Lääkäripulan todelliset syyt

Lehdissä esiintyy säännöllisesti juttu, jossa joku maahanmuuttajataustainen lääkäri valittelee Suomen terveyskeskusten suurta työtaakkaa.

Kun Helsingin kaupunki päätti korottaa lääkärien palkkoja tuhannella eurolla kuukaudessa aiemman 250 euron korotuksen lisäksi, Helsingin Sanomat truuttasi lehteen jutun, jossa muuan terveyskeskuslääkärinä toimiva Lara Juvonen Os Husaini valittelee kurjaa työtilannettaan. Aiheen juttuun toimittaja oli löytänyt Juvonen Os Husainin noin kahden kuukauden takaisesta vuodatuksesta, jonka hän oli julkaissut Facebook-sivuillaan.

Kun Helsingin Sanomat laittoi nimenomaan maahanmuuttajataustaisen lääkärin valittelemaan terveyskeskusten resurssipulaa, lehden tarkoitus tuli täysin selväksi. Jutussa ei kertaakaan viitattu työtaakan kasvun perimmäiseen syyhyn. Ja se on: maahanmuuttajat itse kuluttavat Suomen terveydenhoitoresursseja niin paljon, että juuri siitä johtuvat pitkät hoitojonot ja työtaakan kasvu.

Yksipuolisella journalismillaan Helsingin Sanomat pyrki peittämään sen tosiasian, että kantaväestö ei enää pääse lääkäriin, koska maahanmuuttajat käyttävät suomalaisten veronmaksajien rahoilla tuotettuja palveluja enemmän kuin kunnilla olisi varaa tarjota ja maksaa.

He käyttävät niitä paljon enemmän kuin tuottavat. Tämän tapahtumavirran ohessa media rakentaa jatkuvasti kertomusta maahanmuuttajataustaisista lääkäreistä, jotka hyvää hyvyyttään auttavat suomalaista terveydenhoitojärjestelmää, tosin valittaen samalla työstä.

Tosiasiassa maahanmuuttajina tulleet ovat aiheuttaneet julkiselle terveydenhuollolle tilanteen, jossa kantaväestöön kuuluvien potilaiden asemaa heikennetään. Monet terveyskeskukset eivät enää sen enempää huuhdo korvia kuin pidä laboratoriopalvelujakaan, ja röntgenkuvat lähetetään analysoitaviksi Intiaan, sillä se on halvempaa; tuskin kuitenkaan luotettavampaa.

Ja kaikki tämä sen vuoksi, että vihervasemmisto ja liberaali oikeisto ovat haalineet maahamme suuren määrän lähi-itäläisiä sotainvalideja ja psyykkisesti truamatisoituneita, jotka pysyvät kroonikkopotilaina ja terveydenhuollon sekä sosiaaliturvan rasitteina koko ikänsä. Tämä hyvesignalointi on luonnollisestikin pois suomalaisilta vanhuksilta, joilta joudutaan epäämään terveyspalveluja sekä priorisoimaan niitä ”uuden, terveemmän ja toivoa antavamman” sukupolven hyväksi.

Terveyskeskusten tilannetta pahentaa erityisesti afrikkalaisten ja lähi-itäläisten suuri syntyvyys. Ongelmana tässäkin asiassa on siis  maahanmuutto, ja asenteet terveydenhuollossa vihjaavat, että tavoitteena on koko kansakuntamme väestöpoliittinen muokkaus.


Kielitaidon puutteet vaarantavat potilasturvallisuuden

Myös siirtolaistyövoiman käytöstä seuraa monia ongelmia, kun ulkomailta tuotu lääkäri ei ymmärrä suomalaista potilasta eikä suomen kieltä. Olen itsekin kuullut kauhukertomuksia sekä potilailta että suomalaisilta lääkäreiltä ja hoitajilta.

Asiasta on myös tutkimustietoa. Yleisradio julkaisi viime syksynä sinänsä harvinaisen ja suoraan STT:ltä välitetyn jutun ”Maahanmuuttajalääkärin kielitaidon puutteet voivat pahimmillaan vaarantaa potilasturvallisuuden”. Väitettä oli vaikea kiistää edes valtamediassa, sillä se perustui yliopistotutkija Maija Tervolan väitöskirjaan.

Näkemykseen yhtyi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Tarja Heponiemi, jonka mukaan ”lääkäri saattaa itse olla sitä mieltä, että kielitaito riittää, mutta potilaat ja työtoverit saattavat kuitenkin olla toista mieltä”. Valviran johtajan Jussi Holmalahden mukaan ulkomaalaistaustaiset lääkärit ”pitäisi laittaa koulun penkille oppimaan suomea ja ammattisanastoa”, mutta se kuulemma ”maksaa”.

