Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYY (joka piilottaa akateemisen taustansa uuteen liiketoiminnalliseen nimeensä ”Ylva”) on purkamassa Hakaniemessä sijaitsevaa toimistotalojen rykelmää rakennuttaakseen paikalle uuden. Kahden puolen Siltasaarenkatua sijaitseville tonteille rakennetaan muun muassa asuntoja ja majoitustiloja yliopistolla toimiville ulkomaalaisille tutkijoille.
Helsingin Sanomien jutun mukaan purettavat virastorakennukset olivat ”teknisesti ja toiminnallisesti niin vanhanaikaisia”, ettei niitä kannata korjata. HYY puolestaan kaavailee alueesta ”kansainvälisesti houkuttelevaa tieteen ja yritysten kohtaamispaikkaa”.
Virastorakennusten purkaminen on sinänsä nautinnollista katseltavaa. Kukapa ei byrokratian romuttamisesta tykkäisi? Toisessa buildingissa toimi tosin HSL ja toisessa kaupungin rakennustarkastusvirasto ja päiväkoti – melko tarpeellisia molemmat.
 |
| Tämä virastokolossi puretaan, ja paikalle rakennetaan kansainvälisyyden Mekka. |
Teknokratia tuskin vähenee jatkossa, sillä HYY rakennuttaa paikalle liiketalouden ja tieteen intressejä pyhittävää temppeliä, jossa sivistyksen soihtujen sijasta loistavat internatsismin ja monikulttuuri-ideologian kellokkaat euron kuvat silmissään. ”Maailmanluokan hotelli” vain pahentaa globaalikapitalistisen vieraantuneisuuden lietsomaa hysteriaa.
Myöskään kaupunki ei myynyt tontteja paikalla olleiden rakennusten vanhentuneisuuden vuoksi vaan saadakseen tonteista ne 15 miljoonaa euroa, joilla maapohja vaihtoi omistajaa (kaupasta Ylen jutussa). Taloista uudemman ikkunat ja julkisivu saneerattiin muutama vuosi sitten, joten hukkaan menivät korjausrahat. Kiinteistöjä on ylläpidetty selvästikin ajattelemattomalla tavalla.
Kansainvälisyyden moskeija resurssien riistäjille
Nähdäkseni ainakin uudempi kiinteistö olisi sopinut sellaisenaan ulkomaalaisten tutkijoiden majoittamiseen – tehtävään, johon nyt rakennetaan kokonaan uutta palatsia. Purettavassa talossa on tiiviit ikkunat, ja sisätilat olisi voinut helposti saneerata yksityisiksi tai useamman hengen huoneiksi.
Tiloihin olisi täytynyt vain tuoda kasattavia rautasänkyjä tutkijoiden yöpymistä varten. Niitä olisi saatu kätevästi Puolustusvoimien (valitettavasti) lopetetuista varuskunnista tai (mielihyvin supistetuista) pakolaiskeskuksista. Pöydiksi olisi voinut tuoda pintalaminoituja tupapöytiä ja istumiksi kovia muovipintaisia jakkaroita ilman selkänojaa. Siinä olisi ollut riittävästi luksusta ulkomaalaisille tutkijoille! ATK-fasiliteeteistään jokaisen pitää vastata itse, ja iPhone-miehillä ja muilla arabi-Elviksillä ei teknoblingistä näytä olevan ainakaan turvapaikan saantia haittaavaa pulaa.
 |
| Tämä hyväkuntoinen rakennus ei kelpaa ulkomaalaisille tutkijoille, vaikka siinä oli pitkään muun muassa päiväkoti. |
Myös uuden kiinteistön valmistuttua ulkomaalaiset tutkijat joutuvat tyytymään hotelli Kämpiä vaatimattomampaan tasoon. Koska huomauttamista löytynee myös uuden kiinteistön mukavuuksista, yhtä hyvin olisi voinut ottaa valitukset vastaan nykyisen kiinteistön epätäydellisyyksistä.
Nähdäkseni ulkomaalaiset tutkijat eivät ansaitse maassamme enää yhtään mitään lisää, eikä heille tule enempää resursseja osoittaa. Muutama vuosi sitten Helsingin Töölöön saneerattiin kaksi tornitaloa vierailevien tutkijoiden käyttöön. Majoitusta organisoiva Unihome Oy hallinnoi useita muitakin kiinteistöjä, jotka ovat varatut Helsingin yliopistossa ja Aalto-yliopistossa vieraileville kansainvälisille tutkijoille. Kyse on ulkomaalaisten vierailijoiden subventoimisesta, sillä Unihome Oy toimii tappiolla, minkä paljastaa tilinpäätös. Mikään ”menestystarina” se ei siis ole (yhtiön mainoksesta poiketen).
