On aikakausia, jolloin jokin poliittinen suuntaus muodostuu välttämättömäksi. Silloin sen kannatusta ei voi estää. Tällainen motiivi on yleensä kansakunnan etu.
Politiikan hunajaa, eli kannatusta, on siis lehden mukaan tarjolla. Lehden lietsoma ennakkokäsitys on, että tuo irtokannatus joka tapauksessa kanavoituu jonnekin muualle kuin Perussuomalaisiin.
Sosiologi Robert K. Merton lanseerasi aikoinaan itseään kumoavan ja itseään toteuttavan ennusteen käsitteet. Ennuste, että jokin puolue ei menesty, voi aktivoida nukahtamisen partaalla olevat äänestämään, ja näin ennuste ei toteudukaan. Tietenkin voi käydä myös päinvastoin.
Kiitokset joka tapauksessa kovasti Suomen Kuvalehden vähättelevästä ja ylenkatseellisesta jutusta. Lehden kansien välissä kannatuksen selitettiin valuvan demareille. Toimittajat Tuomo Lappalainen ja Heikki Vento, olette korvaamattomia vaalityöntekijöitämme. Ihan parhaita kerrassaan. Kiitos.
Kaikkea ei voi kuitenkaan mediassakaan ratkaista. Kannatuskäyrämme näyttää kiitävän kohti koillista jopa persuvihamielisen Helsingin Sanomien mukaan, ja Iltalehdenkin mukaan Perussuomalaiset voivat ohittaa Keskustan. Itse arvioin kannatuskehitystämme täällä.