Käsittääkseni maahanmuuttajat ovat sekä terveydenhuoltopalvelujen käyttäjinä että tuottajina ongelmallisia. Lääkärien omassa lehdessä Lääkärilehdessä eräs suomalainen lääkäri kirjoitti, että ”edes keskikokoinen terveyskeskus ei yksin pysty kasvattamaan ulkomaalaisesta, ulkomailla vastavalmistuneesta lääkäristä kollegaa, joka tekee itsenäistä laadukasta työtä hyvällä suomen kielellä.” Aiheesta kirjoitti sellainenkin julkaisu kuin ”Potilaan lääkärilehti”.

Maahanmuuton ongelmat kärjistyvät terveydenhuollossa myös siksi, että ulkomailta tulleet potilaat eivät ymmärrä suomalaista lääkäriä, vaan paikalle tarvitaan kalliita tulkkeja, ja vastaanotolla käynnit vievät aikaa.

Ongelmana ei ole Juvonen Os Husainin tarinassa mainittu ”yli 80-vuotias mummo”, jolta ”riisuutuminenkin vie 15 minuuttia”. Asiaa ajatellessa huomio siirtyy kätevästi pois siitä, että erään uskonnollisen perinteen vuoksi pynttäytyneiltä naispotilailta saattaa kaavun poistamiseen kulua huomattavasti vastaanottoaikaa. Samoin miehen pakollinen mukanaolo (jos lääkärinä on mies) vaatii tässä traditiossa erityisjärjestelyjä ja vastaanottoaikojen yhteensovittamista. (Maahanmuuttajien vaatimuksista ja kuormittavuudesta potilaina tarkemmin tässä tutkimusartikkelissa.)


Kuinka Helsingin kaupunki ja valtio pidensivät terveyskeskusjonoja?

Helsingin kaupunki toimii epäoikeudenmukaisesti suostuessaan lääkärien palkkakiskontaan ja maksaessaan heidän ammattikunnalleen korkeampaa palkkaa vain pitääkseen heidät terveyskeskuksissa. He pysyisivät siellä muutenkin, jos työtä ei tarvitsisi kokea kielteisenä maahanmuutosta johtuvan tukaluuden vuoksi.

Palkkojen korotuksiin suunnatut rahat olisikin pitänyt panostaa uusien virkojen perustamiseen. Kaupunki olisi tehnyt oikein myös kieltäytyessään myöntämästä terveyspalveluja laittomasti maassa oleville. He niitä palveluja syövät. Esimerkiksi Helsingin Uutiset kirjoitti, että ”Helsingistä tuli juuri koko maailman terveysasema ja sinä maksat”. Tästä ydinongelmasta Helsingin Sanomat ei puhunut mitään. On syytä muistaa, että kunnat saavat ja voivat päättää maksuttomien terveyspalvelujen myöntämisestä laittomille maahanmuuttajille itsenäisesti.

Myös Uusi Suomi suostui Lara Juvonen Os Hosainin vyörytyksen välineeksi tekemällä jo lokakuussa suuren jutun hänen valituksestaan. Uuden Suomen jutussa tosin korostui Helsingin avokätisyyden käänteispuoli: syrjäseutujen terveyskeskukset joutuvat kilpailemaan lääkäreistä tarjoamalla tilapäislääkäreilleen jopa 20 000 euron kuukausipalkkoja!

Eräs syy lääkärien riittämättömyyteen on kasvaneen kysynnän ohella tietenkin koulutuksen niukkuus. Lääkäriliitto valvoo ay-poliittisia etujaan raivokkaasti pitääkseen palkkaustason korkealla (aiheesta täällä). Lääkäripula olisi voitu osittain ennakoida, mutta yliopistoissa toimivat lääkärit ovat saaneet opetusministeriön puolelleen, eikä lääketieteellisten tiedekuntien aloituspaikkoja ole lisätty, vaikka lääkärien työttömyysprosentti on 2 ja opiskelupaikkoja lisäämällä olisi voitu poistaa koko lääkäripula ihan suomalaisten omin voimin. Halukkaita koulutukseen riittää, mutta nyt on katsottu paremmaksi tuoda maahan kielitaidottomia lääkäreitä potilaiden murheita kuuntelemaan.

Helsingin kaupungin tapa korottaa terveyskeskuslääkäreiden palkkaa on joka tapauksessa huonoa yleispolitiikkaa, sillä se koettelee pahoin syrjäseutujen terveyskeskuksia, kun niistä valuu lääkäreitä Helsinkiin. Myös muissa kasvukeskuksissa lääkäripula on suurta, sillä maahanmuuttajat keskittyvät niihin.

Käsittääkseni lääkäreille ei pitäisi maksaa yhtään lisää. Myös monet muut ihmiset ”tekevät raskasta työtä aamusta iltaan”, tosin paljon pienemmällä palkalla. Jonkun maahanmuuttajataustaisen arvauskeskuslääkärin valitukset ja rutinat ovat huonoa mainosta hänelle itselleen ja edustamalleen etniselle viiteryhmälle.


