Yhdysvaltain demokraatit päättivät edustajainhuoneessa, että Donald Trump pitää laittaa politiikkansa vuoksi syytteeseen, ja virkasyyte etenee nyt käsiteltäväksi senaattiin. Coltti savuaa katkerien käsissä, ja lehdistön ihannevalinta Trump saa vihdoinkin Amerikan-oikeutta.
Kun politiikan avuksi huudetaan tuomareita, asioista puhutaan suurin kirjaimin. Tuomioiden penääjät ovat käytännössä tunnustaneet, etteivät he saa hyväntekijää pois vallasta poliittisin keinoin. Kun keinot loppuvat, huudetaan juristinnuijia apuun.
Median ja Trumpin suhde on muistuttanut eräällä kaverillani olevan cockerspanielin tappelua kanan kanssa. Nurmikko, kura ja höyhenet ovat lentäneet.
Trumpin politiikka on sen sijaan ollut onnistunutta. Hän on ajanut Yhdysvaltain kansalaisten asioita muuta maailmaa, esimerkiksi Kiinan taloudellisia pyrkimyksiä ja Pohjois-Korean megalomaniaa, vastaan. Hän on laittanut Meksikon rajaa hallintaan ja saanut talouden ja työllisyyden nousuun.
Yhdysvaltain oppositio ei enää pelkää, että Trump epäonnistuu vaan että hän todellakin onnistuu tavoitteissaan, sillä se tietää hyvää Yhdysvaltain kansalaisille.
Trump selviytyy virkasyytteestä, sillä republikaaneilla on enemmistö senaatissa, ja viraltapano vaatisi kahden kolmasosan enemmistön. Ajojahti voi kuitenkin nostaa Trumpin kannatusta niin, että syytteen ansiosta hän selviää vielä toisellekin virkakaudelle.
Mistä syytteessä sitten on kysymys? Ei oikeastaan mistään. Epäily koskee ”vallan väärinkäyttöä” ja ”kongressin tutkinnan vaikeuttamista”. Prosessissa tutkitaan, painostiko Trump Ukrainaa saadakseen itselleen hyötyä ensi vuoden presidentinvaalikampanjaan. Trump nimittäin halusi Ukrainan aloittavan tutkinnan demokraattien presidenttiehdokkaaksi pyrkivän Joe Bidenin ja tämän pojan toimista Ukrainassa.
”Tutkinnan
vaikeuttamisessa” puolestaan on kyse siitä, ettei Trump suostunut tutkinnan
kuultavaksi, ja Valkoinen talo kielsi useiden kuultaviksi kutsuttujen
todistamisen. Siilipuolustus taas on tavanomainen menettely hyökkäyksen kohteeksi joutuneilta.
Oikeudenkäynti on poliittinen, ja sen lopputulos on etukäteen selvä. Prosessia käydään vain näytösluonteisesti, eikä sillä ole sen pysäyttävämpää merkitystä kuin välikysymyksellä Suomen eduskunnassa.
Republikaanien ja Trumpin itsensä mielestä hänen käyttäytymisessään on ollut koko ajan kyse vain tavanomaisesta poliittisesta toiminnasta. Olisi outoa, jos presidentti ei saisi puristella ulos tietoja myös ulkomailta, jos vaikuttaa siltä, että joku toinen presidentiksi pyrkivä on keinotellut niinkin tulenarassa paikassa kuin Ukrainassa!
Yhdysvaltain vasemmistolaiset ovat yrittäneet kaataa Donald Trumpia ikään kuin hän olisi heidän isänsä. Richard Nixon painostettiin eroamaan vuonna 1974 merkkinä Yhdysvaltoihin ulottuvasta kommunistisesta vallankumouksesta, ja hänen uransa tuhottiin sinänsä merkityksettömään salakuuntelujupakkaan.
Sanokaa mitä sanotte, mutta Yhdysvaltain parhaat presidentit ovat Richard Nixon, Donald Trump ja Ronald Reagan, jolle kuuluu ansio siitä, että hän sai Neuvostoliiton – tuon ihmisoikeuksien ja ihmisarvon todellisen vihollisen – horjumaan ja lopulta kaatumaan.
