Haso menee nurin noin kolmen vuoden sisällä, jos kaupunki ei pääomita yhtiötä reilusti. Kaupungin ensi vuoden budjetissa oleva 2 miljoonan euron pääomitus on täysin riittämätön loiventamaan käyttövastikkeita asukaspaon pysäyttämiseksi, ja subvention pitäisi olla kymmenkertainen.
Asukkaat ovat tekemässä asian puolesta kuntalaisaloitetta, jonka voi jokainen helsinkiläinen allekirjoittaa täällä.
Mikäli nyt ilmoitetut käyttövastikkeet jäävät voimaan, Hasolla asuminen on pienituloisille ja vähävaraisille mahdotonta ja parempituloisille kannattamatonta.
Asiassa on taloudellisen de facto -näkökulman lisäksi myös juridiset de jure ja ex lege -postulaatit, joista ei voida poiketa.
Kyseiset korotukset saattavat täyttää rikoslaillisen petoksen ja kiskonnan tunnusmerkit (RL 36 luku, 1,2 ja 6 §) ja olla vastoin aso-lain sisäisiä kohtuullisuuden vaatimuksia ja yhtiölle asetettuja hyvän taloudenpidon velvoitteita (AsoL 32, 33, 34 §).
Asukaspako ja hintahäätäminen ovat jo käynnistyneet, kun muutamat asukkaat ottavat kymmenien tuhansien eurojen aso-maksunsa yhtiöstä ja jäävät Hasoon vuokralle!
 |
| Asukkaiden keskustelua Hason ongelmista Facebookissa. |
Aso-asuntoja saa viimesijaisena keinona myös vuokrata, jos aso-maksun tuovia asukkaita ei löydy (AsoL 74 §). Näin aso-asuntoja valuu kuitenkin käyttötarkoituksensa ulkopuolelle markkinavuokra-asunnoiksi, mutta Hasolle se näyttää olevan ainoa vaihtoehto.
Kun valtionhallitus puolestaan on tuhoamassa koko asumisoikeusjärjestelmää lainmuutoksilla, jotka se aikoo voimaan ensi vuonna, Haso ilmeisesti hyödyntää nuo muutokset. Jos vaade asuntojen käyttö- ja luovutusrajoituksista menee hallituksen esityksenä läpi (niin kuin menee), Haso todennäköisesti aloittaa asuntojensa realisoimisen ja tarjoaa niitä ostettaviksi asukkaille tai sijoittajille.
Koska asukkailla ei ole varoja asuntojen omaksi lunastamiseen, tämä johtaa asukkaiden vuokralaistamiseen, ja onnen ensimmäisellä portaalla olleet aso-asukkaat pudotetaan vuokralaisuuden kaleeriorjuuteen.
Koska Haso hallinnoi noin 204 miljoonan euron arvosta aso-asukkaiden asumisoikeusmaksuja, Haso ei selviä niiden palauttamisesta, mikäli kymmenenkin prosenttia asukkaista ottaa rahansa ja lähtee eikä uusia aso-maksun tuovia asukkaita saada tilalle.
Kaupungin kannattaisi siis pääomittaa Hasoa etukäteen, koska siten pääomitus voitaisiin suunnata käyttövastikkeiden alentamiseen eikä asukaspakoa syntyisi. Jos taas kaupunki myöhästyy pääomittamisessa, joudutaan koko subventio käyttämään aso-maksujen palauttamiseen lähteville asukkaille.
Hason kassa puolestaan on tyhjä ja pyörii kaupungin takaaman velan rahalla.
Uusia asukkaita ei Hasolle nykymenolla tule. Se on varma, ja mainostaminen on epätoivoista tekojen puhuessa puolestaan. Ei kenenkään kannata sijoittaa kymmeniä tuhansia euroja kynnysrahaa päästäkseen maksamaan liki markkinavuokratasoista käyttövastiketta.
Haso johto ei ymmärrä, mistä puhuu vedättäessään käyttövastikkeita markkinavuokrien pintaan.
Hason käyttövastikkeiden vertaaminen markkinavuokriin on joka tapauksessa väärä vertailukohta, koska asumisoikeuslaissa ei puhuta markkinavuokrista, vaan kyseinen sana poistettiin hallituksen esityksestä (HE189/2020vp) eikä sitä viety Asumisoikeuslakiin (393/2021). Olisi lisäksi epäjohdonmukaista, että yhtiö saisi valtion tuet ja takaukset mutta voisi silti pitää vastikekantonsa vertailukohtana ja kattona vapaarahoitteisten asuntojen vuokria. Lisäksi jokainen Hason asukas on valittu taloudellisin sosiaalisin perustein (AsoL 13 §), ja yhtiö on omakustannusperustainen, joten markkinavuokrat olisivat siksikin väärä vertailukohta.
Ei ole myöskään takeita aso-maksujen saamisesta koskaan takaisin, sillä yhtiön mennessä nurin asukkaat ovat viimesijaisia saajia konkurssipesästä.
Hasolla on optimististen arvioiden mukaan varallisuutta noin 1,4 miljardin arvosta, mutta rahat ovat seinissä kiinni, kuten asukkaiden aso-maksutkin, ja varallisuuden arvo romahtaisi suuren määrän tullessa kerralla kaupan.
Siinä tapauksessa asukkaiden ovelle ilmestyisi uusi isäntä uusine vaatimuksineen, kuten Kojamon tapauksessa sen jälkeen, kun sosiaalista asuntotuotantoa rakennuttanut ja niin sanottua punapääomaa sisältänyt entinen VVO vietiin pörssiin (aiheesta täällä ja täällä).
Juuri asukkaiden vuokralaistamista Haso ilmeisesti tavoittelee yhdessä kokoomusjohtoisen valtionhallituksen ja ministeriön kanssa. Mattojen vetäminen Hason asukkaiden alta on mahdollista toki jo nykyisenkin Asumisoikeuslain 88 §:n nojalla, jos asunnot ovat pääosin muussa kuin aso-käytössä, ja siksi aso-asukkaiden vuokralaistaminen on Hasolle niin tärkeää.
Hason johto tyynnyttelee asukkaita lupauksilla, joiden mukaan ensi vuotta seuraaville vuosille ei tulisi enää radikaaleja tasokorotuksia. Mutta sitten tuleekin postiluukusta kysymys, ostatko omaksi vai jäätkö uuden pehtoorin vuokralaiseksi.
Yhteistä HYY:lle, Stockmannille ja Hasolle ovat ylirakentaminen, ylivelkaannuttaminen ja johdon tekemät dynamiittityhmyydet.
Yhteistä on myös se, että näiden kiinteistöjen entiset asukkaat ovat vuokralaisia entisissä rakennuksissaan.
Myös Hasolla on edessään HYY:n ja Stockmannin kohtalo, saneeraus ja myynti, jos kaupunki ei Hasoa pääomita. Ja pian.
Aiheista aiemmin
