5. maaliskuuta 2019

Muistin tueksi: Mitä jos SDP:stä tulee pääministeripuolue?


Mitä jos SDP:stä tulee pääministeripuolue? Sitä minä pelkään. Nimittäin silloin Suomen polkemista velkasuohon ei estä mikään. Maahanmuuton tulvaportit avattaisiin todennäköisesti apposen auki.

Antti Rinne on ilmoittanut haluavansa hallitukseen mieluiten Vasemmistoliiton ja Vihreät. Kanta ei yllätä, sillä demarit asettivat myös viimeksi hallituksessa ollessaan ehdoksi sen, että ainakin Vasemmistoliitto on mukana.

Sellainen hallitus merkitsisi Suomen upottamista.

Jos SDP:stä tulee pääministeripuolue, kuten viimeisimmät gallup-tutkimukset ennustavat, on todennäköistä, että maahamme nousee sellainen hallitus, joka koostuu demareista, Vasemmistoliitosta, RKP:stä ja Vihreistä.

Kepu jää todennäköisesti putoavana puolueena sivuun, ja Kokoomuksesta voi tulla korkeintaan vihervasemmiston apupuolue.

Kyseisenlainen hallitus laittaisi tämän maan asiat kaikilta osin sekaisin. EU-tukiaisia jatkettaisiin samaan tapaan kuin Jutta Urpilainen teki jo myöntäessään takauksia Kreikalle.

Ilmastohysterialla kiristettäisiin ja kuristettaisiin Suomen talous ja teollisuus, vaikka Suomi on vähentänyt kasvihuonepäästöjään viimeksi kuluneiden kahdenkymmenen vuoden aikana kaksinkertaisesti sen, minkä muut EU-maat samassa ajassa keskimäärin. Vasemmistovetoinen hallitus todennäköisesti torppaisi myös Puolustusvoimien investoinnit ja hävittäjähankinnat.

SDP:n kannatuskasvuun on nähdäkseni kaksi syytä. Ensinnäkin kansalaiset ovat unohtaneet, mitä demarit saivat aikaan viimeksi hallituksessa ollessaan (nettisensuurin kiristäminen, vihapuhepoliisien perustaminen ja autoveron korottaminen sillä seurauksella, että autokauppa tyrehtyi ja verotulot vähenivät). Ritva Viljanen ja Johanna Suurpää laitettiin sananvapautta saksimaan.

Toiseksi SDP:n kärkikannatus johtuu siitä, että kansalaiset ”kostoäänestävät” porvarihallitusta vastaan. Yleensä asia menee niin, että vasemmistohallitus velkaannuttaa talouden. Sitten valtaan nousee oikeistohallitus, joka laittaa taloutta kuntoon mutta saa syyt niskoilleen ja putoaa vallasta. Sen jälkeen tulee taas vasemmistohallitus, joka laittaa talouden kuralle, ja niin edelleen.

Kun vastaukset eivät ole löytyneet oikealta, on kansa ryntäämässä valtiolaivamme vasemmalle laidalle. Kun vastaukset eivät löydy sieltä, alus hörppää vettä ja menee ennen pitkää kuin vene ilman tappia kohti pohjaa.

Iltalehden julkaiseman laskelman mukaan niin sanotun humanitaarisen maahanmuuton kulut ovat vuodessa jo noin 3,2 miljardia euroa. Ja kaikki tämä tilanteessa, jossa laivaa ei saisi keikuttaa vaan pitäisi purjehtia pitkän tähtäimen suunnitelmaan sitoutuen suoraan eteenpäin.

Asiaa ei paranna, että Kokoomuksen Petteri Orpo nousisi pääministeriksi. Hänen kantansa maahanmuuttoon on jo nähty. Hän on yhdessä Paula Risikon ja Kai Mykkäsen kanssa vastuussa törkeitä rikoksia tehneiden päästämisestä maahamme.

Perussuomalaiset on järkivaihtoehto tämän kaiken ulkopuolelta. Siksi toivon puolueemme nousevan pääministeripuolueeksi. Tämä on nähdäkseni ainoa keino, jolla vastuullinen politiikanteko voidaan taata.

Miksikö? Siitä kertoo lyhyesti ehdokaskollegani Sebastian Tynkkynen loistavassa videossaan, jonka voi katsella tästä. Immosen Ollin ohella Sebu on suosikkini Oulun vaalipiirissä, ja olen hänen kanssaan täsmälleen samaa mieltä. Siksi olen myös itse politiikassa: Suomen ja suomalaisten puolesta.






Jukka Hankamäki
FT, VTT
Projektitutkija Suomen Perustassa

Perussuomalaisten kansanedustajaehdokas, Helsinki