7. lokakuuta 2009
Ulkomaalaisten lukukausimaksuista
Yliopistoyhteisössä ja politiikassa on kiistelty tavan takaa ulkomaalaisten oikeudesta ilmaiseen opiskeluun Suomen yliopistoissa. Lisäksi on paheksuttu ulkomaalaisten nimittämistä suomalaisiin yliopistovirkoihin suomalaisten ohi. Myös sosiaali- ja terveysministeri Leena Hyssälä otti jokin aika sitten kannan, jonka mukaan ”Suomessa on liikaa ulkomaalaisia opiskelijoita”.
Tällä hetkellä Suomessa opiskelee 12 500 ulkomaalaista, kun ulkomailla puolestaan opiskelee vain noin 4 000 suomalaista. Vaihto-opiskelua ei voida eikä ole syytä kokonaan kieltää, sillä vuorovaikutus liittyy tieteen olemukseen. Luvut ovat kuitenkin Suomelle erittäin epäedulliset.
Olen jo aiemmin ottanut kannan, jonka mukaan yliopistovirkoihin ei pitäisi houkutella ulkomaalaisia, mikäli päteviä suomalaisia on tarjolla. Pohjoismaiset väittelykriteerit ovat maailman huippua, joten pätevistä hakijoista ei ole ollut eikä ole näköpiirissäkään mitään pulaa. Niinpä virat pitäisi julistaa yleensä vain kansalliseen hakuun. Tämä on osa kansallista kulttuuripoliittista strategiaa, jolla vahvistetaan muun muassa suomen kielen asemaa.
Lisäksi kannatan lukukausimaksujen säätämistä ulkomaalaisille opiskelijoille. Ei ole oikein, että ulkomaalaiset voivat hyötyä Suomen korkeatasoisesta koulutusjärjestelmästä osallistumatta mitenkään sen ylläpitokuluihin. Ilmaisen opiskelun pitää kuulua vain Suomen kansalaisille, jotka meritokraattisesti ansaitsevat sen veronmaksajina. Poikkeuksen voi muodostaa yliopistojen vastavuoroinen opiskelijavaihto, mutta tällöin tulijoita pitäisi olla täsmälleen sama määrä kuin vaihtoon lähtijöitä.
Suomalaisopiskelijoiden on turha valitella ulkomaalaisten opiskelun maksullistamista. Sitä surressaan suomalaiset ampuisivat itseään jalkaan. Opintotuki on nyt niin riittämätön kuin on muun muassa siksi, että suomalaisia resursseja valuu koko ajan ulkomaalaisten hyväksi. Jos ulkomaalaisille säädettäisiin lukukausimaksu, jäisi enemmän liikkumavaraa suomalaisnuorten oman opintotuen korottamiseen.
Ulkomaalaisten ilmainen opiskelu ei ole myöskään kansainvälisesti vertaillen kohtuullista. Monissa suurissa huippuyliopistoissa yhden lukukauden opiskelu maksaa enemmän kuin Cadillacin kromaukset. Lukukausimaksut olisivat paikallaan jo siksi, että ne ohjaisivat ulkomaalaisia harkitsemaan paremmin opintojaan Suomessa, opettaisivat arvostamaan maamme korkeatasoista koulutusjärjestelmää ja estäisivät suoranaisen hyväksikäytön. Voisivatpa lukukausimaksut johdattaa arvostamaan paremmin myös suomalaisia yliopistoja ja niissä suoritettuja tutkintoja.