18. helmikuuta 2019

Autot ja vanhukset – Ei puutetta populismista, Soini ja Orpo


Timo Soini (sin.) julkaisi blogissaan ikävän servauksen moittimalla Jussi Halla-ahoa ”kuurapääksi”. Soini kirjoitti ikäihmisten hoitajapulasta, että ”[h]oitajia ja hoivaa ei saa puoluepolitisoida. Halla-aho ei tätä käsitä.” Hän myös jatkoi: ”Kuurapää ei kauas nää.

Soinin väite on absurdi, koska vanhustenhoito on nimenomaan puoluepoliittinen kysymys. Sdp on ratsastanut koko ajan hoitajamitoituksen nostamisella 0,7:ään. Miten asiaa voitaisiin enää enempää tai vähempää puoluepolitisoida?

Jussi Halla-aho nimenomaan totesi puolueemme talous- ja sosiaalipoliittisen vaaliohjelman julkistamistilaisuudessa 7.2.2019, että näistä vaaleista on turha yrittää tehdä ”hoivavaaleja” ratsastamalla ”minimihoitajamitoituksella” tai eläkeläisten köyhyysloukulla.

Halla-aho piti mahdottomana sosiaalidemokraattien esittämää yhtälöä, jossa lisättäisiin vanhusten hoivatukea ja jatkettaisiin samanaikaisesti sellaista maahanmuuttoa, joka tuo maahamme vähäosaisten lisäksi lisää vähäosaisia.

Sdp tietenkin tarttui Soinin toteamukseen tekemällä siitä 16.2.2019 jutun. Demokraatin jo 15.2.2019 julkaiseman uutisen mukaan Soini haluaisi haalia lisää filippiiniläisiä hoitajia Suomeen. Soini mainitsi asiasta blogikirjoituksessaan, jonka mukaan hän haluaisi avata rekrytointia varten suurlähetystön Filippiineille.

Halla-aho puolestaan totesi Ylen Ykkösaamussa, että ”[m]inun mielestäni on hyvin kyseenalaista se, että pyritään ratkaisemaan ongelmaa tuomalla halpatyövoimaa Suomeen, koska halpatyövoima tietysti omalta osaltaan pitää palkkoja matalalla ja se on halpatyövoiman maahantuonnin tarkoituskin. Eihän filippiiniläinen hoitaja tule yhtään sen enempää liian pienellä palkalla toimeen Suomessa kuin suomalainenkaan.

Näin ei ratkeaisi myöskään huoltosuhteen ongelma. Työperäinen maahanmuutto ei ole toivottavaa, sillä osa tulijoista vie työpaikan suomalaisilta, joiden työttömyysmenot sulattavat pois halpatyövoimasta saadut hyödyt. Työtehtävien loputtua myös maahanmuuttajat voivat olla Suomessa työttöminä.

Määritelmällisesti ei olekaan olemassa erikseen ”työperäistä maahanmuuttoa” vaan maahanmuuttajia, joiden työstatus vaihtelee työllisten ja työttömien välillä. Suomen Perustan Samuli Salminen totesi tutkimuksessaan Kuinka kalliiksi halpatyövoima tulee?, että pitkällä tähtäimellä vain saksalaiset maahanmuuttajat ovat parantaneet julkisten talouden tilaa. Hän kirjoitti (2018. s. 89):

Tärkeä johtopäätös esitetyistä tilastotuloksista on, että ’työperäinen maahanmuutto’ ei muodosta Suomen julkisen talouden kannalta yksittäistä joukkoa. Julkisessa maahanmuuttokeskustelussa olisikin otettava huomioon, että erityisesti EU-/ETA-alueen ulkopuolelta Suomeen suuntautuva matalapalkka-alojen ’työperäinen maahanmuutto’ ei ole esitettyjen tulosten pohjalta minkäänlainen ratkaisu ikääntyvän väestön julkiselle taloudelle tuomiin ongelmiin.

