Miksi kokoomus nousi kuntavaalien suurimmaksi?

Nyt kun kokoomus on eduskuntavaalien suurin puolue, pääministeripuolue, presidenttipuolue ja vielä kunnallisvaalienkin suurin puolue koko maassa, on syytä kysyä, miksi. Selityksiä on useita.

1) Ensinnäkin kokoomuksen kannatusprosentti (21,9) vastaa yhden hyvinvoivan kansanosan edustusta väestöstä. Yksi viidesosa tulee vielä toimeen, kun taas neljä viidesosaa voi kehnosti. Yhdellä viidenneksellä on kohtalaisen pysyvät tulot ja vakituinen työpaikka, kun taas neljä viidesosaa kärsii kyykytyksestä.

2) Toinen syy on kansamme rikas mielikuvitus. Kokoomus on tunnetusti taksikuskien ja partureiden puolue. Siinä asemassa on aikaa ajatella ja kuvitella. Koska suurin osa ihmisistä ei pysty tekemään itseään niin rikkaaksi (eli noin sadantuhannen euron vuosituloista nauttiviksi), että kokoomuksen äänestäminen kannattaisi, he kuvittelevat itsensä rikkaiksi. Kuvitteleminen on halpaa ja siksi myös yleistä. Eräs selitys on siis se, että ihmisillä on rikas mielikuvitus ja he samastuvat Kauniisiin ja rohkeisiin, ehkä pian taas myös Dallasiin.

3) Kolmas selitys on, että kokoomuslaisilla on kauniit vaatteet.

4) Neljäs selitys on, että kokoomus on onnistunut Eurooppa-politiikan hoitamisessa. Kaikki tietävät, että jos laastarilapun nyppää irti nopeasti, se aiheuttaa vähemmän kokonaistuskaa kuin hidas kiskominen. Kokoomus on demarien tuella päättänyt polttaa kansallisvarallisuutemme EU-uunissa samalla kun kuntalaisten peruspalveluista säästetään. Koska nopeasti tehtynä kansallinen itsemurha tekee vähemmän kipeää kuin hitaasti viilleltynä, siksi kokoomus.

5) Viides selitys on vaalien ja karnevaalien yhdistäminen: Halloweenin keskellä ihmiset ovat sekoittaneet poliittiset haamut ja juhlista palaavat monsterit sekä äänestäneet vaalikopeissakin poliittisten haamujen puolesta. Esimerkiksi valtakunnallisen ääniharavan Jan Vapaavuoren taustalla kummittelevat kolme rikostuomiota eivät haitanneet Ben Zyskowiczin äänten perimistä. Ja kokoomuslaisuus on pitkälti perintövarallisuutta.

6) Kuudes selitys on se, että kokoomus on myös pappien ja poliisien puolue. Sosiaali- ja terveyspoliittiset huononnukset ovat siis jo niin pitkällä, että vain pappi voi auttaa (hautajaiset) tai tarvitaan poliisia käymään (perheväkivalta, työpaikkakiusaaminen, nuorison pamputtaminen).

7) Seitsemäs selitys on, että kokoomus ottaa köyhiltä ja antaa rikkaille. Kun on köyhä, tämä auttaa ymmärtämään rikkauden arvon, sillä köyhänä ollessaan pienilläkin asioilla on merkitystä. Esimerkiksi sopivat terveyskeskusmaksujen poistot, joista Helsingin valtuustoryhmät olivat sopineet, mutta joita ei ollutkaan kaupunginjohtaja Pajusen esittelemällä listalla. Tämä osoittaa, että kokoomuksen sanaan voi luottaa. Maksujen poistoa kokoomus ei kehdannut vastustaa ryhmien tasolla kannatuksen menetyksen pelossa, ja todellisen kyntensä puolue näytti Pajusen esityksen kautta, jolla ei ole tietenkään mitään tekemistä kokoomuksen valtuustoryhmän kanssa.

8) Ja nyt tulee asiaa, jonka vaalimedian ilmatilaa hallitseva ”isänsä poika” Sami Borgikin osaisi sanoa: Kun äänestysprosentti jäi vain 58,2:een, se tarkoittaa, että vastarinnan muodot ovat kanavoituneet osallistumattomuudeksi. Siksi hallitusvastuussa olevien puolueiden arvostelu ei näy vaalituloksessa. Suomeksi sanottuna: hallituksen linjasta eri mieltä olevat ovat lannistuneet ja jääneet kotiin, kun taas pääministeripuolueen kannattajat ovat käyneet äänestämässä.

Vaaliväsymystä aiheuttaa varmasti myös se, että tänä vuonna käytiin jo yhdet valtakunnalliset vaalit, joissa oli kaksi äänestyskertaa, ja lyhyen ajan sisällä on päässyt äänestämään sekä eduskuntavaaleissa että europarlamenttivaaleissa.

Aika erikoista oli taaskin Helsingin Sanomien uutisointi, jonka mukaan ”kuntavaalien tulos merkitsee paluuta kolmen suuren puolueen malliin”. Niin ei sanottu silloin, kun kokoomuksen, demarien ja kepun rinnalla sinnitteli Vasemmistoliitto noin kymmenen prosentin kannatuksella. Jos lehti tarkoittaa, että Perussuomalaisten kannatuksen lasku eduskuntavaalien tuloksesta 12,7 prosentin tasolle kuvaa koko maan voimasuhteiden muutosta takaisin Tupun, Hupun ja Lupun todellisuuteen, en usko niin käyneen.

Keskustan kannatusnousu eduskuntavaalien murskatuloksesta selittynee sillä, että puolueella on perinteisesti voimakas kannatus maatalousvaltaisissa pienissä kunnissa. Eduskuntavaalien ja kunnallisvaalien tuloksia ei pitäisi yleensäkään samastaa eikä vertailla. Eivät Helsinginkään kunnallisvaalitulokset vastaa koko maan tuloksia kunnallis- eivätkä missään muissa vaaleissa.

Perussuomalaisen puolueen leirissä on tietysti oltu naama pitkänä, kun ei tullutkaan kahtakymmentä prosenttia. Oppositioasema on sulattanut kannatusta. Puolueen muutamat kohukansanedustajat ovat keskittyneet taistelemaan homoseksuaalisuutta vastaan, kun olisi ollut tärkeämpääkin puhuttavaa.

Vihreiden pysyminen Helsingin toiseksi suurimpana johtunee siitä, että samalla kun kantaväestö pakenee vihreiden riveistä, täydennystä laivataan ulkomailta.