HYY hyysää vääriä tahoja
Myös Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan omistama Ylva erehtyy pahan kerran pyrkiessään tarjoamaan majoitusta ja mukavuuksia ulkomaalaisille vieraille. HYY hyysää vääriä tahoja harjoittaessaan vieraskoreutta ulkomaalaisten hyväksi samalla, kun monet suomalaiset opiskelijat joutuvat olemaan vailla asuntoja pääkaupunkiseudulla.
Mitäpä, jos HYY rakennuttaisikin Hakaniemeen opiskelija-asuntoja suomalaisille nuorille? Tätä kannatan itse niin poliittisesti kuin tiedepoliittisestikin. Mitään hyötyä ulkomaalaisten opiskelijoiden tai
tutkijoiden palvomisesta ei Suomen tieteelle ole. Tieteelliset vaikutteet kulkevat
julkaisuina sähköisesti, eikä siihen tarvita majoitusta eikä palkkaa. Rahat lypsettyään nuo kosmopoliitteina esiintyvät kiertolaiset siirtyvät kalvamaan seuraavaa kohdetta.
Maamme opetus- ja tutkimusresurssit ovat niin niukat, että niitä ei pitäisi lainkaan jaella muille kuin Suomen kansalaisille. Jokaisen tänne pyrkivän pitäisi vastata majoituskuluistaan markkinaehtoisesti itse. Niin myös suomalaiset joutuvat tekemään – ja maksamaan lisäksi huomattavia lukukausimaksuja ulkomailla opiskellessaan (aiheesta täällä, täällä, täällä ja täällä).
Myös opiskelijoiden vaihtosuhde on suomalaisille nykyisin tappiollinen. Suomessa on enemmän ulkomaalaisia käyttämässä hyväkseen meidän verovaroillamme tuotettuja koulutuksia, kuin suomalaisia on ulkomailla opiskelemassa. Opetusministeriö puolestaan on sallinut koulutusresurssimme kaupustelun ulkomaalaisille samalla, kun lähiopetusta on lopetettu ammattikoulutuksesta niin runsaalla savotalla, että opiskelijat eivät enää opi mitään (aiheesta täällä).
Suurin ongelma on kuitenkin yliopistoissa, joissa hallinto ja rehtoraatti ovat
asettaneet oikein tavoitteeksi, että vähintään 15–30 prosenttia opiskelu- ja työpaikoista annettaisiin ulkomaalaisille, vaikka he eivät
ole millään tavalla oikeutettuja nauttimaan
valtiorahoitteisen yliopistolaitoksemme resursseista. Verottamisen oikeutus perustuu siihen, että kannetut varat palautuvat niiden maksajien, eli omien kansalaisten, hyödyksi – vuotavalla sangolla ehkä, mutta kuitenkin.
Koulutus- ja tiedepolitiikan hölmöydet ovat seurausta suomalaisten valtavirtapoliitikkojen typeryydestä, hyväuskoisuudesta, lammasmaisuudesta ja ennen kaikkea heidän omasta pyrkimyksestään maksattaa moraalikarismansa ja hyvesignalointinsa tavoittelu veronmaksajien kassasta. Osa kerätään ylioppilaskuntien veroluonteista jäsenmaksua pulittamaan pakotettujen opiskelijoiden kukkarosta.
Resurssien roiskiminen ulkomaille on luotu kokoomuslaisten, kepulaisten ja sosiaalidemokraattisten opetusministerien kaudella, eikä ajurinlakin vaihtuminen Li Anderssonin (vas.) päähän tilannetta paranna (aiheesta täällä).
Tieteen ja opiskelun voimavarat kohdistettava suomalaisille
Asunnot ja opiskelupaikat ovat vain kermavaahtoa ja mansikoita ulkomaalaisille osoitetun palvelun päällä. Pahinta on yliopistotyöpaikkojen antaminen ulkomaalaisille.
Keille ne sitten menevät? Otan esimerkiksi kolmen vuoden takaisen professorinimityksen, jolla britti David Inglis juntattiin Helsingin yliopistoon sosiologian professoriksi (aiheesta täällä). Voidaan kysyä, pitikö sekin virka ulkomaalaiselle antaa, kun työmarkkinat yhteiskuntatieteilijöiden keskuudessa ovat Suomessa muutenkin kireät.