Maahanmuutto kääntyy suomalaisten terveyspalvelujen tappioksi

On syytä muistuttaa myös siitä, että kaupunkilegenda kosovolaisista lääkäreistä, jotka saapuvat sankoin joukoin auttamaan suomalaisia raihnaisia ihmisiä, on valeiden vale. EU:n ulkopuolella suoritetut tutkinnot eivät kelpaa sellaisinaan Suomessa vaan vasta pitkän lisäkoulutuksen jälkeen. Bolognan sopimuksen jälkeen suoritetut tutkinnot ovat alkaneet kelvata Suomessa, mutta tällöinkin on ulkomaalaisista paljastunut valelääkäreitä.

Tämä on huomattu myös terveydenhuollon rekrytoinneissa, kun ulkomaalainen lääkäri päätyy useimmiten terveyskeskukseen. Jokin syy siihen, että yksityinen puoli vetää heitä huonosti, täytyy olla, samoin siihen, että ulkomaalaisille ostolääkäreille on jaeltu potkuja.

Suuri osa maahanmuuttajista käyttää Suomessa näiden juttujen itkunaiheena olevia julkisia terveydenhuoltopalveluja. Erityisesti terveyskeskuksia kuormittavat pakolaiset ja turvapaikanhakijat, joilla ei ole varaa yksityisiin terveyspalveluihin. Jonojen pidentyessä suomalaiset pakotetaan hakeutumaan yksityisiin palveluihin, mikä kuluttaa suomalaisten kukkaroa entisestäänkin sen lisäksi, että kantaväestö pääasiassa joutuu maksamaan pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden julkiselle taloudelle tekemät laskut.

Tulos on, että kantaväestö saa verovarojensa vastineeksi entistä vähemmän ja maksaa yksityisille terveysasemille entistä enemmän. Sen lisäksi nousevat terveys- ja sairausvakuutusten vuosimaksut.

Yksityislääkärit tietenkin äänestävät maahanmuuton puolesta, sillä terveyspalvelujen suuri kysyntä tarjoaa loistavan tilaisuuden nostaa palvelujen hintoja ja kääntää kulut vakuutusyhtiöiden piikkiin. Ne puolestaan maksaa suomalainen vakuutusasiakas.

Kaikkien köyhimmillä ja pienituloisimmilla suomalaisilla ei ole kuitenkaan varaa kalliisiin vakuutuksiin eikä lääkärinpalkkioihin, joten köyhä ja keskiverto suomalainen veronmaksaja kärsivät eniten tai kuolevat jonoihin. Yksityisten lääkäriasemien voitot puolestaan kotiutetaan ulkomaille lääkärien myytyä asemansa ja vetäydyttyä paratiisisaarille aurinkoa ottamaan, eivätkä myöskään julkisista varoista yksityiselle sektorille jaellut miljoonat jää kiertämään kansantalouteemme.

Helsingin Sanomien täytyy ilmeisesti levittää tuota maahanmuuttopropagandaansa jatkuvasti, kuten myös 27.11.2019 julkaisemassaan jutussa ”Meistä tulee lääkäreitä”, jonka alaotsikossa päiviteltiin, että ”maahanmuuttajataustaisia on pääkaupunkiseudun korkeakouluissa tuhansia enemmän kuin vuosikymmeniä sitten, mutta yhä he ovat aliedustettuina.”

On järjetöntä, että myös koulutusresurssimme pyritään uhraamaan muualta tulleille, sillä Suomen oppilaitoksissa he korvaavat tai sivuuttavat suomalaisia. Käsitys, että ulkomaalaiset ovat Suomessa ”aliedustettuina” ja suomalaiset ”yliedustettuina”, sisältänee ajatuksen, että suomalaisten koulutuspaikat pitäisi jakaa maailman väestöllisten voimasuhteiden mukaan tasan.

Maahanmuuttajataustainen lääkäri valittaa nyt työtaakan kasvua ja vaatii lisää resursseja sekä palkkaa. Työtaakka puolestaan kasvaa haittamaahanmuuton vuoksi, ja media selittää kysynnän ja tarjonnan epäsuhtaa mystisellä ”lääkäripulalla” pohtimatta lainkaan, mistä ilmiö johtuu.

Näin kapitalismin ja globalisaation vastainen vallankumous etenee maahanmuuton myötä, ja proletariaattia edustavilla vihervasemmiston kannattajilla on jälleen yksi syy lisää iloita siitä, miten maahanmuutto ja monikulttuurisuus parantavat suomalaisten omaa elämänlaatua ja hyvinvointia!

Itse en uskalla enkä halua enää julkisia terveyspalveluja käyttää edes siinä tapauksessa, että niitä sattuisin tarvitsemaan, sillä  arvauskeskuksessa satunnaisesti vastaanottamaan ehtivä vihervasemmistolainen tai maahanmuuttajataustainen lääkäri voi helposti kostaa minulle perussuomalaisuuteni ja selittää kaiken ”aivan tavanomaiseksi hoitovirheeksi”.