Kirjani Totuus kiihottaa – Filosofinen tutkimus vasemmistopopulistisen valtamedian tieto- ja totuuskriisistä sensuroiminen Suomen Perustan omasta toimesta ei ollut mitenkään ihmeellistä, vaikka se tutkimusjulkaisuun kohdistuessaan olikin ainutlaatuista.
Syynä kirjani jakelun keskeyttämiseen oli opetus- ja kulttuuriministeriön Coltti, jonka se oli asettanut ajatuspajan ohimolle.
Ajatuspajaa uhattiin valtionapujen takaisinperinnällä, mikäli tutkimusjulkaisussa ei edistetä tieteen ulkoisia päämääriä, kuten ”tasa-arvoa”, ”yhdenvertaisuutta” ja muita niin sanottuja kelluvia merkitsijöitä. Feminismin arvostelu käännettiin ”naisvihaksi” ja poliittinen kritiikki ”häirinnäksi” feministien alettua pimputtaa mandoliiniaan medioissa ja hallinnossa.
Tosiasiassa median ei pidä päättää mediatutkimuksen merkityksestä eikä ministeriön sekaantua tutkimusjulkaisujen sisältöihin. (Aiheesta tarkemmin täällä.)
Miksi sitten kirjoitan aiheesta yhä? Siksi, että aiheella on ydinräjähdyksen tavoin laajenevaa poliittista merkitystä, ja köyttä kiristetään sananvapauden ja tieteen vapauden ympärillä.
Perussuomalaisten painostamisesta itsesensuuriin on tullut vaarallinen yleiskäytäntö, ja puolue on joutunut taistelemaan elintilasta muissakin yhteyksissä.
”Jonon ohi” -mainos
Helsinkiläiset varmasti muistavat, että kuntavaalien aikaan 2021 Helsingin kaupungin liikennelaitos käskytti
mainostilaa operoivan JCDecauxin poistamaan asuntojonoja koskevan mainoksen puolueen
ostamilta mainospaikoilta. Päätös ylenkatsoi demokratiaa, sillä kuntavaaleissa
valitaan HKL:n oma johto. Myöhemmin Perussuomalaiset yrittivät estää HKL:n yhtiöittämisen, ja syystä.
Perussuomalaisten ”Jonon ohi” -mainos vihjasi, että Helsingin kaupunki jakaa vuokra-asuntoja epäreiluin sosiaalisin perustein, mutta kaupungin vuokraviranomaiset kiistivät kaupungilla olevan mitään asuntojonoa. Suomen Uutiset kirjoitti aiheesta jutussaan ”Helsingin kaupunki puuttui vaaleihin repimällä PS-vaalimainokset alas” 9.6.2021.
Sosiologian näkökulmasta jono muodostuu aina, kun ihmisiä laitetaan suosituimmuusjärjestykseen. Tosiasiassa jono siis on. Jos nuo valikointiperusteet ovat epäreiluja ja esimerkiksi maahanmuuttajia suosivia, muodostuva jono voi olla myös sartrelaisen tuskaisa. Pakolaisina ja turvapaikanhakijoina maahan tulleet ovat lähtökohtaisesti vailla mitään asuntoa, joten sosiaaliset valintaperusteet suosivat heitä.
Vastaavasti myös toimeentulotuen saannin vasemmistolaiset varattomuusihanteet takaavat tulijoille täyden toimeentulon samalla, kun vähäistäkin varallisuutta omistaville suomalaisille itselleen ei myönnetä toimeentulotuesta mitään heidän juokseviin elinkustannuksiinsa. Tämä kannustaa hankkiutumaan mahdollisimman nopeasti täysin köyhiksi ja asunnottomiksi, minkä ei pitäisi olla lain tarkoitus.
Mainoskiistassa perussuomalainen puolue antautui itsesensuuriin, mutta riiteli asiasta myöhemmin poliittisten oikeuksien ja sananvapauden nimissä. HKL:n ja JCDecauxin vetoaminen Mainonnan eettiseen neuvostoon oli virheellistä, sillä sääntöjensä mukaan neuvosto ei ota kantaa poliittisen mainonnan sisältöön.
Kulkemiskulunkien vastamainos ja sen taustat
Nyt, vuoden 2022 aluevaalien alla Perussuomalaisia vaadittiin poistamaan ajopolttoaineiden veronkorotuksia arvosteleva TV-mainos, jossa vilahtivat huoltoasemaketju St1:n tunnus ja liikepaikka. Puolue kieltäytyi itsesensuurista, koska tavaramerkkisuoja ei koske poliittista toimintaa.
Hmm... Perussuomalaiset ja St1? Yhdistetäänpä pisteet.
Totuus tapahtuminen takana on, että vihreän ministerin Maria Ohisalon puoliso Miika Johansson toimii johtajana St1:n uusiutuvan energian Tuulivoltti-yhtiössä ja on siten yksi firman tuulimyllyparoneista.
St1:een rekrytoitiin myös toinen Ohisalon erityisavustaja, Ville Hulkkonen. Molempien nimityksestä bensayhtiöön kirjoitti Iltalehti jutussaan ”Ohisalon erityisavustaja bensayhtiön lobbariksi” 26.3.2021.
St1 omistama tuulivoimafirma Tuulivoltti Oy teki 19 tuhannen euron liikevaihdolla 73,2 miljoonan euron tuloksen ensimmäisellä tilikaudellaan vuonna 2020. Miten tämä oli mahdollista?
Tuulivoltti oli uusi firma, joka oli muodostettu monimutkaisten kauppojen kautta sitä edeltäneistä yhtiöistä. Suomen Kuvalehti laski jutussaan ”Miljardi euroa tuulen tueksi” 21.1.2020, että Tuulivoltin edeltäjä Tuuliwatti Oy oli saanut valtiolta tukina yhteensä 218 miljoonaa euroa.
Tuulivoltti Oy:n huikea tulos ei ollut kuitenkaan peräisin vain valtion ilmastopoliittisista tuista vaan sen liiketoiminnan myymisestä lopulta Valtion Eläkerahaston omistamalle
Exilion Tuulelle, joka osti Ohisalon miehen johtaman tappiollisen bisneksen veronmaksajien rahoilla.
Huipputuloksestaan Tuulivoltti päätti jakaa osinkoina 15 494 847 euroa Ohisalon puolison sisäpiirille, mikä käy ilmi yhtiön vuoden 2020 tilinpäätöksestä (s. 7). Tuulivoiman syöttötarffijärjestelmän mukaisista valtiontuista on virrannut jatkuvasti miljoonittain veronmaksajien rahaa tuulivoimaa rakentaneille ja tuulivoimaloita omistaville rahastoille ja keinottelijoille.
Tämä antaa näyttöä rahanvihreästä korruptiosta, kaksinaismoralismista ja siitä, miten veronmaksajien rahaa syydetään ”ilmastonmuutoksen” torjunnan varjolla tuttavien, vaalirahoittajien ja sukulaisten ”ympäristöystävällisille” yhtiöille, joiden panos luonnonsuojelussa on mitätön tai jopa negatiivinen.
Eipä siis ihme, että tapahtumien taustalla olevaa St1:stä ei olisi saanut mainita Perussuomalaisten mainoksessa.
Tosiasiassa tapauksesta olisi voinut tehdä asioiden ytimeen suoraan porautuvan antimainoksen, jollaisia vihervasemmistolaiset cancel-aktivistit ovat tehtailleet kaikista vähänkin itseään miellyttämättömistä asioista.