Puhuin työpolitiikasta muun muassa Radio Vapaan Helsingin lähetyksessä. Ulkomaisesta lisäväestöstä seuraa vaatimus asuttaa tulijat ja heidän omaisensa jonnekin, ja asumistukimenot kasvavat. Tämäkään ei puolla vierastyövoiman haalintaa. Näin valtiolle ja kunnille langetettaisiin hoivavastuu maahanmuuttajista, ja asuinkulut huomioiden se tulisi kalliiksi.

Vastustan myös ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan poistoa. Siitä tuli uusi sosiaalietuusperäinen maahanmuuttoväylä Ruotsiin heti kun tarveharkinta poistettiin. Dosentti Kyösti Tarvaisen mukaan EU:n ulkopuolelta tuleva työntekijä tuo mukanaan keskimäärin 0,8 omaista, ja työikäisistä omaisista vain kolmannes on töissä; heistäkin suuri osa osapäiväisesti.

Ruotsissa ulkomaalaisia palkkaavista työnantajista noin 70 % on itse ulkomaalaistaustaisia, ja melkein puolet ulkomaalaisia palkkaavista yrityksistä on vain 1–5 hengen yrityksiä. Tämä kertoo pikemminkin perheenyhdistämiseen ja kaverikauppaan liittyvästä maahanmuutosta kuin työperäisestä.


Mikä neuvoksi hoitajapulaan?
 
Entä miten vanhustenhoidon vaje pitäisi ratkaista?
 
Kannatan vanhustenhoidon turvaamista mutta en hoitajamitoituksen kirjaamista lakiin, sillä määrä ei tässäkään asiassa muutu välttämättä laaduksi. Määrävaatimus vain asettaisi toiminnasta vastaaville muodollisia vaatimuksia, jotka voisivat jopa huonontaa tilannetta. Minimi olisi samalla myös katto, jota voitaisiin käyttää määrien vähentämiseen.

Hoitajia voi olla paljonkin, mutta tekijöiden koostuessa kielitaidottomasta halpatyövoimasta työ voi olla heikkoa. Demariretoriikasta kotoisin olevalla ”minimihoitajamitoituksella” politikoiminen ei merkitse vanhustenhoidon onnistumista.

Onnistumisen takaa muun muassa se, että hoidettavien ei tarvitse olla indokiinalaisten eikä itäeurooppalaisten kielten dosentteja pärjätäkseen hoitohenkilökunnan kanssa. Hoitoalalla kieli- ja viestintätaitoisuus on tärkeää potilasturvallisuuden vuoksi.

Hoitajamitoituksen nostaminen 0,7:ään maksaisi vain noin 225 miljoonaa, mutta Suomi käyttää tänäkin vuonna huomattavasti suuremman summan sosiaalietuusperäisten maahanmuuttajien vastaanottoon ja kotouttamiseen.

Kannatan maahanmuuttokulujen leikkaamista ja vastaavan rahoituksen lisäämistä vanhustenhoitoon ilman lakiin tehtäviä muodollisia määräkirjauksia. Jos suomalaisille hoitajille maksettaisiin paremmin, heitä voisi alkaa löytyä ilman halpatyövoiman maahantuontia.

Kuluttaessaan palkkansa ulkomailla tai lähettäessään rahansa muualle kulutettaviksi ulkomainen työvoima laittaa julkiset varamme kiertoon kansantaloutemme ulkopuolella, mikä lisää tappiota maallemme.

Väestöpyramidissa olevia lommoja ei pidä oikoa maahanmuutolla eikä muokkaamalla väestöämme toisenlaiseksi, sillä monikulttuurisuudesta seuraa työn tuottavuutta vähentäviä kitkoja ja sosiaalista pääomaamme heikentäviä ongelmia.

Suurten ikäluokkien vanhenemisessa on kyse ylimenokaudesta, josta pitää suoriutua aiheuttamatta uusia pullistumia väestöpyramideihin tai sosiaaliseen koostumukseen.

Ekologisen realismin näkökulmasta väestön väheneminen ja muuttoliikkeen vähentäminen pohjoiseen olisivat myös hyväksi.


Mikä puolue onkaan autoilijan asialla?

