Rinta kaarella voivuoren päällä

Taloussanomien uutisen mukaan rikkaana ja monin tavoin rikastuvana pidetty Suomi onkin yllättäen maailman velkaisimpia maita. Yhdysvaltalainen TV-kanava CNBC on suhteuttanut eri valtioiden ulkomaisen velan kyseisten maiden kokonaistuotteeseen ja laskenut, mistä löytyy pätäkkää ja mistä ei.

Tämä ei ole talousteoreettisena lähtökohtana kovinkaan omaperäinen malli. Ihme vain, ettei sitä ei ole sovellettu paljoakaan Suomessa, jossa on ainoastaan korostettu maamme euromääräisen velan vähäisyyttä verrattuna suurten maiden kokonaisvelkaan. Suomella ulkomaista velkaa on kuitenkin 116 prosenttia vuotuisen kokonaistuotannon arvosta. Sillä maamme kohoaa kolmannelletoista sijalle eniten velkaantuneiden maiden vertailussa.

Tutkimuksen heikkous on se, että myös pankkeihin ulkomailta tehdyt sijoitukset nähdään velkana, eikä tämän rahoituksen turvin ulkomaille tehtyjä sijoituksia puolestaan vähennetä kokonaisvelasta. Objektiivisesti ottaen Suomen tilannetta puolestaan heikentää se, että moni velkaantuneiden listalla korkeammalle sijoittunut maa, kuten Britannia (2.) ja Sveitsi (6.), ovat hankkineet velkaisen roolinsa nimenomaan lainaamalla rahaa ulkomailta pankkeihinsa.

Suomen tilanne on siis vielä tilastoista ilmenevää surkeampi. Velkaantuneempina pidettyjen maiden joukossa on useita talousmahteja, joiden suoriutumiskyky on Suomea parempi. Suomelle kertyneiden velkojen takaisinmaksua vaikeuttavat lisäksi eläkepommi ja edessä oleva pitkä taloustaantuma sekä vastuuttomat poliitikot. Kuluja kertyy myös miljardia euroa lähestyvästä kehitysapubudjetista, Euroopan unionin jäsenmaksusta ja kiskonnan kohteena olevasta ilmastotuesta kehitysmaille. Kehitysavun nostamisesta YK:n suosittamaan 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta ei tarvitse puhua mitään, kun maallamme on velkaa ulkomaille yli sata prosenttia BKT:stä. Rahahanat pitääkin laittaa kiinni siihen asti, kunnes omat lainat on maksettu ja jotakin liikenee annettavaksi.

Olen toistuvasti sanonut, että valtionvelkaa olisi pitänyt lyhentää jo noususuhdanteen aikana eikä ylikuumentaa taloutta veroja vähentämällä. Nykypoliitikkojen omahyväisellä pullamössösukupolvella ei taida olla tuleville sukupolville muuta jätettävää kuin 100 miljardia euroa valtionvelkaa, suunnaton eläkevaje ja sosiaalinen rasitus. Juuri sen vuoksi he nyt kohtelevat ulkomaalaisiakin esineinä ja laivaavat palvelijoita Afrikasta heidän itsensä maatessa rinta kaarella voivuoren päällä.