Inglis puolestaan selitti tulleensa Suomen kuivaamaan paitaansa kyyneleistä, joita hänelle oli tuottanut Ison-Britannian ero Euroopan unionista. Tulin Suomeen voidakseni kokea olevani ”eurooppalainen”, lausui ruokailun ja viinien maistelun sosiologina esiintyvä David Inglis virkaanastujaispäivänään moittiakseen omaa kotimaataan.
Kuulostaa selittelyltä ja samanlaiselta tekosyyltä kuin elintasopakolaisuus yleensäkin, joka tätä kautta on laajentunut myös asiantuntija-aloille. Vikaa ei olekaan Ison-Britannian erossa EU:sta vaan kyseisen kansalaisen sopeutumattomuudessa kotimaansa oloihin.
Meidän suomalaistenko pitäisi maksaa hänen kotimaanvihastaan johtuvien kompleksiensa hoidot tarjoamalla hänelle täältä professorin virka, kun oma virkansa lähtömaassaan ei riittänyt?
Suomen yliopistot eivät tarvitse enää yhtään vasemmistolaiskääkkiä samppanjasosialismiaan ja kaviaarikommunismiaan juhlimaan, vaan entisiäkin pitäisi potkia ulos yliopistojen pylväiden väleistä, jotta edes jonkinlainen uskottavuus säilyisi tieteillä.
Sama voidaan toistaa myös monien muiden henkilöiden ja ulkomaalaistettujen tieteenalojen kohdalla. Pahin tilanne on filosofiassa, jossa juuri kukaan ei puhu sönkötyksestä vapaata suomea ja josta voitte lukea enemmän täältä.
Mitä tekisin ministerinä?
Koska edustan erään Yleisradion toimittajan mielestä kuulemma perussuomalaisten ”koulutettua siipeä”, hän kysyi minulta eduskuntavaalien radiotentissä, mitä perussuomalaiset aikovat tehdä, jotta asiantuntijoiden aivovuoto ulkomaille saataisiin tukittua. Se oli mielestäni väärä kysymys, enkä voinut käsitellä sitä vastaamatta kysymyksen toiseen puoleen, joka koskee työvoiman maahantuontia.
Vastaukseni on, että ensin pitäisi saada työvoiman maahantuonti tukittua myös asiantuntija-aloilla, jotta kenenkään suomalaisen ei tarvitsisi lähteä etsimään töitä ulkomailta. Niinpä ehdotin, että ulkomaisen työvoiman tarveharkintaa laajennettaisiin koskemaan myös asiantuntija-aloja.
Vastaukseni ei tietenkään Ylen toimittajaa tyydyttänyt, vaan hänen mielestään se oli vastaus eri kysymykseen. Omasta mielestäni se oli vastaus nimenomaan ongelmien ytimeen ja samalla myös ainoa oikea vastaus. Tätä tavoitetta ei HYY:n hyysäämishanke edistä vaan pahentaa, ja kaikki tuo kurjistaminen tapahtuu ylioppilaskunnan punavihreän ja huvitteluliberaalin hallinnon suostumuksella.
Asiassa tarvittaisiin kokonainen poliittisen ilmaston muutos, jotta päästäisiin kitkemään suomalaisiin ihmisiin kohdistuvaa rasismia. Hakaniemeen pitäisi rakentaa muutakin kuin wau-arkkitehtuuria, jotta stadilaisten alkuasukkaiden ja muiden paikkakuntalaisten vahvasti värittynyt kaupunginosaidentiteetti ei järkkyisi. Näin siitä huolimatta, vaikka joku nörtti tai akatemian punakaartilainen tulisikin ulisemaan, että ”et sä noin voi sanoo”.
Aihepiiristä aiemmin
Miksi Suomen yliopistot eivät pärjää koripallossa?
Mokutettua opiskelija-asuntopolitiikkaa
Rikastuttavaa maahanmuuttajataustaistatuttamista
Yliopistofilosofian vanhat ja uudet ruhtinaat
Kuinka koulutuksen säästöt kannattaisi kohdentaa?
Monikulttuuri-ideologian propagointi aloitetaan yliopistojen pääsykokeissa
Oikeutta juhlapaikanhakijoille
Lukukausimaksusta ja makukausiluksusta
