Median ja poliitikkojen halu ahdistella kansalaisia kostonkiimaisilla seksuaalinormien uudistuksilla näyttää olevan loppumatonta näin seksihelteiden aikaan.
Sanoman lehdet iloitsivat, että punavihreä feministihallitus aikoo keventää abortin saamista Suomessa vastalauseena Yhdysvaltain liittovaltion päätökselle, jonka mukaan osavaltiot saavat jatkossa itse määrätä abortin saamisen ehdoista.
Ilta-Sanomien jutun mukaan sosiaalidemokraattinen ministeri Tytti Tuppurainen tuomitsi ”ihmisoikeuksien” nimissä yhtä aikaa Oslon terrori-iskun ja Yhdysvaltain aborttilakien kiristykset. Tosiasiassa sikiöiden entistä kevyempi abortoiminen Suomessa on terrori-isku lapsen oikeuksia vastaan.
Voidaan kysyä, millaisia ovat moraaliltaan ne naiset, jotka vaativat syntymättömien lasten tappamista väittäen puolustavansa ”naisten oikeuksia päättää omasta kehostaan” ja kiljuen Twitterissä sotahuutoaan ”me emme antaudu!”
Tosiasiassa sikiön keho ei kuulu naisten itsemäärämisoikeuden alaan vaan muodostaa oman kehonsa. Siksi abortteja ei voida puolustella irrationaalisella väitteellä naisten oikeudesta päättää omasta kehostaan.
Filosofian näkökulmasta hullunkurista ”itsemääräämisoikeuteen” vetoamisessa on se, että ”itsemääräämisoikeutta” käytetään taaskin pyrkimyksenä määrätä muita.
Aina voidaan kyseenalaistaa, mikä oikeastaan on se ”itse”, jota on tarkoitus määrätä. Argumentti täysin vapaan voluntarismin puolesta lepää lisäksi sen oletuksen varassa, että yksilö todellakin tietää, mikä on hänelle ”itselleen” hyväksi.
Sikiö ei ole raskaana olevan naisen kanssa hän itse.
Raskaudet eivät ala ilman miesosapuolta, joten päätöksiä sikiön kohtalosta ei pidä eristää vain naisten omaan valtaan, kuten nyt on tehty.Eräs australialainen filosofi todisteli jokin aika sitten, että ”kehittymätön tietoisuus” on yhtä kelvoton perustelu sekä sikiöiden abortoimiseen että vastasyntyneiden tappamiseen. Molemmilta puuttuu kylläkin subjektiviteetti, mutta se ei ole peruste ihmisyyden potentiaalin murhaamiseen kummassakaan tapauksessa.
Muutenhan myös vastasyntynyt voitaisiin huoletta surmata, kun hänkään ei ymmärrä maailmasta vielä (sikiön tavoin) mitään. Niin ei ole kuitenkaan lupa tehdä.
Perusasenne,
joka ”naisoikeuksien” peräämisen takana asuu, on pyyteellisyys, jatkuva
pyyteellisyys, ja sen mukainen oman eturyhmäpoliittisen vaateliaisuuden
kääntäminen ”oikeudeksi”. Yhteiskunnan suostumattomuutta vastaamaan heidän huutoonsa feministit väittävät sitten ”syrjinnäksi”.
Aborttikielto
ei voi tietenkään olla absoluuttinen, vaan abortit pitää sallia
lääketieteellisistä ja sosiaalisista syistä, kuten Saksassa. Abortit pitää mahdollistaa esimerkiksi raiskaustapauksissa tai alaikäisten kohdalla, mutta silloinkaan aborttien saannin ei pidä olla ilmoituksenvaraista vaan tutkimusten, näyttöjen ja hakemusten varaista.
Abortista on tullut nyt laajalti pelkkä jälkiehkäisykeino. Suomessa tehtiin vuonna 2019 noin 8700 raskaudenkeskeytystä vuodessa ja vuonna 2021 noin 7600. Määrien väheneminen johtuu THL:n mukaan koronapandemian aiheuttamasta kontaktien rajoitustoimista. Yhtä kaikki, noissakin lukemissa on yli 20 aborttia päivässä, mikä on ”teurastusta terveyskeskuksissa”.
Asiasta johtuvat kärsimykset ja ihmisarvon mitätöinnit ovat muodostuneet niin suuriksi, että julkisen vallan pitäisi kiristää abortin saamisen ehtoja eikä lieventää niitä, kuten vihervasemmistolainen hallitus aikoo tehdä. Analysoin asiaa täällä, täällä ja täällä.
Ei ole ensimmäinen kerta, kun sosialismin telaketjuilla murskataan ihmisarvo. Tuppuraisten ja Tappuraisten on syytä muistaa, että myöskään me kunnon ihmiset emme antaudu vaan taistelemme loppuun asti.
Kuriositeettina huomautettakoon, että abortit laillisti ensimmäisenä Euroopassa ihmisoikeuksien suurvalta Neuvostoliitto, jossa ihmisarvolla on aina ollut erityinen merkitys myös sodan kaltaisissa lihamyllyissä.
Tänään on muuten oma syntymisen juhlapäiväni, ja olen edelleen kiitollinen olemassaolostani. Aborttien puolustajat voivat miettiä, missä he olisivat abortoituina argumentoimassa.
Aiheesta aiemmin
Teurastusta terveyskeskuksissa (2010)
Et ehkä omista geenejäsi – Asiaa abortista (2017)
Vihervasemmiston some-raivo myrkyttää eduskuntatyötä – Nyt aborttikiistassa (2018)