Lisää hallituspuolueiden hermostunutta hikoilua ja populismia tarjoili Petteri Orpo (kok.), joka on poseerannut Kokoomuksen tienvarsimainoksissa julistaen, että ”autot kuuluvat teille” ja ajaen muka autoilijoiden asioita.

Mainosta kiittelivät yhteen ääneen Ilta-Sanomien Timo Haapala ja Demokraatti-lehti, jonka mukaan on myös kyselty, onko mainos aito. Epäilyyn onkin syytä, sillä vielä viime vuoden puolella Petteri Orpo veti rekeään aivan toisen suuntaan hyväksymällä hallituskumppani Kimmo Tiilikaisen (kesk.) kiireen ”hiilineutraaliin” Suomen vuoteen 2045 mennessä.

Miksi Kokoomus ei ole alentanut autoilun kokonaisverotusta, vaikka sillä on ollut siihen tilaisuus jo usean hallituskauden ajan? Ihan nytkö vasta vaalien edellä asia tuli mieleen? Kirjoitin aiheesta verkkokolumnissani ”Populismia tankkiin, Petteri Orpo”.

Ilmastopaneelin, Sdp:n ja Vihreiden vaatimukset kieltää polttomoottoriajoneuvot lähitulevaisuudessa (2027–2035) ovat merkkejä ilmastohysteriasta, joka on vallannut Perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikki muut puolueet.

Suomen kasvihuonepäästöt ovat alle 2 promillea maailman kokonaispäästöistä, joten sillä ei maailmaa pelasteta, vaikka suomalaiset lopettaisivat hengittämisen kokonaan. Suomi on noudattanut ilmastodirektiivejä ja sopimuksia orjallisesti niin, ettei varsinkaan meidän pidä kiirehtiä olemaan ”ilmastonmuutoksen torjunnan kärkimaa”, ”esimerkki muulle maailmalle” eikä myöskään ”kulkea eturintamassa hiilen käytöstä luopumisessa”.

Liikennekäytössä oleva moottoriajoneuvokantamme on noin 2,7 miljoonaa ajoneuvoa, joiden kesto on kymmeniä vuosia ja arvo useita miljardeja. Kieltolailla valtio joutuisi korvaamaan niiden arvon kuluttajille.

Kylmässä ilmanalassa sähköautot ovat osoittautuneet toimimattomiksi, sillä akkujen varaukset purkautuvat pakkaseen ja lämmitysvastuksiin, eikä polttomoottorien hukkalämpöä ole käytettävissä lämmitykseen.

Raskas liikenne tulee joka tapauksessa aina olemaan polttomoottorikäyttöistä akkujen riittämättömyyden ja pitkien matkojen vuoksi. Vanhoilla ja paljon polttoainetta kuluttavilla autoilla liikkumisen vaikeuttaminen kohdistuisi pahiten pienituloisiin ja vähävaraisiin.

Ehdotus polttomoottorien kieltämiseksi on tyypillinen näyttö vihreästä ilmastohysteriasta ja sosialismille ominaisesta pakkovallan käytöstä. Sähkö- ja hybridiautoja on otettava käyttöön markkinaehtoisesti ja hallitusti, vähitellen ja kuluttajien ehdoilla.

Mikäli Sdp ja Vihreät pysyvät kannassaan, joutuu Petteri Orpo etsimään hallituskumppaninsa muualta. Kysymys onkin siitä, kuinka uskottavaa Orpon harjoittama puoluemarkkinointi on. Kokoomus esiintyy ”autoilijoiden asialla”, mutta puolue joutuu perumaan lupauksensa, mikäli se vaalien jälkeen tekee hallitusyhteistyötä demarien ja vihreiden kanssa.

Autoilun verotuksen alentamista keskieurooppalaiselle tasolle olen itse ajannut jo pitkään. Sitä ei ilmastohysterialla politikoiminen edistä.


Jukka Hankamäki

FT, VTT
Projektitutkija Suomen Perustassa

Perussuomalaisten kansanedustajaehdokas, Helsinki