25. maaliskuuta 2009
Perusoikeuksiin kohdistuvaa uhkailua
Ilta-Sanomien tämänpäiväisen jutun mukaan Perussuomalaisten Raimo Vistbacka paheksuu muutamien aktivistien halua kerätä 2 000 henkilön kannattajayhdistys Jussi Halla-ahon ehdokkuuden varmistamiseksi europarlamenttivaaleissa. Puuhamies Juha Mäki-Ketelän mukaan kyseessä on pelkkä varotoimi, jonka tehtävänä on pitää ovea auki ehdokkuudelle siltä varalta, että Perussuomalainen puolue ei Halla-ahoa listalleen hyväksy. Tätä Vistbacka pitää lehden mukaan ”uhkailuna”.
Kyseinen uhkailu taitaakin olla samanlaista kuin se, jos minä ostaessani lähikaupasta Kefiiriä uhkailen kassaneitiä, että maksettuani piimän otan purkin varmasti mukaani! Ja siihen ei ole kenelläkään sanomista!
Totuushan asiassa on, että puolue on itse jahkaillut päätöksentekoa. Kun tamperelainen Mäki-Ketelä on tästä harmistunut niin, että hän on ryhtynyt keräämään listaa kannatusyhdistyksen perustamiseksi, kyse on reaktiosta puolueen viivyttelyyn. Ensisijainen päätöksentekomahdollisuushan on edelleen puolueella. Vaikuttaakin siltä, että puolue uhkailee Halla-ahoa ja hänen kannattajiaan, sillä puolueellahan tilanteessa on kaikki valta.
Kummallista muuten, että Vistbacka kehtaa arvostella Halla-ahoa ”kielenkäytöstä”, vaikka hän itse morkkasi homoja eduskunnassa vuonna 2001 ja koko 1990-luvun ajan. Ja mitä on se ”Halla-ahon liepeillä olevaksi porukaksi” sanottu ”marginaaliväki”, josta puolueen johto on puhunut? Kannatus näköjään kelpaa mutta eivät kannattajat.
Kun kaikki kortit ovat puolueen käsissä, nähtäväksi jää, miten monilla korteilla se lopulta antautuu itse pelaamaan. Ilta-Sanomien uutisesta paistaakin läpi etupäässä se, että Perussuomalaista puoluetta uhkaillaan muiden poliittisten ryhmien taholta eduskuntatalon lämpimissä sisätiloissa. Halla-ahon viholliset ovat varmasti valmiita lupaamaan niin hallituspaikan kuin uhkaamaan siltojen polttamisellakin, kunhan saavat kansallismielisten rivit revityiksi ja tohtorin pidettyä loitolla.
Kuilun kaivamisessa on nyt pääasiassa kunnostautunut jutun kirjoittanut Ilta-Sanomien toimittaja Sanna Ukkola, mutta työtä tapaus tulee tarjoamaan myös Rkp:n Ulla Achrénille. Joka tapauksessa työtä tapaus tulee tarjoamaan myös Rkp:n Ulla Achrénille. Mikä olisikaan kätevämpi keino estää jonkun tietyn ihmisen ehdokkuus kuin Achrénin kaavailema ”rasismin vastainen julkilausuma”? Kyseinen sitoumus vastaa eurooppalaisten puolueiden jo vuonna 1998 allekirjoittamaa rasismin vastaista peruskirjaa ja on sikäli turha. Yhä tiukemman vakuuttelun tarkoituksena olisi sulkea kaikki maahanmuuttokritiikki pois parlamentaarisen toiminnan piiristä.
Sitä, mitä rasismi on, julkilausuman penääjät eivät ole lainkaan pohtineet. Rasismi on rotusortoa, ja siihen ei ole suomalaisessa politiikassa syyllistynyt juuri kukaan. Pelkkä oman maan ja kansallisen edun puolustaminen eivät saa riittää sananvapauden kieltämiseen ja demokraattisten oikeuksien kiertoon. Achrénin kaavaileman paperin yksiselitteinen tehtävä on pyrkiä estämään Halla-ahon valinta, Perussuomalaisten vaalivoitto ja Rkp:n paikanmenetys europarlamentista.